iCAN -tutkijatiimi tuottaa uutta tietoa ja etsii ratkaisuja globaalisti lisääntyviin syöpiin. Tutkijatiimi etsii uusia yhteyksiä syöpäkasvaimen geenimuutosten ja terveiden kudosten käytöksen välillä rekisteritietoja hyödyntäen. “Tutkimus tähtää myös potilaiden hoidon parantamiseen. Mitä paremmin geenejä tunnetaan, sitä paremmin tietoa saadaan siirrettyä hoitokäytäntöihin”, hankkeen juristi Kirsi Talonen Helsingin yliopistosta kertoo.
iCAN on yksi kansallisista TKI-lippulaivahankkeista ja siirtyy nyt toiselle nelivuotiskaudelle. Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhdessä toteuttaman hankkeen käynnistäminen on ollut mittava projekti.
Suuri yhteishanke on tehnyt monessa suhteessa pioneerityötä. Kyseessä on laaja biopankkitutkimus, jossa on tällä hetkellä mukana kaksi biopankkia, Helsingin Biopankki sekä Hematologinen Biopankki. Tutkimuksessa biopankin toimittamille syöpänäytteille tehdään perusteellinen molekyyliprofilointi ja etsitään sen jälkeen uusia yhteyksiä näytteenantajan terveystietoihin.
Genomitiedolla yksilöllistä hoitoa potilaille
Syöpä on nopeasti yleistyvä kansansairaus. Siksi siihen pyritään löytämään ratkaisuja tutkimuksen kautta laajasti. Suomen elinaikaiset terveysrekisterit ja erityisesti Syöpärekisteri tarjoavat Talosen mukaan erityisen hyvät edellytykset syöpätutkimukselle Suomessa. iCAN-hankkeessa tutkitaan molekyylitason muutosten ja muiden terveystietojen välisiä yhteyksiä ja pyritään sitä kautta löytämään uusia korrelaatioita ja tekijöitä, jotka selittävät syövän syntyä ja leviämistä. Tavoitteena on tunnistaa uusia hoitokohteita ja luoda edellytyksiä yksilölliselle hoidolle.
Syöpätutkimus on pitkään kulkenut eturintamassa geneettisen ja molekylaarisen datan hyödyntämisessä uuden diagnostiikan ja hoidon kehityksessä. iCAN:in tutkimuksessa mennään syvälle syöpäkasvaimeen selvittämällä syövän geenimuutokset ja myös geenien ilmenemismuutokset. Lisäksi selvitetään, miten immuunijärjestelmä ja syöpää ympäröivät normaalit kudokset reagoivat yksilötasolla.
“Tällainen tutkimus on toistaiseksi kallista toteuttaa, eikä se ole vielä osa rutiinidiagnostiikkaa. Mitä enemmän opimme syöpien ja terveiden kudosten vuorovaikutuksista, sitä paremmin ymmärrämme syövän syntymekanismeja. iCAN:issa ei kerätä dataa vain yhden syöpätyypin sisällä vaan pyritään yli syöpätyyppien löytämään yhteisiä käytöspiirteitä”, Talonen kuvailee.
Geeni- ja molekyyliprofiloinnin avulla syöpälääketieteessä on mahdollista kohdistaa täsmähoitoja hoidettaville potilaille yksilöllisesti.
“Tutkimuksemme tähtää myös antamaan työkaluja entistä parempaan hoitojen kohdistamiseen”, Talonen kertoo.
“Lupaprosessin tuntemuksen lisäksi vaadittiin hyvää substanssiosaamista hakemusta tehdessä. Tutkijoiden ja muun porukan panos hakemusprosessissa olikin merkittävä. Ennen hakemuksen jättämistä kävimme rekisterinpitäjien kanssa keskustelut tarvittavista aineistoista, jotta listat tarvittavasta datasta olisivat mahdollisimman tarkasti määritellyt.”
– Kirsi Talonen, juristi, Helsingin yliopisto, iCAN
Yhteiset keskustelut ja tiedonvaihto takaavat sujuvan hakemusprosessin
Hankkeen tutkimuksessa hyödynnettävän datan hakemista edelsi pitkä ja huolellinen valmistelu. Se vaati tutkijoilta ja koko hankkeen työryhmältä aikaa, kärsivällisyyttä ja perehtymistä olemassa olevan tiedon ja toisiolain mukana tulleen aineistokatalogin sisältöihin. Talonen kertoo, että taustatyöt pyrittiin tekemään mahdollisimman hyvin. Talosen aiemmasta lupaprosessien tuntemuksesta oli etua hakemuksen valmistelussa.
“Lupaprosessin tuntemuksen lisäksi hakemuksen valmistelu vaati hyvää lääketieteellistä substanssiosaamista ja tuntemusta viranomaisten rekistereistä. Tutkijoiden ja kaikkien iCAN:laisten panos hakemusprosessissa olikin merkittävä. Ennen hakemuksen jättämistä kävimme rekisterinpitäjien kanssa keskustelut saatavilla olevasta tiedosta ja sitä koskevista muuttujista, jotta dataa koskevat muuttujat olisivat mahdollisimman tarkasti määritellyt”, Talonen kertoo.
Hakemuksen jättämisen jälkeen luvan käsittely eteni sujuvasti. Onnistuneen käsittelyn kannalta avainasemassa oli aktiivinen yhteydenpito Findatan kanssa niin etukäteen kuin käsittelyn aikana.
“Olemme saaneet Findatalta tiedusteluihin aktiivisia ja nopeita vastauksia sekä ennakkotietoa. Findatan asema koordinoivana tahona on haastava, sillä eri rekisterinpitäjiä on paljon. Lupahakemuksen kanssa meitä auttoi se, että olimme keskustelleet kaikkien rekisterinpitäjien kanssa etukäteen. Asioiminen Findatan kanssa onnistui onneksi matalalla kynnyksellä läpi koko prosessin. Kyselyihimme vastattiin, ja Findatalla oltiin aktiivisia meidän suuntaamme.”
Yllättävät suunnat ovat tieteellisen tutkimuksen sielu
Oman vaikeutensa hakemusprosessille tarjosi haettavan datan yksityiskohtaisuuteen liittyvät vaatimukset. Talosen mukaan haastavaa oli, että data tulee hakea muuttujakohtaisesti.
“Tutkimusta varten tulisi etukäteen tietää, mitä tarkalleen ottaen tarvitaan. Vaikka meillä oli kokenutta porukkaa tutkimuksen puolelta, tämä vei aikaa. iCAN:in tyyppisen uusia yhteyksiä ennakkoluulottomasti etsivän tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että etukäteen on hyvinkin haastavaa tietää tai ennakoida yksityiskohtaisesti tarvittava dataa. Tutkimuksen edetessä tarpeet myös voivat muuttua, riippuen löydöksistä ja havainnoista. Olemassa olevan datan kartoittaminen vaatii omanlaista osaamista, eivätkä työkalut, kuten aineistokatalogi, ole kaikille tuttuja”, Talonen sanoo.
Tutkimuksen luonteeseen kuuluu Talosen mukaan se, että kesken tutkimuksen tehdään löydöksiä ja tarvitaan uudenlaista dataa. Jos lupa ei kata tätä uutta dataa, joudutaan tekemään muutoshakemus ja odottamaan sen käsittelyä.
“Kannattaisi pohtia, millä tarkkuudella haettava data jatkossa määritellään. Nyt haettava data tulee ilmoittaa muuttujatasolla. Voisiko määrittely olla yleisemmällä tasolla? Vaikka rekisterinpitäjät olivat avuliaita hakemusten kanssa, kaiken haettavan datan yksityiskohtaisesti sanoittaminen etukäteen ei oikein ole linjassa tieteellisen tutkimuksen luonteen kanssa. Yllättävät suunnat ovat tieteellisen tutkimuksen sielu, ja asioita löydetään sattumalta!” Talonen toteaa.
“Toinen haastava asia on tutkijaryhmän muutokset ja niiden edellyttämä muutoshakemusprosessi. On tavallista, että isojen hankkeiden yli sadan hengen tutkimusryhmään tulee muutoksia ja ihmiset vaihtuvat. Kaikki tutkimusryhmän muutokset on ilmoitettava muutoshakemuksina Findataan. Se tarkoittaa, että tällainen uusi tutkija tutkimusryhmässä voi joutua odottamaan pääsyä tutkimusaineistoon useamman viikon tai kuukauden. Nämä muutokset myös maksavat. Voisiko harkita, että tietoluvan saanut organisaatio vastaisi itse tutkimusryhmän jäsenistään ja Findatalle toimitettaisiin ainoastaan ajantasaiset tiedot ryhmän jäsenistä?” Talonen pohtii.
Datasta vastauksia uusiin tutkimuskysymyksiin
Kärsivällisyyttä vaatineiden luvitusprosessien ja näytekeräysjärjestelyjen jälkeen on hienoa seurata nyt hyvässä vauhdissa olevan hankkeen kehittymistä. iCAN pyrkii edelleen löytämään uusia partnereita mahdollistamaan suuren potilasjoukon sisällyttämisen tutkimukseen.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on laajentua kansallisesti alueellisten syöpäkeskusten kanssa alkavassa yhteistyössä. Tätä varten hankkeen toiseen vaiheeseen myönnettiin lisärahoitus. iCAN:in tutkijatiimi pohti viime kesän ja syksyn aikana uusia tutkimuskysymyksiä, joihin vain hankkeessa kerätty data voi antaa vastauksia. Näiden toteutus käynnistyi vuodenvaihteessa.
Tutkijan vinkki tietolupaa hakevalle
“Jos ei ole rutinoitunut rekisteridatan käyttäjä, kannattaa kysyä neuvoja asiaa tuntevalta kollegalta. Datan tarkkuuden määrittelyyn kannattaa satsata. Kannattaa myös kertoa rekisterinpitäjälle tarpeistaan ja kysyä, mitä datan hakeminen suunnilleen maksaa. Jos kaikki muut tietoluvan asiat on hoidettu hyvin, on ikävää joutua vetäytymään hinnan vuoksi.”
– Kirsi Talonen, juristi, Helsingin yliopisto, iCAN
Mikä on Findata?
- Findata on vuonna 2020 aloittanut sosiaali- ja terveystietojen yhden luukun tietovarantopalvelu. Sen toiminta perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen toisiolakiin, eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.
- Findata myöntää tietolupia aineistojen käyttöön muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisten selvitystehtäviin.
- Sen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveystietoja sisältävien aineistojen tietoturvaa ja mahdollistaa niiden tehokas hyödyntäminen.
- Findata toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteydessä, eriytettynä THL:n muusta toiminnasta.
Artikkeli on osa Findatan julkaisemaa Datasta tutkimukseen -artikkelisarjaa, joka avaa toisiolain tuomia muutoksia ja Findatan toimintaa. Sarjassa esittelemme tutkimuksia, joissa on hyödynnetty Findatan kautta saatavia aineistoja.
