Yli 20 vuotta käynnissä ollut FinnDiane-seurantatutkimus luo kokonaiskuvaa tyypin 1 diabeetikkojen lisäsairauksien syistä. “Olemme hakeneet aineistoja samoista rekistereistä lähes koko hankkeen ajan, joten uudessa hakutavassa on totuteltavaa”, sanoo hankkeen vanhempi tutkija Valma Harjutsalo.
Helsingin Meilahdessa tutkijoilla on pöydällään palapeli, jota on koottu 1990-luvulta asti.
Vuonna 1997 käynnistyneessä FinnDiane-projektissa tutkitaan, miksi ja miten tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeetikoille kehittyy lisäsairauksia, esimerkiksi munuais- tai sydän- ja verisuonitauti. Lisäksi hankkeessa tutkitaan diabeetikkojen ennenaikaista kuolleisuutta. Tutkijat työskentelevät Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä.
Suomessa on tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
FinnDiane-hankkeen vanhempi tutkija Valma Harjutsalo arvioi karkeasti, että heistä noin kolmasosa kärsii myös munuaistaudista.
“Diabetes ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat monen tekijän tulos. Tutkimustyömme on hyvin pitkäjänteistä, kuin palapelin kokoamista. Kokonaiskuva tarkentuu pala palalta ajan mittaan”, Harjutsalo sanoo.
Kertyneen tutkimustiedon avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat räätälöidä diabeetikkojen hoitosuunnitelmia ja ehkäistä lisäsairauksien kehittymistä sekä vähentää siten terveydenhuollon kuormittumista. Ennen kaikkea parannetaan ykköstyypin diabeetikkojen elämänlaatua.
“Diabetes ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat monen tekijän tulos. Tutkimustyömme on hyvin pitkäjänteistä, kuin palapelin kokoamista. Kokonaiskuva tarkentuu pala palalta ajan mittaan”, Valma Harjutsalo sanoo.
Monipuolinen aineisto kattaa tietoja potilaan elämästä ja kuolemasta
FinnDiane-hankkeen tutkimusaineisto on maailman laajin tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia tutkiva kokonaisuus. Laaja on myös joukko tutkimuksen taustalla: työtä tekee suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi kansainvälinen verkosto. Tutkijat pyrkivät selvittämään, miksi ja millä tautimekanismeilla noin kolmasosalle diabeetikoista kehittyy diabeettisia lisäsairauksia. Niiden ilmaantumista seurataan muun muassa rekisteriaineistojen avulla.
Tutkimukseen osallistuvat diabeetikot käyvät Helsingissä säännöllisesti vastaanotolla, jossa heiltä otetaan muun muassa veri- ja virtsanäytteet erilaisten biomarkkereiden määrittämiseksi ja DNA:n eristämiseksi. Tutkimuskäynneillä kerättävän tiedon lisäksi tutkijat täydentävät tutkimusaineistoa potilaskertomuksista sekä THL:n hoitoilmoitusrekisterin, Kelan lääkeostorekisterin ja kuolinsyyrekisterin tiedoilla.
Niistä selviää esimerkiksi, onko munuaistautia sairastava diabeetikko saanut munuaissiirteen tai minkälaisia lääkkeitä hän on ostanut lisäsairauksien hoitoon. Luvat näihin rekistereihin myönsi Sosiaali- ja terveysalan lupaviranomainen Findata.
Potilaiden anonymiteetti on aina etusijalla
FinnDiane-projekti on seurantatutkimus 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Tutkimukseen osallistuu tällä hetkellä noin 10 000 ykköstyypin diabeetikkoa. Tietoa on siis valtavasti.
Valma Harjutsalo on työskennellyt FinnDiane-hankkeessa yli vuosikymmenen. Ennen toisiolain voimaan astumista ja Findatan perustamista aineistoihin piti hakea lupa eri rekistereistä yksi kerrallaan. Findatan yhden luukun palvelu, josta haetaan lupia moniin eri rekistereihin kerralla, kuulostaa kätevältä. Harjutsalo kuitenkin ikävöi aikaa ennen toisiolakia.
“Ennen toisiolakia tietolupaan kirjattiin lupa potilaskertomustietoihin niin, että tutkijat pystyivät itse koordinoimaan potilaskertomustietojen keruun suoraan sairaaloiden kanssa. Toisiolain myötä näin ei ole enää mahdollista”, hän sanoo. Tutkimus on kuitenkin aina perustunut potilaan suostumukseen.
Pitkäkestoisessa seurantatutkimuksessa aineistot pysyvät tietoturvasäädösten vuoksi käytettävissä vain tietyn ajan. Niihin ei siis pääse käsiksi enää vuosia myöhemmin ilman, että luvan voimassaoloaikaa jatketaan. FinnDianen kaltaisessa projektissa tutkija voi saada oivalluksia pitkin matkaa ja palaisi silloin mielellään tarkistamaan tietoja vuosien takaisesta aineistosta.
Positiivista on kuitenkin Harjutsalon mukaan se, että lupahakemusten kanssa ei tarvitse pähkäillä itsekseen. Vaikka hakemuksen tekeminen kerralla oikein voi tuntua etenkin ensikertalaiselle mutkikkaalta, asiointi Findatan asiantuntijoiden kanssa on ollut mutkatonta.
Kohti seuraavia tuloksia
Mitä potilas- ja rekisteritiedoista sitten on selvinnyt? Harjutsalon on miltei mahdotonta nostaa yli 20-vuotiselta tutkimustaipaleelta yhtä löydöstä yli muiden. FinnDiane-projektista on tähän mennessä julkaistu yli 300 tieteellistä artikkelia ja parisenkymmentä väitöskirjaa. Pari tulosta Harjutsalo kuitenkin listaa.
“Tutkimuksesta on selvinnyt, että tyypin 1 diabetekseen liittyvät munuaissairaudet lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Lisäksi selvitimme, mitkä ovat ensimmäiset vahvasti diabeettiseen munuaistautiin liittyvät geneettiset riskitekijät”, hän sanoo.
Seuraavaksi Valma Harjutsalon ja kollegoiden sormet syyhyävät päästä analysoimaan hankkeessa vastikään valmistunutta sekvensointiainestoa, joka kattaa lähes 2000 diabeetikon koko genomin. Ne taitavat olla palapelin seuraava palanen.
Tutkijan vinkki tietolupaa hakevalle
“Jätä tutkimussuunnitelmaan jouston varaa tietolupien hakemiselle: jonossa voi olla ruuhkaa ja hakulomakkeen täyttämisessä haasteita. Pitää ymmärtää, että luvan saamisessa voi kestää. Jos olet epävarma siitä, mitä kaikkea tietolupahakemuksessa pitää huomioida, kysy neuvoa Findatan asiantuntijoilta.”
– Valma Harjutsalo, FinnDiane-tutkimusprojektin vanhempi tutkija
Mikä on Findata?
- Findata on vuonna 2020 aloittanut sosiaali- ja terveystietojen yhden luukun tietovarantopalvelu. Sen toiminta perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen toisiolakiin, eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.
- Findata myöntää tietolupia aineistojen käyttöön muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisten selvitystehtäviin.
- Sen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveystietoja sisältävien aineistojen tietoturvaa ja mahdollistaa niiden tehokas hyödyntäminen.
- Findata toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteydessä, eriytettynä THL:n muusta toiminnasta.
Artikkeli on osa Findatan julkaisemaa Datasta tutkimukseen -artikkelisarjaa, joka avaa toisiolain tuomia muutoksia ja Findatan toimintaa. Sarjassa esittelemme tutkimuksia, joissa on hyödynnetty Findatan kautta saatavia aineistoja.
