Hanke tutkii avoimen dialogin hoitomallia, jossa mielenterveyskriisistä kärsivä nuori saa välittömästi apua lähetteiden ja pitkien lääkärijonojen sijaan. “Välillä asioiden määritteleminen tarkasti etukäteen tietolupahakemusta varten kankeuttaa tutkimuksen tekemistä”, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tomi Bergström.
Lasten ja nuorten mielenterveystyö on kriisissä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien elinajanodote on jopa 20 vuotta muuta väestöä lyhyempi. Moni mielenterveyspalveluiden käyttäjä jää työkyvyttömäksi.
“Mielenterveyspalvelut pitäisi järjestää uudestaan. Nuorten mielenterveysongelmissa ei ole kyse vain oireryppäistä, vaan usein luonnollisista reaktioista elämän haasteisiin”, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä psykologina työskentelevä Tomi Bergström.
Hän vetää Jyväskylän yliopiston ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tutkimushanketta, jossa arvioidaan avoimen dialogin periaatteisiin perustuvan nuorisopsykiatrisen hoidon vaikutuksia perinteiseen hoitoon verrattuna.
Avoimen dialogin hoitomalli on Suomessa kehitetty hoitotapa, jossa ihmisen psyykkiseen kriisiin vastataan heti. Sen sijaan, että potilas joutuisi odottamaan lääkärikäyntiä ja diagnoosia viikkokaupalla, hän voi saada hoitoa kotiin välittömästi. Hoitomallissa korostetaan tasa-arvoista keskustelua. Sen tavoitteena on rakentaa vaikeasta elämäntilanteesta yhteinen ymmärrys ihmisen, hänen lähiverkostonsa ja terveydenhuollon ammattilaisten välille.
“Findatan asiakaspalvelu oli ensiluokkaista. Välillä aineistopoimintojen määrittely oli yhdessä ihmettelyä ja selvittelyä, jolloin palvelu oli yllättävän räätälöityä”, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tomi Bergström.
Mielenterveysongelmista kärsivää pitäisi hoitaa ihmisenä, ei diagnoosiryppäänä
Rekisteriseuranta avoimen dialogin periaattein toteutetun nuorisopsykiatrisen hoidon hoitotuloksista -hanke käynnistyi vuonna 2020. Hankkeessa halutaan selvittää, miten potilas hyötyy pitkän ajan kuluessa siitä, että häntä hoidetaan tilannekohtaisesti, ei lääketieteellinen diagnoosi edellä.
Hankkeessa tutkitaan 13–20-vuotiaita nuoria, jotka ovat saaneet nuorisopsykiatrista hoitoa ensi kertaa Länsi-Pohjan alueella. Tutkittavat ihmiset ovat käyttäneet palveluita vuosina 2003–2008. Heidän tietojaan verrataan muualla Suomessa mielenterveyspalveluita käyttäneisiin nuoriin samoilla kriteereillä. Seuranta-aika on kymmenen vuotta hoidon alusta tai potilaan kuolemaan asti.
“Hypoteesimme on, että dialogista hoitoa saaneet voivat paremmin kuin tavallista hoitoa saaneet seurantajakson päätteeksi. Seuraamme esimerkiksi kuolleisuutta ja työkykyä”, Bergström sanoo.
Findata saa kiitosta hyvästä palvelusta
Jotta nuorten tietoihin päästään käsiksi, tarvitaan tarkoin määritelty tietolupahakemus useisiin eri rekistereihin. Rekistereistä selviää esimerkiksi, kuinka paljon ihmiselle on maksettu työkyvyttömyystukea tai kuinka monta päivää hän on viettänyt sairaalassa seuranta-aikana.
Tomi Bergström oli vastuussa hankkeen tietolupahakemuksesta. Hän teki sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitus-, toimeentulo- ja lastensuojelurekistereihin sekä Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteriin. Lisäksi tutkijat perehtyvät Kelan lääkeosto-, sairauspäiväraha- ja eläketietoihin.
Bergström oli tehnyt rekisteritutkimusta aiemminkin, joten tietojen kerääminen rekisterinpitäjiltä oli hänelle tuttua puuhaa. Aluksi häntä kauhistutti, kun Findata astui mukaan kuvioon ja käytäntö vaihtui. Matkalla mieli ehti kuitenkin muuttua.
“Findatan asiakaspalvelu oli ensiluokkaista. Välillä aineistopoimintojen määrittely oli yhdessä ihmettelyä ja selvittelyä, jolloin palvelu oli yllättävän räätälöityä”, Bergström summaa.
Toisiolaki mietityttää tutkijaa
Yhteistyö Findatan kanssa sujui, mutta viranomaisen taustalla vaikuttava toisiolaki hämmentää Tomi Bergströmiä. Toisiolaki siis sääntelee sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä muun muassa rekisteritutkimuksessa.
Bergströmin mielestä laki on perusteltu tutkimusaineistojen tietosuojan näkökulmasta. On tärkeää, että aineistojen käyttöä valvotaan. Toisiolaki ja keskitetyt palvelut sopivat Bergströmin mielestä hyvin avoimen dialogin rekisteriseurannan kaltaisiin isompiin hankkeisiin.
Hänen mielestään toisiolaki kuitenkin jarruttaa tutkijalähtöistä työtä, jossa kaikki muuttujat ja hypoteesit eivät ole etukäteen tiedossa.
“Asioiden määritteleminen tarkasti etukäteen haittaa ruohonjuuritason tutkimusta, jonka tarkoitus on kyseenalaistaa status quota ja jolla ei välttämättä ole rahoitusta. Tällainen uusi hypoteeseja tuottava tutkimus on tieteellisen toiminnan elinehto.”
Tutkijan vinkki tietolupaa hakevalle
“Jos olet ensi kertaa tekemässä rekisteritutkimusta, ota avuksi aineistokatalogi. Sieltä voi hakea avoimilla hakusanoilla oman tutkimuksen kannalta olennaisia muuttujia. Samalla löytää lupahakemusta varten oikean rekisterin ja muuttujan oikean nimen.”
– Tomi Bergström, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Lue lisää
- Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta (sttinfo.fi)
- Artikkeli: The 10-year treatment outcome of open dialogue-based psychiatric services for adolescents: A nationwide longitudinal register-based study (doi.org)
Mikä on Findata?
- Findata on vuonna 2020 aloittanut sosiaali- ja terveystietojen yhden luukun tietovarantopalvelu. Sen toiminta perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen toisiolakiin, eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.
- Findata myöntää tietolupia aineistojen käyttöön muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisten selvitystehtäviin.
- Sen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveystietoja sisältävien aineistojen tietoturvaa ja mahdollistaa niiden tehokas hyödyntäminen.
- Findata toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteydessä, eriytettynä THL:n muusta toiminnasta.
Artikkeli on osa Findatan julkaisemaa Datasta tutkimukseen -artikkelisarjaa, joka avaa toisiolain tuomia muutoksia ja Findatan toimintaa. Sarjassa esittelemme tutkimuksia, joissa on hyödynnetty Findatan kautta saatavia aineistoja.
