Toisiolain tavoitteena on paitsi helpottaa tutkimusta, myös turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet.
Teksti on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 10.8.2024 (hs.fi)
Helsingin Sanomien pääkirjoitus (4.8.) käsitteli terveystietojen käyttöä tutkimuksessa. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä sitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Kirjoituksessa on kuitenkin epätarkkuuksia.
HS:n mukaan tutkija ei saisi pitää hallussaan itse keräämäänsä dataa. Tutkija voi kerätä aineiston esimerkiksi lääketieteellisessä kokeessa tai haastattelemalla. Tällöin tarvitaan suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Tutkija on kerätyn aineiston rekisterinpitäjä ja hallinnoi sitä.
Sen sijaan sote-palveluissa tallennettujen potilastietojen tutkimuskäyttöön tarvitaan lupa viranomaiselta. Tiedot on alun perin kerätty hoitoa varten, eikä niiden tutkimuskäyttöön ole pyydetty suostumusta. Tällaisesta terveystietojen käytöstä säädetään toisiolaissa, joka edellyttää aineistojen käsittelyä tietoturvallisissa käyttöympäristöissä.
Toisiolain tavoitteena on paitsi helpottaa tutkimusta, myös turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet. Koska kansalaiset eivät ole tietoisia sote-palveluiden yhteydessä kerättyjen terveystietojen tutkimuskäytöstä, on erityisen perusteltua edellyttää korkeaa tietoturvaa.
Arkaluonteisten terveystietojen suojaamisessa ajatuksena ei niinkään ole, että henkilö olisi tunnistettavissa yksittäisestä mittaustuloksesta. Useiden eri rekistereiden tietoja yhdistettäessä henkilö voi olla tunnistettavissa, vaikka nimet, hetu ja muut suorat tunnisteet olisi poistettu.
Suomalaisten terveysdataa ei toisiolain mukaan voida siirtää ulkomaille tai muuallekaan käyttöympäristöjen ulkopuolelle. Ulkomaisille tutkijoille voidaan kuitenkin hakea pääsy aineistoon. Tälläkin hetkellä suomalaisissa ympäristöissä on käynnissä tutkimuksia, joissa analyysejä tehdään myös ulkomailta käsin.
Viime kädessä kyse on tasapainon hakemisesta kansalaisten yksityisyyden suojan ja terveystietojen vapaan tutkimuskäytön välillä. Yhteisesti hyväksyttyihin pelisääntöihin tarvitaan avointa ja faktoihin perustuvaa keskustelua.
Johanna Seppänen
johtaja, Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata