Mikä on sosiaali- ja terveystietojen ensisijaisen ja toissijaisen käytön ero?

Ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan käyttötarkoitusta, jonka vuoksi tiedot on alun perin tallennettu asiakas- ja/tai potilasrekisteriin.

Ensisijainen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi

  • potilaan tutkiminen, hoitaminen ja kuntoutus,
  • sosiaalihuollon asiakkaan saama palvelu ja
  • Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittely.

Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan samojen tietojen käyttöä muissa kuin ensisijaisissa käyttötarkoituksissa.

Lain mukaiset toissijaiset käyttötarkoitukset ovat

  • tieteellinen tutkimus,
  • tilastointi,
  • kehittämis- ja innovaatiotoiminta,
  • opetus,
  • tietojohtaminen,
  • viranomaisohjaus ja -valvonta sekä
  • viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiksi opiskelevien opetukseen, tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin on mahdollista saada pseudonymisoitua, yksilötasoista aineistoa.

Kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen on mahdollista saada vain anonyymia, aggregoitua tilastotietoa, josta yksilöitä ei voi tunnistaa.