Potilaiden yksilöllisen hoidon kehittäminen on nyt mahdollista myös rekisteritutkimuksessa tehtyjen löydösten avulla.
Vuoden 2024 alusta tuli sovellettavaksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lain pykälä 55, joka tuo muutoksia terveydenhuoltoon ja tutkimukseen.
Tämä ns. toisiolaki on ollut voimassa jo vuodesta 2019, mutta nyt voimaantullut kohta mahdollistaa kliinisesti merkittävien löydösten perusteella tehtävät yhteydenotot henkilöihin, joiden terveyteen liittyvää riskiä voidaan löydöksen ansiosta ehkäistä tai hoidon laatua parantaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilö voi saada terveyteensä liittyvän yhteydenoton sellaisesta tutkimuksesta, jossa hän ei edes tiennyt olevansa mukana.
”Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista, joten muutos on merkittävä. Asiaan liittyy myös eettisiä näkökulmia ja herkkyyksiä”, sanoo Johanna Seppänen, sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan johtaja.
Asiantuntijat arvioivat löydösten merkittävyyden
Sote-rekisteritietojen tutkimuskäyttöön tarvitsee Suomessa viranomaisluvan ja niitä voi käsitellä vain vaatimukset täyttävissä, auditoiduissa analysointiympäristöissä. Lisäksi tiedot on pseudonymisoitu, eli niistä on poistettu henkilötunnuksen ja nimen kaltaiset suorat tunnisteet.
Jos tutkija löytää aineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, hän voi jatkossa ottaa yhteyttä Findataan. Findata selvittää, keitä löydös koskee ja toimittaa tiedon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle.
Tämän jälkeen THL:n nimetyt asiantuntijat arvioivat tiedon merkittävyyden ja toimenpiteiden odotettavissa olevan hyödyn. Jos hyöty arvioidaan niin ilmeiseksi, että tutkittava olisi tärkeää saada hoidon piiriin, tieto luovutetaan potilaan hoidosta vastaavalle hyvinvointialueelle.
Lopulta hyvinvointialueen työntekijä ottaa yhteyttä potilaaseen ja selvittää, haluaako tämä tiedon löydöksestä, sen perusteella mahdollisesti tehtävistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden odotetuista hyödystä.
”Seuraamme uuden säännöksen vaikutusta tutkimuskenttään. Esimerkiksi HUSissa on jo käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää kyseistä pykälää harvinaisten sairauksien tunnistamisessa”, Seppänen sanoo.
Jokaisella on oikeus päättää, haluaako yhteydenottoja
EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa turvataan kansalaisten oikeus vaikuttaa siihen, miten heidän terveystietojaan käytetään ja jaetaan. Jokaisella on oikeus päästä omiin tietoihin, oikaista tietoja, rajoittaa tietojen käsittelyä ja vastustaa tietojen käsittelyä.
Myös toisiolain 55 §:n perusteella tehdyt yhteydenotot voi kieltää. Rekisteritutkimusten löydöksiä koskevan yhteydenottokiellon voi tehdä sähköisesti OmaKannan uudessa versiossa tai missä tahansa julkista terveydenhuoltoa tuottavassa toimintayksikössä. Yhteydenottokieltoa ei voi tehdä Findatan, Kelan tai THL:n kautta.
Uutista päivitetty 6.6.2024: lisätty tieto yhteydenottokiellon tekemisestä OmaKannan uudessa versiossa.
Mistä on kyse?
- Tutkijat käyttävät rekisteritutkimuksessa pseudonymisoituja sosiaali- ja terveystietoja, joista ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
- Jos tutkija tekee aineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, jatkossa sitä voidaan hyödyntää myös yksilöllisessä terveysriskien ehkäisyssä tai hoidon parantamisessa.
- Tutkija ottaa tällöin yhteyttä Findataan, sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiseen.
- Findata selvittää, keitä löydös koskee eli purkaa pseudonymisoinnin ja toimittaa tiedon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle.
- THL:n asiantuntijat arvioivat löydöksen merkittävyyden ja toimenpiteiden potentiaalisen hyödyn. Jos löydös todetaan tärkeäksi, tieto toimitetaan asianomaiselle hyvinvointialueelle.
- Hyvinvointialueen henkilökunta ottaa yhteyttä potilaaseen tarjotakseen lisätietoja ja mahdollisia hoitovaihtoehtoja.
- Yhteydenotot voi kieltää OmaKannan uudessa versiossa tai julkisessa terveydenhuollossa.
Lisätiedot
Sampo Viiri
Erikoissuunnittelija, THL
029 524 7936
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Tervonen
Johtava asiantuntija, Findata
029 524 7491
hanna.tervonen@findata.fi
Henrika Merenlehto
Kanta-palvelujen asiakkuusvastaava, Kela
henrika.merenlehto@kela.fi
Katso myös
- Henkilö voi kieltää tutkimuslöydökseen perustuvan yhteydenoton hyvinvointialueelta 1.1.2024 alkaen (kanta.fi)
- Tutkimusaineistolöydöstä koskeva yhteydenottokielto (kanta.fi)
- Ohje tutkijoille: Kliinisesti merkittävät löydökset
- Tietoa Findatan tietosuojakäytännöistä: Tietosuojakäytäntömme
- Rekisteröityjen oikeuksien käyttö Findatassa: Oikeudet tietoihisi