Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muuhun tarkoitukseen kuin siihen ensisijaiseen tarkoitukseen, jonka vuoksi ne alun perin on tallennettu. Toisiokäyttöä on esimerkiksi tieteellinen tutkimus ja tilastointi.
Findata myöntää lupia sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön, kun niitä tarvitaan usealta julkiselta rekisterinpitäjältä, yksityiseltä sektorilta, Kanta-palveluista tai Findatan valmisaineistoista. Koostamme ja esikäsittelemme aineistot kansalaisten tietosuojasta huolehtien. Varmistamme myös julkaistavien tulosten anonymiteetin.
Sinulla on oikeuksia omiin henkilötietoihisi, kun käsittelemme henkilötietoja rekisterinpitäjänä.
Tältä sivulta löydät tietoa sosiaali- ja terveystietojen toisiokäytöstä sekä oikeuksistasi rekisteröitynä.
Mitä on sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttö?
Kun käyt lääkärissä tai käytät sosiaalipalveluta, sinusta tallennetaan tietoja eri järjestelmiin. Näitä tietoja käytetään hoidon ja palvelujen tarjoamiseen, ja tätä kutsutaan ensisijaiseksi käytöksi.
Tietoja voidaan käyttää myös toissijaisissa tarkoituksissa, eli toisiokäytössä. Esimerkiksi rekisteritutkimuksissa voidaan hyödyntää esimerkiksi Kelan tai hyvinvointialueiden rekistereistä peräisin olevia tietoja.
Ennen kuin tietoja luovutetaan toisiokäyttöön, ne pseudonymisoidaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki suoraan henkilön tunnistavat tiedot (kuten nimi tai henkilötunnus) poistetaan tai korvataan, jotta yksittäistä henkilöä ei voi tunnistaa. Osaan käyttötarkoituksista, kuten kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, on mahdollista saada vain anonyymia, aggregoitua tilastotietoa.
Tällä tavalla tietoja hyödyntämällä voidaan parantaa terveys- ja sosiaalipalveluja kaikille Suomessa.
Toisiokäytön käyttötarkoitukset:
- tieteellinen tutkimus
- tilastointi
- sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaus ja -valvonta
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta
- opetus
- tietojohtaminen
- viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä
Lainsäädäntö ja oikeutesi
Sote-tietojen toisiokäyttöä Suomessa säätelee laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Lain tarkoituksena on varmistaa, että tietoja käytetään turvallisesti ja tehokkaasti, samalla kun yksilön oikeudet suojataan.
Toisiolaki perustuu niin sanottuun opt-out-malliin. Tämä tarkoittaa, että tietojasi voidaan käyttää lain mukaisiin toissijaisiin tarkoituksiin, kuten tutkimukseen, ilman että sinulle ilmoitetaan siitä erikseen joka kerta.
Sinulla on kuitenkin oikeuksia henkilötietoihisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti. Näihin kuuluu esimerkiksi oikeus kieltää Findataa luovuttamasta tietojasi toisiokäyttöön.
Mitä Findata tekee?
Findata on Suomen sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen. Lukuun ottamatta valmisaineistojamme, emme säilytä rekisteritietoja pysyvästi, vaan myönnämme lupia eri rekisterinpitäjien tietoihin.
Tehtäviimme kuuluu:
- Myöntää lupia sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön, kun pyydetyt tiedot ovat peräisin useilta julkisilta rekisterinpitäjiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta, valmisaineistoistamme tai Kanta-palveluista.
- Koota, esikäsitellä ja pseudonymisoida tiedot kansalaisten tietosuojasta huolehtien.
- Ylläpitää tietoturvallista Kapseli®-käyttöympäristöä, jossa luvansaajat voivat käyttää ja analysoida henkilötietoja turvallisesti.
- Varmistaa, että julkaistut tulokset ovat anonymisoituja, eli yksittäisiä henkilöitä ei voi tunnistaa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä sote-tietojen toisiokäytöstä
Mikä on tietolupa?
Tietolupa on viranomaisen myöntämä, määräaikainen lupa käyttää yksilötasoista henkilötietoaineistoa tarkasti määriteltyyn tarkoitukseen, esimerkiksi tutkimukseen, tilastojen laatimiseen tai viranomaisten tehtävien hoitamiseen.
Kun tietolupa on myönnetty, aineisto toimitetaan käsittelijälle pseudonymisoituna. Tämä tarkoittaa, että henkilötiedot on korvattu koodeilla, eikä yksittäistä henkilöä voi tunnistaa suoraan. Aineistoa saa käsitellä vain tietoturvallisessa käyttöympäristössä, jossa ei ole suoraa pääsyä internetiin.
Tietolupia tarvitaan erityisesti rekisteritutkimuksissa, joissa käytetään tietoja, jotka on alun perin tallennettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- tai potilasrekistereihin.
Lue lisää:
Miten toisiolaki parantaa tietosuojaa?
Vuonna 2019 voimaan tullut toisiolaki parantaa kansalaisten tietosuojaa määrittelemällä tarkasti, miten ja millä edellytyksillä sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolella, esimerkiksi tutkimuksessa ja tilastoinnissa.
Ennen toisiolakia tietojen käsittelyssä oli tietoturvariskejä:
- Tietolupien hakua ei ollut keskitetty:
- Lupia myönsivät yksittäiset rekisterinpitäjät, sosiaali- ja terveysministeriö tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, eikä lupakäytännöt olleet yhtenäisiä.
- Tietoja voitiin siirtää fyysisillä tallenteilla
- Aineistoja saatettiin lähettää suoraan luvansaajille esimerkiksi muistitikuilla tai CD-levyillä. Tämä teki tietoturvan ja tietojen käytön valvonnan mahdottomaksi.
- Tietojen käyttöä ei voitu valvoa jälkikäteen
- Aineistojen poistamista tietoluvan voimassaolon päätyttyä ei pystytty seuraamaan.
Toisiolaki on parantanut tietosuojaa erityisesti seuraavilla tavoilla:
- Lupamenettelyn keskittäminen Findatalle
- Toisiolain myötä tietolupien myöntäminen on keskitetty Findatalle, mikä on parantanut aineistojen tietoturvaa ja kansalaisten tietosuojaa.
- Kun tiedot yhdistellään keskitetysti, niiden käyttö on suojatumpaa ja sitä pystytään valvomaan tehokkaammin.
- Aineistojen pseudonymisointi
- Toisiolain mukaiset aineistot ovat pseudonymisoituja, eli niistä on poistettu suorat tunnistetiedot ennen kuin ne luovutetaan luvansaajille.
- Pseudonymisointi estää yksittäisten henkilöiden tunnistamisen.
- Tietoturvallinen käyttöympäristö
- Tietojen analysointi tapahtuu tietoturvallisessa käyttöympäristössä, jossa ei ole internet-yhteyttä.
- Tietoturvalliset käyttöympäristöt parantavat tietoturvaa:
- Vain tietoluvassa mainitut käyttäjät saavat käsitellä henkilötietoaineistoa tietoturvallisessa käyttöympäristössä.
- Käyttäjät tunnistautuvat kaksivaiheisesti.
- Käyttöympäristöön ei voi ladata ulkopuolisia tietoja.
- Tietoja ei voi siirtää pois ympäristöstä ilman Findatan tarkistusta.
- Yhteyden katkaisun jälkeen käyttäjillä ei ole enää pääsyä aineistoon
- Parannettu valvonta
- Findatan toimintaa valvoo muun muassa oikeusasiamies ja henkilötietojen käsittelyä tietosuojavaltuutettu.
- Findata voi pyytää tietosuojavaltuutetulta lausunnon ennen tietoluvan myöntämistä.
- Findata raportoi tietosuojavaltuutetulle vuosittain sosiaali- ja terveystietojen sekä niiden lokitietojen käsittelystä.
- Käyttöympäristöjen tietoturvaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto
Mitä hyötyä sosiaali- ja terveystietojen toisiokäytöstä on kansalaisille?
Sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttö tarkoittaa jo kerättyjen asiakas- ja potilastietojen hyödyntämistä muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa, kuten tutkimukseen, tilastointiin ja palvelujen kehittämiseen.
Kun tutkijat, viranomaiset ja palveluntuottajat voivat käyttää luotettavaa ja kattavaa rekisteriaineistoa, syntyy tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja parantaa palvelujen laatua. Tämä tuo kansalaisille monia konkreettisia hyötyjä:
- Paremmat palvelut ja vaikuttavampi hoito
- Tietojen avulla voidaan kehittää terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka vastaavat paremmin ihmisten tarpeisiin.
- Tehokkaammat lääkkeet ja terveysteknologia
- Laajat rekisteriaineistot tukevat lääketutkimusta ja uusien hoitomuotojen kehittämistä. Lisäksi ne mahdollistavat terveyttä edistävien ja hoitoa tukevien sovellusten ja teknologioiden kehittämisen.
- Turvallisemmat ja ketterämmät valvontatyökalut
- Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutusten seurannassa ja terveydenhuollon valvonnassa.
- Sujuvammat palveluprosessit
- Tiedon avulla palvelujärjestelmiä voidaan kehittää tehokkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.
- Kansanterveyden edistäminen ja hyvinvointierojen kaventaminen
- Tutkimustieto tukee päätöksentekoa ja lainsäädäntöä, mikä voi edistää terveyttä ja vähentää eriarvoisuutta.
Sote-tietojen toisiokäyttö on tarkoin säädeltyä. Yksityisyyden suoja varmistetaan esimerkiksi pseudonymisoinnilla ja tietoturvallisilla käyttöympäristöillä.
Katso millaisiin tutkimuksiin Findata on myöntänyt lupia: Myönnetyt luvat
Mikä on Findata?
Findata on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, joka on perustettu vuonna 2019. Toimintamme perustuu lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä eli niin sanottuun toisiolakiin.
Myönnämme luvat sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön, kun niitä tarvitaan usealta julkiselta rekisterinpitäjältä, yksityiseltä sektorilta, Findatan valmisaineistosta tai Kanta-palveluista. Koostamme ja esikäsittelemme aineistot kansalaisten tietosuojasta huolehtien. Lisäksi ylläpidämme tietoturvallista Kapseli®-käyttöympäristöä, jossa yksilötasoisen aineiston käsittely tapahtuu.
Mitkä lait säätävät sote-tietojen toisiokäyttöä?
Sosiaali- ja terveystietojen käyttöä säätelee useita lakeja, jotka turvaavat tietosuojaa ja määrittävät tietojen käsittelyn edellytykset.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) luo yleiset periaatteet henkilötietojen käsittelylle koko EU:ssa. Sitä täydentävät kansalliset lait, kuten toisiolaki, joka säätelee nimenomaisesti sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä Suomessa.
Toisiolaki keskittää tietolupien myöntämisen Findatalle ja määrittelee tarkasti, mihin tarkoituksiin tietoja saa käyttää sekä millaisia vaatimuksia tietoturvalle ja valvonnalle asetetaan.
Tulevina vuosina EHDS-asetus (European Health Data Space) tulee yhtenäistämään terveysdatan käyttöä ja toissijaisen käytön lupakäytäntöjä EU:n alueella. EHDS vahvistaa yksilön oikeuksia omiin tietoihinsa ja edistää terveysdatan turvallista ja sujuvaa käyttöä rajojen yli. Asetuksen toisiokäyttöä koskevia osia aletaan soveltamaan maaliskuussa 2029.
Muita keskeisiä lakeja ovat:
- Tietosuojalaki
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä
- Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta
- Laki kliinisestä lääketutkimuksesta
- Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
- Biopankkilaki
Lue lisää:
Mihin tarkoituksiin sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää?
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö on sallittua vain laissa määritellyissä tilanteissa, kuten:
- Opetus
- Tieteellinen tutkimus
- Tilastointi
- Viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät
- Kehittämis- ja innovaatiotoiminta
- Tietojohtaminen
- Viranomaisohjaus ja -valvonta
Eri tarkoituksiin voi saada erilaisia tietoja:
- Yksilötasoinen, pseudonymisoitu aineisto on käytettävissä tutkimukseen, tilastointiin, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin sekä opetukseen.
- Tilastotasoinen, anonyymi tieto on käytettävissä yllä olevien käyttätarkoitusten lisäksi kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen ja -valvontaan.
Lisäksi hyvinvointialueet ja muut palvelunantajat voivat käyttää omia rekisteritietojaan ilman erillistä lupaa esimerkiksi toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.
Kaikki Findatan tekemät tietolupa- ja tietopyyntöpäätökset ovat julkisia. Voit tutustua niihin täällä: Myönnetyt luvat
Voiko tiedoista tunnistaa yksilöitä?
Kun myönnämme tietoluvan, luovutamme pseudonymisoitua yksilötason tietoa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi nimet ja henkilötunnukset on korvattu koodeilla, jolloin tietoja ei voi yhdistää suoraan henkilöihin. Luovutamme tietoja tunnisteellisena vain erityisen perustellusta ja välttämättömästä syystä.
Pseudonymisoitu aineisto on edelleen henkilötietoa. Sitä saa käsitellä vain tietoturvallisessa käyttöympäristössä, jossa ei ole suoraa pääsyä internetiin. Tietoluvan saaja tai aineiston käsittelijä sitoutuu lupaehtoihin, jotka kieltävät yritykset tunnistaa henkilöitä pseudonymisoidusta aineistosta.
Tietolupaineiston käsittelijän on tuotettava julkaistavat tulokset anonyymissa muodossa, josta yksittäisen henkilön tietoja tai ominaisuuksia ei voi tunnistaa. Findata tarkistaa, että tulokset täyttävät toisiolaissa asetetut vaatimukset anonymiteetistä.
Jos lupa koskee tilastotasoista tietoa (tietopyyntö), luovutamme anonyymiä aineistoa, joka kuvaa väestöryhmiä eikä yksittäisiä ihmisiä. Tilastoaineistosta ei voi jäljittää tai tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
Lue lisää:
Minkälaisia tietoja voi käyttää Findatan luvalla?
Findatan myöntämät luvat koskevat rekisteritietoa, jota on poimittu eri lähteistä. Rekisteritieto tarkoittaa tietoa, joka on tallennettu viranomaisen, yksityisen palveluntarjoajan tai muun henkilötietojen käsittelijän ylläpitämään rekisteriin.
Kaikista suomalaisista kertyy tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereihin. Näitä tietoja voidaan käyttää toissijaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi tutkimukseen, joka edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Myönnämme tietolupia silloin, kun tietoa tarvitaan usealta julkiselta rekisterinpitäjältä, yksityiseltä toimijalta, Findatan valmisaineistosta tai Kanta-palveluista. Osa rekisterinpitäjistä on siirtänyt tietolupien myöntämisen Findatan tehtäväksi.
Kaikissa luvissa noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista minimointiperiaatetta: lupaa voidaan myöntää vain sellaisten tietojen käyttöön, joille on selkeä ja perusteltu tarve.
Ennen tietojen luovuttamista ne pseudonymisoidaan. Se tarkoittaa, että suoraan tunnistavat tiedot, kuten nimi ja henkilötunnus, poistetaan tai korvataan tunnisteella, jotta yksittäistä henkilöä ei voi tunnistaa.
Lue lisää: Aineistot
Voiko kuka tahansa saada luvan käyttää sosiaali- ja terveystietoja?
Laissa ei ole erikseen rajattu, kuka voi hakea lupaa sosiaali- ja terveystietojen käyttöön. Findata ei kuitenkaan myönnä lupia kenelle tahansa tai mihin tahansa tarkoitukseen. Lupa voidaan myöntää vain toisiolaissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin ja hankkeisiin, jotka täyttävät luvan saamisen edellytykset.
Jokainen lupahakemus käsitellään yksilöllisesti. Ennen luvan myöntämistä tehdään huolellinen harkinta. Lupa voidaan myöntää vain sellaisten tietojen käyttöön, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Tämä perustuu EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR) ja niin sanottuun tietojen minimointiperiaatteeseen.
Tietoluvat ovat virallisia hallintopäätöksiä. Päätösprosessi on kaksivaiheinen: hakemuksen käsittelijä toimii esittelijänä ja Findatan johtaja tai hänen sijaisensa tekee lopullisen päätöksen. Esitetty päätös ei aina johda suoraan luvan myöntämiseen: joskus hakemus palautetaan valmisteluun tai siihen vaaditaan muutoksia.
Lue lisää: Tietolupapäätöksen ehdot
Miten Findatan toimintaa valvotaan?
Findatan toimintaa valvovat useat viranomaiset, jotka varmistavat, että tietolupien myöntäminen ja tietojen käsittely tapahtuvat lain mukaisesti.
- Tietosuojavaltuutettu
- Valvoo henkilötietojen käsittelyä ja varmistaa, että Findatan toiminta noudattaa tietosuojalainsäädäntöä.
- Saa vuosittain selvityksen Findatalta sosiaali- ja terveystietojen sekä niiden lokitietojen käsittelystä.
- Voi antaa lausuntoja Findatan pyynnöstä ennen tietoluvan myöntämistä.
- Oikeusasiamies
- Valvoo Findatan toimintaa.
- Lupa- ja valvontavirasto
- Valvoo tietoturvallisia käyttöympäristöjä, joissa Findatan myöntämiä aineistoja käsitellään.
Lisäksi Findatan toimintaa ohjaa ja kehittää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama ohjausryhmä. Ryhmässä on edustajia STM:stä sekä eri rekisterinpitäjistä.
Mihin lakeihin henkilötietojen käsittely perustuu Findatassa?
Findatan lailliset perusteet henkilötietojen käsittelylle ovat:
- EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artikla 1 kohta e alakohta: käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä
- Tietosuojalain 4 §:n 1 momentin 2 kohta: tietojen käsittely, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä
Käsittelemme myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, joista käytettiin aiemmin nimitystä arkaluonteiset tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön terveystiedot.
Näiden henkilötietojen käsittelyperusteet ovat:
- EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta: käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi
- Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohta: käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista viranomaisen toiminnassa yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi
Tarkemmat toimintokohtaiset henkilötietojen käsittelyperusteet löytyvät tietosuojailmoituksista.
Miten vastustusoikeus toteutetaan Findatassa?
Kun kiellät tietojesi toisiokäytön Findatassa:
- Kirjaamme pyyntösi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään asianhallintajärjestelmään.
- Poistamme sinua koskevat tiedot Findatalle saapuvista aineistoista henkilötunnuksen perusteella. Tämän vuoksi säilytämme ja käsittelemme henkilötunnustanne pyynnön toteuttamiseksi.
Mikä on EHDS-asetus? Miten se vaikuttaa toisiokäyttöön Suomessa?
EHDS eli Eurooppalainen terveystietoalue (European Health Data Space) on Euroopan unionin asetus, joka luo yhteisen kehyksen terveystietojen käytölle ja vaihdolle EU-maissa. Asetuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeuksia omiin sähköisiin terveystietoihinsa ja mahdollistaa terveystietojen turvallinen hyödyntäminen rajat ylittävässä toisiokäytössä.
EHDS-asetus on Suomessa voimassa olevan toisiolain kaltainen, mutta se tuo mukanaan myös muutoksia. Asetuksessa on osin erilaiset käyttötarkoitukset, joista osa on varattu vain julkisille tai EU-toimijoille. Lisäksi tietopyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyyn tulee uusia toimintamalleja.
EHDS-asetus astui voimaan maaliskuussa 2025. Asetusta ei aleta soveltaa välittömästi, vaan se toimeenpannaan asteittain tulevina vuosina. Toisiokäyttöä koskevia osia aletaan soveltamaan maaliskuussa 2029.
Lue lisää: EHDS
Mikä on sosiaali- ja terveystietojen ensisijaisen ja toissijaisen käytön ero?
Ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan käyttötarkoitusta, jonka vuoksi tiedot on alun perin tallennettu asiakas- ja/tai potilasrekisteriin.
Ensisijainen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi
- potilaan tutkiminen, hoitaminen ja kuntoutus,
- sosiaalihuollon asiakkaan saama palvelu ja
- Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittely.
Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan samojen tietojen käyttöä muissa kuin ensisijaisissa käyttötarkoituksissa.
Lain mukaiset toissijaiset käyttötarkoitukset ovat
- tieteellinen tutkimus,
- tilastointi,
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta,
- opetus,
- tietojohtaminen,
- viranomaisohjaus ja -valvonta sekä
- viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiksi opiskelevien opetukseen, tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin on mahdollista saada pseudonymisoitua, yksilötasoista aineistoa.
Kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen on mahdollista saada vain anonyymia, aggregoitua tilastotietoa, josta yksilöitä ei voi tunnistaa.
Miten voin kieltää tietojeni toissijaisen käytön?
Jokaisella on oikeus omiin henkilötietoihin, joihin kuuluu myös oikeus vastustaa tietojen käsittelyä. Kun teet vastustuspyynnön, Findata ei enää luovuta tietojasi eteenpäin.
- Vastustuspyyntö on voimassa toistaiseksi siitä päivästä lähtien, kun se on käsitelty.
- Vastustuspyyntö ei ole takautuva, eli tietojasi ei poisteta aineistoista, jotka on luovutettu luvansaajille ennen pyynnön jättämistä.
- Vastustuspyyntö tehdään Findatan asiointipalvelussa, postitse, tai asioimalla THL:n toimipistellä.
Ohje vastustuspyynnön tekoon: Näin käytät oikeuksiasi
Huomioithan, että Findatalle tehty vastustuspyyntö ei estä muita toisiolaissa mainittuja rekisterinpitäjiä luovuttamasta tietojasi toisiokäyttöön. Suomessa ei ole keskitettyä järjestelmää tietojen toissijaisen käytön vastustamiseen, eli vastustuspyyntö on tehtävä jokaiselle rekisterinpitäjälle erikseen.
- Tietoa rekisterinpitäjistä ja rekisterien sisällöistä: Aineistot
- Tietosuojavaltuutetun ohjeet tietojen käytön vastustamiseen: Kun et halua, että tietojasi käsitellään (tietosuoja.fi)
Myykö Findata tietojani eteenpäin?
Findata ei myy tietoja. Toimimme tietolupaviranomaisena ja myönnämme määräaikaisia lupia sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön vain silloin, kun toisiolaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Lupa myönnetään aina tiettyyn tarkoitukseen, ja siinä määritellään ne henkilöt, joilla on oikeus käsitellä pseudonymisoitua aineistoa. Aineiston käsittelijöiden on tuotettava analyysitulokset anonyymissa muodossa niin, ettei yksittäisen henkilön tietoja tai ominaisuuksia voi tunnistaa.
Findata varmistaa tulosten anonymiteetin toisiolain mukaisesti. Tämä koskee kaikkia aineistoja, joihin on myönnetty lupa lain perusteella. Kun luvan voimassaolo päättyy, luvansaajalla ei ole enää pääsyä aineistoon ja aineisto tuhotaan.
Lue lisää: Tietolupapäätöksen ehdot
Luovuttaako Findata tietoja ulkomaille?
Findata myöntää suurimman osan luvista suomalaisille hankkeille. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti henkilötietojen on kuitenkin voitava liikkua vapaasti EU-alueella. Tämä tarkoittaa, että luvansaaja voi sijaita myös EU- tai ETA-maassa. Tällöinkin tietoja on käsiteltävä auditoidussa ja tietoturvallisessa käyttöympäristössä, johon pääsy on vain luvassa määritellyillä henkilöillä.
Findata ei pääsääntöisesti luovuta henkilötietoaineistoa EU-/ETA-alueen ulkopuolelle tai kansainvälisille järjestöille. Tämä johtuu siitä, että toisiolain mukaan tietoturvallinen käyttöympäristö ei voi sijaita EU:n tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella.
Jos tietoja halutaan siirtää tai käsitellä ETA-alueen ulkopuolella eli niin sanotuissa kolmansissa maissa, siihen tarvitaan GDPR:n V luvun mukainen oikeusperuste. On hyvä huomioida, että henkilötietojen käsittely ulkomailta käsin katsotaan siirroksi, vaikka tiedot pysyisivät tietoturvallisessa etäkäyttöympäristössä.
Lue lisää: Henkilötietojen siirto EU-/ETA-maiden ulkopuolelle
Voiko sosiaali- ja terveystietoja käyttää markkinointiin tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin?
Sosiaali- ja terveystietoja ei saa käyttää markkinointiin tai yksilöllisten kaupallisten palveluiden, kuten esimerkiksi vakuutusmaksujen määrittelemiseen.
Toisiolain nojalla kerättyjä tietoja ei saa myöskään luovuttaa käytettäväksi yksityishenkilöä koskevassa hallinnollisessa päätöksenteossa eikä muussa vastaavassa asioiden käsittelyssä ilman hänen nimenomaista suostumustaan.
Tutustu rekisteritietoja hyödyntäviin tutkimuksiin
Julkaistuja tutkimuksia
Alla olevassa taulukossa on tietoa julkaisuista, joissa on käytetty Findatan luvittamaa rekisteriaineistoa. Luvansaajat ilmoittavat julkaisuista Findatalle itse.
Ilmoita julkaisuistasi täällä: Ilmoita julkaistusta tutkimustuloksista
Taulukko päivitetty: 5.1.2026
| Julkaisuvuosi | Hankkeen nimi | Julkaisun otsikko | Kirjoittajat | Julkaisukanava | DOI / linkki julkaisuun |
|---|---|---|---|---|---|
| 2025 | FinnBrain | Changes in Oral Health-Related Quality of Life According to Public Oral Health Procedures in Parents of Young Children From the FinnBrain Birth Cohort Study | Palo K, Tolvanen M, Suominen A, Karlsson H, Karlsson L, Lahti S | Community Dentistry and Oral Epidemiology | doi.org/0.1111/cdoe.13039 |
| 2025 | The aim of this study is to explore burden of pneumococcal disease on health care resource utilization | Healthcare resource use and costs associated with episodes of laboratory confirmed invasive pneumococcal disease in adults in Finland 2016–2022 | Maarit J K, Pölkki M, Anttila V-J, Klemets P, Peltonen E J, Purmonen T, Vehkala M, Kononoff J | Vaccine | https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127398 |
| 2025 | Real-World evidence study of the impact of ASCT and new drug treatments on multiple myeloma (MM) survival and comorbidities compared to non-MM control population in Finland between 2000-2020 | A real-world study on the impact of infection load on mortality in multiple myeloma patients in Finland. | Anttalainen A, Havula E, Kysenius K, Toppila I, Miettinen T, Lassenius M, Silvennoinen R, Partanen A, Putkonen M | Ann Hematol. 2025 Apr;104(4):2373-2385. | doi: 10.1007/s00277-024-06101-3. Epub 2024 Dec 16. |
| 2025 | Real-World evidence study of the impact of ASCT and new drug treatments on multiple myeloma (MM) survival and comorbidities compared to non-MM control population in Finland between 2000-2020 | Comorbidities and survival of multiple myeloma patients diagnosed in Finland between 2000 and 2021. | Kysenius K, Anttalainen A, Toppila I, Miettinen T, Lassenius M, Lievonen J, Partanen A, Silvennoinen R, Putkonen M | ||
| 2025 | FINLeukemia: RWE study on Finnish patients with chronic lymphocytic leukemia and non-Hodgkin’s lymphomas – Patient characteristics, treatment praxis, HCRU and utilization of machine learning tools to identify novel risk factors | Real-world study on patient characteristics, treatment patterns and outcomes for treated patients with chronic lymphocytic leukemia during 2013-2022 in Finland. | Ranti J, Jamalzadeh S, Mäkelä E, Vikkula J, Havula E, Luopajärvi S, Lindström V | Ann Hematol. 2025 Sep 19. | doi: 10.1007/s00277-025-06595-5. |
| 2025 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Perustoimeentulotuen saajat sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaina | Korpela T | Yhteiskuntapolitiikka 90(3):265–274 | https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166781 |
| 2025 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | The Use of Various Services After the Onset of Unemployment | Rinne H, Perhoniemi R | Kela Reports 6 | http://hdl.handle.net/10138/600136 |
| 2025 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työttömäksi jääneiden palvelupolut ovat hyvin moninaisia | Rinne H, Perhoniemi R | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1262001/ |
| 2025 | Kasvuyrittäjien stressi ja hyvinvointi | Knocking on heaven’s door? Entrepreneurship, firm growth, and health risks | Partanen J, Tenhiälä A, Kautonen T, Jokela M, Lerner D A, McKelvie A | Entrepreneurship Theory and Practice | https://doi.org/10.1177/10422587241280079 |
| 2025 | Ulkosynnytinsyövän leikkauskäytännöt – vaikutus leikkauskomplikaatioihin ja onkologiseen ennusteeseen | Electrothermal bipolar vessel sealing devices are associated with lower rates of postoperative complications compared to ultrasonic devices in vulvar cancer surgery. | Mörsky MK, Kaartinen IS, Nyberg RH | PLOS ONE, 20(10): e0335266 | https://doi.org/10.1371/journal.pone.0335266 |
| 2025 | Ulkosynnytinsyövän leikkauskäytännöt – vaikutus leikkauskomplikaatioihin ja onkologiseen ennusteeseen | Oncological outcomes, surgical margins, and adjuvant treatment delays in vulvar cancer patients with or without reconstruction during primary surgery. | Mörsky MK, Nyberg RH, Vuento MH, Staff S, Kaartinen IS | International Journal of Gynecological Cancer, 35(7):101942 | https://doi.org/10.1016/j.ijgc.2025.10194 |
| 2025 | REAL-WORLD EVIDENCE STUDY OF THE IMPACT OF ASCT AND NEW DRUG TREATMENTS ON MULTIPLE MYELOMA (MM) SURVIVAL AND COMORBIDITIES COMPARED TO non-MM CONTROL POPULATION IN FINLAND BETWEEN 2000-2020 | A real-world study on the impact of infection load on mortality in multiple myeloma patients in Finland. | Anttalainen A, Havula E, Kysenius K, Toppila I, Miettinen T, Lassenius M, Silvennoinen R, Partanen A, Putkonen M | Annals of Hematology, 104(4):2373–2385 | https://doi.org/10.1007/s00277-024-06101-3 |
| 2025 | Long Acting Injectable Buprenorphine Use in Finland | Early experiences of buprenorphine long-acting injection in Finland: a retrospective cohort study. | Partanen M, Saarenpää T, Prami T, Iso-Mustajärvi I, Vehkala M, Landelius Torper O, Ryder B, Simojoki K | Poster, International Society of Addiction Medicine (ISAM) Annual Conference, Hamburg, Germany | |
| 2025 | Jakavi (ruxolitinib) treatment outcomes in acute graft versus host disease (GvHD) in real-world setting in Helsinki and Turku University Hospitals | Ruxolitinib treatment outcomes in acute graft-versus-host disease (aGvHD) in a real-world setting in Finland. | Martelin E, Kuikka A, Rajala H, Ruohonen T, Mönkkönen H, Vikkula J, Uusi-Rauva K, Salmenniemi U, Itälä-Remes M | Annals of Hematology, 104, 3451–3458 (2025) | https://doi.org/10.1007/s00277-025-06439-2 |
| 2025 | Multiple Myeloma (MM) – Characteristics, treatment praxis, Healthcare Resource Utilization (HCRU) and utilization of machine learning tools to identify novel risk factors | Evolution of treatment practices and outcomes in multiple myeloma during 2013–2022: a Finnish real-world registry study. | Partanen A, Waltari M, Vikkula J, Mattila R, Närhi K, Eeva J, Putkonen M | Acta Oncologica, 64:598–606 | https://doi.org/10.2340/1651-226X.2025.42647 |
| 2025 | Burden of illness in asthma and COPD | Burden of asthma by severity and exacerbation frequency among adult patients naive to biologic asthma therapy: a Finnish cohort study. | Kankaanranta H, Viinanen A, Klåvus A, Lassenius MI, Olsen HH, Nieminen K, Lyly A, Kauppi P, Lehtimäki L | Journal of Allergy and Clinical Immunology: Global, 4(2):100453 | https://doi.org/10.1016/j.jacig.2025.100453 |
| 2025 | Keskivaikean ja vaikean atooppisen ekseeman hoito ja dupilumabin käyttö Suomessa | Characterizing patients and treatment patterns in moderate-to-severe atopic dermatitis in Finland: a population-based study using national health data. | Remitz A, Peltonen EJ, Korhonen L, Nortamo P, Iso-Mustajärvi I, Prami T, Oinonen L, Gittens B, Von Arx LB, Porsdal V | Acta Dermato-Venereologica, 105, adv41244 | https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40271985/ |
| 2025 | Association between dental fear and the dental attendance of the family | Changes in oral health-related quality of life according to public oral health procedures in parents of young children from the FinnBrain Birth Cohort Study. | Palo K, Tolvanen M, Suominen A, Karlsson H, Karlsson L, Lahti S | Community Dentistry and Oral Epidemiology (Wiley), 53: 382-388. | https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cdoe.13039 |
| 2025 | Disease management, outcomes, and health care resource use associated with real-life clinical practice of diabetes and diabetic kidney disease in Finland (FinDIABREN-RWE) | Diabeteksen munuaistaudin toteaminen on puutteellista Keusoten alueella. | Laine MK, Haapala M, Uusi-Rauva K, Aakko J, Pentikäinen M, Mikkola K, Halonen N, Pulkki K, Säävuori N, Groop P-H, Metsärinne K | Suomen Lääkärilehti, 80:e43390 | https://www.laakarilehti.fi/e43390 |
| 2025 | FINHRBC – epidemiology and clinical characteristics of hormone receptor positive breast cancer patients in Finland | Real-world observational study of incidence and outcomes in an HR+/HER2– early breast cancer population with high risk of recurrence in Finland. | Singh, R., Tuominen, S., Lassenius, M.I. et al. | Oncology and Therapy 13, 185–200 (2025) | https://doi.org/10.1007/s40487-024-00324-0 |
| 2025 | Patient characteristics and treatment landscape of metastatic castration resistant prostate cancer in Finland | Real-world treatment patterns and survival outcomes in men with metastatic castration-resistant prostate cancer in Finland: a national, population-based cohort study. | Rannikko A, Hölsä O, Ågesen T, Ekman M, Mattila R | Acta Oncologica, 64:173–178 | https://doi.org/10.2340/1651-226X.2025.42173 |
| 2025 | The SORREL study – Prevalence, Characteristics, and Burden of Nasal Polyps in Chronic Rhinosinusitis Patients in Finland | Predictors of revision endoscopic sinus surgery in Finnish patients with chronic rhinosinusitis with nasal polyps. | Toppila-Salmi S, Lyly A, Simin J, Aakko J, Haugom Olsen H, Lehtimäki L | Clinical and Translational Allergy, 2025;e70032 | https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/clt2.70032 |
| 2025 | SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI: Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla | Changes in depression medication following the initial assessment by specialised psychiatry services in the Helsinki-Uusimaa Region | Juntura J, Näätänen P, Joffe G, Ekelund J, Leskelä R-L, Ito T, Rive B, Godinov Y, Eriksson I, Torkki P | EPA 2025 (Conference abstract) | |
| 2025 | Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) care in Finland | Use of Antidepressants Decreased After Initiation of ADHD Treatment in Adults—A Finnish Nationwide Register Study Describing Use of ADHD and Non-ADHD Medication in People With and Without ADHD | Westman E, Prami T, Kallio A, Iso-Mustajärvi I, Jukka J, Raittinen P, Korhonen MJ, Puustjärvi A, Leppämäki S | Acta Psychiatrica Scandinavica 152, no. 3 (2025): 203–215 | https://doi.org/10.1111/acps.70007 |
| 2025 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyvyn ja työhön osallistumisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja palvelu- ja etuusjärjestelmän reunaehdot : Tutkimustuloksia päätöksenteon tueksi | Henriksson M, Mesiäislehto M, Ahola E, Joensuu M, Kärkkäinen S, Laaksonen J, Saikku P, Siltala V, Turunen J | Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:5 | http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8681-7 |
| 2025 | Työkyvyn tila Suomessa | Tutkimus: työkykyä on tuettava työelämän muutoksissa ennen kuin työkyvyttömyysriskejä ilmaantuu | Sosiaali- ja terveysministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | https://stm.fi/-/tutkimus-tyokykya-on-tuettava-tyoelaman-muutoksissa-ennen-kuin-tyokyvyttomyysriskeja-ilmaantuu |
| 2024 | REAL-WORLD EVIDENCE STUDY OF THE IMPACT OF ASCT AND NEW DRUG TREATMENTS ON MULTIPLE MYELOMA (MM) SURVIVAL AND COMORBIDITIES COMPARED TO non-MM CONTROL POPULATION IN FINLAND BETWEEN 2000-2020 | Comorbidities and survival of multiple myeloma patients diagnosed in Finland between 2000 and 2021. | Kysenius K, Anttalainen A, Toppila I, Miettinen T, Lassenius M, Lievonen J, Partanen A, Silvennoinen R, Putkonen M | Annals of Hematology, 103, 2931–2943 (2024) | https://doi.org/10.1007/s00277-024-05865-y |
| 2024 | Multiple Myeloma (MM) – Characteristics, treatment praxis, Healthcare Resource Utilization (HCRU) and utilization of machine learning tools to identify novel risk factors | A real-world study of multiple myeloma patients with at least 3 prior treatment lines and triple class exposed disease in Finland: outcomes and need for healthcare resource use. | Putkonen M, Kivioja A, Vikkula J, Waltari M, Mattila R, Närhi K, Eeva J, Partanen A | Value in Health, 27(12):S2 | https://www.ispor.org/heor-resources/presentations-database/presentation/euro2024-4018/143359 |
| 2024 | Raskauden aikaisen metformiini-altistuksen pitkäaikaiset vaikutukset lapseen Suomessa – CLUE-tutkimus | Metformin in pregnancy and risk of adverse long-term outcomes: a register-based cohort study. | Brand KMG, Saarelainen L, Sonajalg J, Boutmy E, Foch C, Vääräsmäki M, et al. | BMJ Open Diabetes Research & Care, 10(1):e002363 | https://drc.bmj.com/content/10/1/e002363 |
| 2024 | Raskauden aikaisen metformiini-altistuksen pitkäaikaiset vaikutukset lapseen Suomessa – CLUE-tutkimus | Metformin in pregnancy and risk of abnormal growth outcomes at birth: a register-based cohort study. | Brand KM, Thoren R, Sõnajalg J, Boutmy E, Foch C, Schlachter J, et al. | BMJ Open Diabetes Research & Care, 10(6):e003056 | https://drc.bmj.com/content/10/6/e003056 |
| 2024 | Endometrial Cancer Real World Evidence Study in Finland: A Real-World study on patient characteristics, treatment patterns and outcomes of recurrent or advanced endometrial cancer patients in Finland | Healthcare resource utilisation (HCRU) and medical costs among patients with endometrial cancer in a real-world setting in Finland (the FIRE study). | Mascialino B, Aakko J, Kysenius K, Tuominen S, Idänpään-Heikkilä J, Käkelä S, Tikka S, Schneider D, Hietanen S, Lassus H, Auranen A | Poster, ISPOR Europe Meeting, Barcelona, Spain | |
| 2024 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Prescribing patterns before the initiation of novel antidiabetic medicines | Rättö H, Nurminen M, Aaltonen K | BMC Health Services Research 24:1553 | https://doi.org/10.1186/s12913-024-12010-y BMC Health Services Research 24:1553 |
| 2024 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä tarvitaan monipuolinen kuva | Blomgren J | Kelan tutkimus, Avauksia 1 | http://hdl.handle.net/10138/576305 |
| 2024 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Kouluterveyshoitajan vastaanotto on eniten käytetty palvelu | Nurminen M, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/912026/ |
| 2024 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työikäiset jakaantuvat viiteen ryhmään palveluiden käytön perusteella | Blomgren J, Jäppinen S, Perhoniemi R | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/984293/ |
| 2024 | TYÖOTE – HANKKEEN VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS – Rekisteripohjainen arviointitutkimus vastuullisen asiakasohjausmallin etuisuusmaksu- ja tuottavuusvaikutuksista | Effectiveness of the Coordinated Return to Work model after orthopaedic surgery for lumbar discectomy and hip and knee arthroplasty: a register-based study. | Lavikainen P, Heiskanen J, Jalkanen K, Lehtimäki A-V, Vehkala S, Kangas P, Husman K, Vohlonen I, Martikainen J | Occupational and Environmental Medicine, 81:150–157 | https://doi.org/10.1136/oemed-2023-109276 |
| 2024 | Työkykyriskin ennustaminen ja korkeariskisten henkilöiden ryhmittely ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tueksi | Associations of depressive symptoms and psychosocial working conditions with sickness absences in a Finnish cohort of 11,495 employees. | Anttila A, Nuutinen M, Van Gils M, Pekki A, Sauni R | Preventive Medicine Reports, 47 | https://authors.elsevier.com/sd/article/S2211-3355(24)00314-0 |
| 2024 | Kystisen fibroosin epidemiologia ja hoito Suomessa | Cystic fibrosis patient characteristics and healthcare resource utilisation in Finland using linked registries. | Malmivaara K, Pölkki M, Prami T, Raittinen P, Heikkilä E, Aalto A, Dunder T, Elenius V, Sandström K, McGarry LJ | Heliyon, 10:e33439 | https://www.cell.com/action/showPdf?pii=S2405-8440%2824%2909470-2 |
| 2024 | Ympäristö, geenit ja syöpäriski: seurantatutkimuksia Suomalaisessa kaksoskohortissa. | Novel epigenetic biomarkers for hematopoietic cancer found in twins. | Clemmensen SB, Frederiksen H, Mengel-From J, Heikkinen A, Kaprio J, Hjelmborg JV | Acta Oncologica, 63:710–717 | https://doi.org/10.2340/1651-226X.2024.40700 |
| 2024 | Finnish Diabetes Control study – FinDiCon | Increasing clinical inertia in basal insulin initiations in people living with type 2 diabetes in Finland | 23rd Nordic Congress of General Practice 2024; Turku, Finland; 11–14 June 2024 | ||
| 2024 | Finnish Diabetes Control study – FinDiCon | Trends in demographics and diabetes-related complications in people living with type 1 diabetes between 2014 and 2021 in Finland | 60th Annual Meeting European Association for the Study of Diabetes; Madrid, Spain; 10–13 September 2024 | ||
| 2024 | Sähköisten reseptien hyödyt ja kustannukset | Information Technology, Improved Access, and Use of Prescription Drugs | Böckerman P, Kortelainen M, Laine LT, Nurminen M, Saxell T | Journal of the European Economic Association 23(1):396–430 | https://doi.org/10.1093/jeea/jvae034 |
| 2024 | Sähköisten reseptien hyödyt ja kustannukset | Antidepressant Persistence Before and After the Introduction of Online Renewal | Kovalainen O-T | Master’s thesis, University of Helsinki | https://ethesis.helsinki.fi/repository/handle/123456789/2/browse?type=author&value=Kovalainen%2C+Olli-Tuomas |
| 2024 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | New reference limits for cardiac troponin T and N-terminal b-type natriuretic propeptide in elders | Heikkilä E, Katajamäki T, Salminen M, Irjala K, Viljanen A, Koivula M-K, Pulkki K, Isoaho R, Kivelä S-L, Viitanen M, Löppönen M, Vahlberg T, Viikari L | Clinica Chimica Acta 2024;556:117844 | https://doi.org/10.1016/j.cca.2024.117844 |
| 2024 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Predicting successful ageing among older adults seems possible even as far as two decades ahead | Viljanen A, Salminen M, Irjala K et al. | BMC Geriatrics 2024;24:481 | https://doi.org/10.1186/s12877-024-02481-5 |
| 2024 | SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI: Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla | Societal costs of depression and outcomes of care in Finland | Näätänen P, Juntura J, Joffe G, Ekelund J, Nuutinen M, Leskelä R-L, Ito T, Rive B, Godinov Y, Eriksson I, Torkki P | ICHOM 2024 (Conference abstract) | |
| 2024 | Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessit ja perinataalivaiheen sosioekonomiset terveyserot (Life course experiences, intergenerational processes, and socioeconomic health inequalities in perinatal period) | Seasonality of Birth Weight in Singleton Full-term Births in Finland | Orderud H., Eskelinen N., Lindberg M. | Finnish Yearbook of Population Research, 57, 21–46 | https://doi.org/10.23979/fypr.136379 |
| 2024 | Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessit ja perinataalivaiheen sosioekonomiset terveyserot (Life course experiences, intergenerational processes, and socioeconomic health inequalities in perinatal period) | Low and very low birthweight disadvantage in compulsory education achievement and transition to upper secondary education | Lindberg M | . Child Care Health Dev, 50(2):e13243 | https://doi.org/10.1111/cch.13243 |
| 2024 | Kasvaingeenitutkimus | Cancer incidence following non-neoplastic medical conditions | Sipilä LJ, Tanskanen T, Heikkinen S, Seppä K, Aavikko M, Ravantti J, Aaltonen LA, Pitkäniemi J | Acta Oncologica, 63(1), 841–849 | https://doi.org/10.2340/1651-226X.2024.40757 |
| 2024 | Kasvaingeenitutkimus | Lynch syndrome-associated and sporadic microsatellite unstable colorectal cancers | Martin S, Katainen R, Taira A, Välimäki N, Ristimäki A, Seppälä T, Renkonen-Sinisalo L, Lepistö A, Tahkola K, Mattila A, Koskensalo S, Mecklin JP, Rajamäki K, Palin K, Aaltonen LA. | Human Molecular Genetics, 33(21):1858–1872 | https://doi.org/10.1093/hmg/ddae124 |
| 2024 | Kasvaingeenitutkimus | Non-stem cell lineages as an alternative origin of intestinal tumorigenesis | Verhagen MP., Joosten R., Schmitt M., Välimäki N., ym. | Nat Genet 56, 1456–1467 | https://doi.org/10.1038/s41588-024-01801-y |
| 2024 | Kasvaingeenitutkimus | Detection of a major Lynch Syndrome-causing MLH1 founder variant in a large-scale genotyped cohort | Sipilä LJ ym. | Familial Cancer 23, 647–652 | https://doi.org/10.1007/s10689-024-00400-4 |
| 2024 | Kasvaingeenitutkimus | Genome-wide somatic mutation analysis of sinonasal adenocarcinoma with and without wood dust exposure | Sipilä LJ ym. | Genes and Environ 46, 12 | https://doi.org/10.1186/s41021-024-00306-8 |
| 2024 | Trends in operative delivery rates in Estonia and Finland. | Caesarean section and operative vaginal delivery in Estonia and Finland from 1992 to 2016 | Sildver K., Veerus P., Gissler M., Lang K., Pisarev H. | European Journal of Public Health, 34(6):1205–1209 | https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae162 |
| 2024 | Reseptien uudistaminen ja lääkehoidon seuranta – Rekisteritutkimus potilasta kohtaamatta uudistetuista lääkityksistä ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä | Register-based study on prescription renewal without the prescriber meeting the patient | Rönngård-Jalkanen A., Aarnio E., Saastamoinen L., Timonen J. | Basic Clin Pharmacol Toxicol, 135(3): 321-333 | https://doi.org/10.1111/bcpt.14049 |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen – tuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä | Turunen J, Siltala V, Henriksson M, Ahola E, Joensuu M | Työterveyslaitos, Työelämätieto-palvelu | https://www.tyoelamatieto.fi/fi/aineistot/tyokyky-ja-tyohon-osallistuminen-tuloksia-tyoikaisen-vaeston-ryhmittelysta |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen – vertailutuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä | Turunen J, Siltala V, Henriksson M, Ahola E, Joensuu M | Työterveyslaitos, Työelämätieto-palvelu | https://www.tyoelamatieto.fi/fi/analyysit/tyokyky-ja-tyohon-osallistuminen-vertailutuloksia-tyoikaisen-vaeston-ryhmittelysta |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työikäiset ryhmiteltiin uudella tavalla – ryhmä- ja hyvinvointialuekohtaiset erot työhön osallistumisessa isoja | Työterveyslaitos | Työterveyslaitos | https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyoikaiset-ryhmiteltiin-uudella-tavalla-ryhma-ja-hyvinvointialuekohtaiset-erot-tyohon |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen | Henriksson M | HVA työikäiset verkosto | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen – vertailutuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä | Turunen J | Kela seminaari | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen | Henriksson M | Kela ja TTL verkkoseminaari | https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-koulutustallenteet#verkkoseminaari-1752024-kohti-yhteista-ymmarrysta-tyokyvysta-ja-sen-tukemisesta |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen | Henriksson M | THL seminaari | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Work Ability and Work Participation: Findings from a Register Study on Finland’s Working-Age Population | Turunen J, Siltala V, Henriksson M, Joensuu M, Ahola E | Nordic Working Life Conference, Roskilde, Denmark | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | From Work Ability to Work Potential | Henriksson M, Joensuu M, Turunen J, Ahola E, Siltala V | 16th ESA Conference Porto, Portugal | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Mielenterveys sosiaali- ja terveysalalla sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla | Ahola E, Ropponen A | Työterveyslaitos, Työelämätieto-palvelu | https://www.tyoelamatieto.fi/fi/aineistot/mielenterveys-sosiaali-ja-terveysalalla-seka-taide-kulttuuri-ja-tapahtuma-aloilla |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Sosiaali- ja terveysalalla sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla työskennelleiden mielenterveyden ja poissaolojen kehitys on vastaava kuin muilla aloilla | Ropponen A, Varje P | Työterveyslaitos, Työelämätieto-palvelu | https://www.tyoelamatieto.fi/fi/analyysit/sosiaali-ja-terveysalalla-seka-taide-kulttuuri-ja-tapahtuma-aloilla-tyoskennelleiden-mielenterveyden-ja-poissaolojen-kehitys-on-vastaava-kuin-muilla-aloilla |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | The role of mental health related healthcare use on work participation among unemployed | Salonen L, Solovieva S, Junna L, Pitkänen J, Kauhanen A, Leinonen T | 3rd International PEROSH Conference on Prolonging Working Life | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | The role of mental health related healthcare use in employment and benefit use after unemployed | Salonen L, Solovieva S, Junna L, Pitkänen J, Kauhanen A, Leinonen T | European Journal of Public Health | https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae144.726 |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Hyvinvointialue työhön osallistumisen ekosysteemissä | Henriksson M, Joensuu M, Turunen J, Ahola E, Ervasti J, Siltala V | Työelämän tutkimuspäivät 2024 | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen – vertailutuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä | Turunen J, Siltala V, Ahola E, Henriksson M, Ahtinen S, Ervasti J, Joensuu M | Työelämän tutkimuspäivät 2024 | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | The role of mental health related healthcare use in employment and benefit use after unemployed | Salonen L, Solovieva S, Junna L, Pitkänen J, Kauhanen A, Leinonen T | European Public Health Conference | |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työkyky ja työhön osallistuminen: Tuloksia ja havaintoja työkykyohjelman laajennoksen tutkimusosuudesta | Henriksson M, Joensuu M, Turunen J, Ahola E, Ervasti J, Siltala V | THL seminaari | https://innokyla.fi/sites/default/files/2024-11/Mikko%20Henriksson%20s%20pidennetty.pdf |
| 2024 | Työkyvyn tila Suomessa | Työikäisten työkyky ja työhön osallistuminen | Henriksson M, Siltala V | THL seminaari | https://innokyla.fi/sites/default/files/2024-12/TTL%20webinaari%203.12.2024.pdf |
| 2023 | FinMDS | Characteristics, treatment and outcomes of myelodysplastic syndrome in two Finnish hospital districts. | Tuominen S, Miettinen T, Dünweber C | medRxiv 2023.10.06.23296265 | https://doi.org/10.1101/2023.10.06.23296265 |
| 2023 | Ympäristö, geenit ja syöpäriski: seurantatutkimuksia Suomalaisessa kaksoskohortissa. | The association between night shift work and breast cancer risk in the Finnish twins cohort | Schernhammer E, Bogl L, Hublin C, Strohmaier S, Zebrowska M, Erber A, Haghayegh S, Papantoniou K, Ollikainen M, Kaprio J | Eur J Epidemiol. 38(5):533-543 | https://doi.org/10.1007/s10654-023-00983-9 |
| 2023 | Finnish Diabetes Control study – FinDiCon | Alle 60-vuotiaiden tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino on keskimääräistä huonompi | Vessari H, Luoto H, Aalto A, Peltonen E. J, Iso-Mustajärvi I, Raittinen P, Prami T, Saraheimo M, Valle T.T, Saukkonen T | Lääkärilehti 2023 | https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/alle-60-vuotiaiden-tyypin-2-diabeteksen-hoitotasapaino-on-keskimaaraista-huonompi/ |
| 2023 | Valinnanvapaus ja kilpailu julkisessa erikoissairaanhoidossa | Improving Performance Through Allocation and Competition: Evidence from a Patient Choice Reform | Kortelainen M, Laine LT, Lavaste K, Saxell T, Siciliani L | VATT Working Papers 156 | https://vatt.fi/julkaisu?pubid=URN%3ANBN%3Afi-fe20231003138612 |
| 2023 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | A novel easy-to-use index to predict institutionalization and death in older population – a 10-year population-based follow-up study | Heikkilä E, Salminen M, Viljanen A, Katajamäki T, Koivula M-K, Pulkki K, Isoaho R, Kivelä S-L, Viitanen M, Löppönen M, Vahlberg T, Viikari L, Irjala K | BMC Geriatrics 2023;23:80 | https://doi.org/10.1186/s12877-023-03760-1 |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Impact of diabetes diagnosis on dental care utilization | Nurminen M, Rättö H | Health Economics Review 13:26 | https://doi.org/10.1186/s13561-023-00440-z |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Use of outpatient healthcare services before and after the onset of unemployment | Rinne H, Blomgren J | PLoS ONE 18(8):e0288423 | https://doi.org/10.1371/journal.pone.0288423 |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Identifying user profiles of healthcare, social and employment services | Blomgren J, Jäppinen S, Perhoniemi R | PLoS ONE 18(11):e0293622 | https://doi.org/10.1371/journal.pone.0293622 |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Oulussa asuvien peruskoululaisten avoterveydenhuollon hoitaja- ja lääkäripalveluiden käyttö | Nurminen M, Blomgren J | Yleislääkäri 38(8):17–21 | |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö | Blomgren J, Korpela T, Rättö H | Kelan tutkimus, Työpapereita 182 | http://hdl.handle.net/10138/566109 |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Nuorten psykiatriset hoitopolut | Nurminen M | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/528404/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Tyypin 2 diabetes -diagnoosi ei lisää hammashuollon käyttöä | Nurminen M, Rättö H | Kelan tutkimusblogi | https://www.tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720434/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Terveyspalveluiden käyttö vähenee työttömäksi jääneillä | Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://www.tietotarjotin.kela.fi/tutkimusblogi/774066/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Kuntoutuksen mittaustapa vaikuttaa kuntoutuksen yleisyydestä saatavaan kuvaan | Rinne H, Blomgren J, Laaksonen M, Perhoniemi R | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/836514/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Toimeentulotuen saajat käyttävät julkisia terveyspalveluita yleisemmin | Blomgren J, Korpela T, Rättö H | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/853674/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Toimeentulotuen asiakkaat saavat terveysperusteisia etuuksia yleisemmin | Blomgren J, Korpela T, Rättö H | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/853743/ |
| 2023 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Tuloryhmät eroavat avosairaanhoitopalveluiden käytössä | Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/883131/ |
| 2023 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Re-examination of successful agers with lower biological than chronological age still after a 20-year follow-up period | Viljanen A, Salminen M, Irjala K, Korhonen P, Vahlberg T, Viitanen M, Löppönen M, Viikari L. | BMC Geriatrics 2023;23:128 | https://doi.org/10.1186/s12877-023-03844-y |
| 2023 | Economic burden of medicines on households: De-commodification and re-commodification (DE-RE) | Austerity, economic hardship and access to medications: a repeated cross-sectional population survey study, 2013–2020 | Aaltonen K | J Epidemiol Community Health 2023;77:160-167 | https://doi.org/10.1136/jech-2022-219706 |
| 2023 | Economic burden of medicines on households: De-commodification and re-commodification (DE-RE) | Lääkkeistä tinkiminen yleistyi hallituksen kovien säästötoimien aikaan | Aaltonen K | INVEST Blog | https://blogit.utu.fi/invest/2023/01/31/laakkeista-tinkiminen-yleistyi-hallituksen-kovien-saastotoimien-aikaan/ |
| 2023 | Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessit ja perinataalivaiheen sosioekonomiset terveyserot (Life course experiences, intergenerational processes, and socioeconomic health inequalities in perinatal period) | Birth Weight, Maternal Education, and NEET Status in Young Adulthood: Evidence Using Sibling Fixed-effects | Eskelinen N., Salonen L., Kotimäki S., Lindberg M., Härkönen J. | INVEST Working Paper 79, SocArXiv | https://doi.org/10.31235/osf.io/epfbz |
| 2023 | Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessit ja perinataalivaiheen sosioekonomiset terveyserot (Life course experiences, intergenerational processes, and socioeconomic health inequalities in perinatal period) | Low and Very Low Birthweight Disadvantage in Compulsory Education Achievement… | Lindberg M | INVEST Working Paper 76, SocArXiv | https://doi.org/10.31235/osf.io/dk369 |
| 2023 | Trends in operative delivery rates in Estonia and Finland. | Cesarean section trends from 1992 to 2016 in Estonia and Finland | Sildver K., Veerus P., Lang K., Pisarev H., Gissler M. | Acta Obstet Gynecol Scand. 2023; 102: 1007-1013 | https://doi.org/10.1111/aogs.14609 |
| 2023 | Entisten huippu-urheilijoiden sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimus; fyysisesti aktiivisen elämäntavan pitkäaikaisvaikutukset terveyteen, toimintakykyyn ja kansansairauksien riskitekijöihin. | Dementia in former amateur and professional contact sports participants: population-based cohort study, systematic review, and meta-analysis | Batty GD, Frank P, Kujala UM, Sarna SJ, Valencia-Hernández CA, Kaprio J | eClinicalMedicine, Volume 61, 102056 | https://doi.org/10.1016/j.eclinm.2023.102056 |
| 2023 | Entisten huippu-urheilijoiden sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimus; fyysisesti aktiivisen elämäntavan pitkäaikaisvaikutukset terveyteen, toimintakykyyn ja kansansairauksien riskitekijöihin. | Suicide and depression in former contact sports participants: population-based cohort study, systematic review, and meta-analysis | Batty GD, Frank P, Kujala UM, Sarna SJ, Kaprio J | EClinicalMedicine, Volume 60, 102026 | https://doi.org/10.1016/j.eclinm.2023.102026 |
| 2022 | Ympäristö, geenit ja syöpäriski: seurantatutkimuksia Suomalaisessa kaksoskohortissa. | Differences in DNA Methylation-Based Age Prediction Within Twin Pairs Discordant for Cancer | Bode HF, Heikkinen A, Lundgren S, Kaprio J, Ollikainen M | Twin Res Hum Genet. 25(4-5):171-179 | https://doi.org/10.1017/thg.2022.32 |
| 2022 | Sähköisten reseptien hyödyt ja kustannukset | Information Integration, Coordination Failures, and Quality of Prescribing | Böckerman P, Laine LT, Nurminen M, Saxell T | The Journal of Human Resources (published ahead of print December 7, 2022) | https://jhr.uwpress.org/content/early/2022/12/01/jhr.0921-11910R2 |
| 2022 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Ceramides and phosphatidylcholines associate with cardiovascular diseases in the elderly | Katajamäki T, Koivula M-K, Hilvo M, Lääperi M, Salminen M, Viljanen A, Heikkilä E, Löppönen M, Iso-aho R, Kivelä S-L, Jylhä A, Viikari L, Irjala K, Pulkki K, Laaksonen R | Clin Chem 2022. | https://doi.org/10.1093/clinchem/hvac158 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Avosairaanhoidon palveluiden käyttö on vahvasti eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan | Blomgren J, Jäppinen S, Lahdensuo K | Suomen Lääkärilehti 77(7–8) | https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/avosairaanhoidon-palvelujen-kaytto-on-vahvasti-eriytynyt-tyomarkkina-aseman-mukaan/ |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot | Rinne H, Blomgren J | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 59(1):16–33 | https://journal.fi/sla/article/view/98606/67670 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Outpatient healthcare use before and during a long-term sickness absence spell | Perhoniemi R, Blomgren J | BMJ Open 12:e053948 | https://doi.org/10.1136/bmjopen-2021-053948 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Use of health services and rehabilitation before and after the beginning of long-term sickness absence | Perhoniemi R, Blomgren J | IJERPH 19(9):4990 | https://doi.org/10.3390/ijerph19094990 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Use of outpatient and inpatient health care services by occupation | Rinne H, Laaksonen M, Blomgren J | BMC Health Services Research 22:597 | https://doi.org/10.1186/s12913-022-07970-y |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla | Rättö H, Nurminen M, Kari H | Yleislääkäri 37(4):17–22 | |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland | Rinne H, Perhoniemi R | IJERPH 19(23):15809 | https://doi.org/10.3390/ijerph192315809 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Association of mental health and behavioral disorders with health care and service utilization in children | Nurminen M | PLoS ONE 17(11):e0278198 | https://doi.org/10.1371/journal.pone.0278198 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Nuoren kuntoutusrahaa saavat ovat usein myös muiden etuuksien ja palveluiden saajia | Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J | Kuntoutus 45(2):24–32 | |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Heikoimmin työllistyvät ohjautuvat palveluihin | Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6340 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työikäiset käyttävät avosairaanhoidon palveluita eri tavoin | Blomgren J, Jäppinen S | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6400 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Jo pieni määrä lääkärillä käyntejä lisää hammaslääkärissä käyntiä | Nurminen M, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6437 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö | Perhoniemi R, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6462 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat harvemmin kuntoutukseen | Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6538 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee ammattiaseman mukaan | Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6557 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Ammattiryhmien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä | Rinne H, Laaksonen M, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6603 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työkyvyttömyyseläkettä edeltää runsas avo- ja vuodehoito | Perhoniemi R, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6654 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Missä työikäisten lääkkeet määrätään? | Rättö H, Nurminen M, Kari H | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6683 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työterveyshuolto on eniten käytetty avosairaanhoidon muoto | Rinne H | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6743 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Nuoren kuntoutusraha kohdistuu oikein | Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6751 |
| 2022 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Ammatillinen kuntoutus korvaa muiden terveyspalveluiden käyttöä | Rinne H, Perhoniemi R | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6845 |
| 2022 | Kehitysvammaisten lääkehoito ja asumispalvelut Suomessa | Medicine use in people with intellectual disabilities: a Finnish nationwide register study | Nurminen F, Rättö H, Arvio M, Teittinen A, Vesala H. T., Saastamoinen L. | Journal of Intellectual Disability Research, 67: 1291–1305 | https://doi.org/10.1111/jir.12988 |
| 2022 | Uudenlaisen, systeemisen lääkehoidon persistenssi ja adherenssi keskivaikean tai vaikean läiskä- tai nivelpsoriaasin hoidossa – Rekisteripohjainen kohorttitutkimus Suomessa ja Ruotsissa | Persistence of advanced systemic pharmacological treatment of moderate-to-severe psoriasis among bio-naïve patients | G. Tskhvarashvili, K. Aher, I. Sveide, U. Katus, A. Westerlund, F. Hoti, C. Wennerström, F. Hassan, J. Lee, C. Hermanrud, I. Johnsson, A. Passey, R. Nissinen, S. Polesie, T. Mälkönen, L. Saarelainen | J Eur Acad Dermatol Venereol. 2025; 39(Suppl. 1): 50–64 | https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jdv.20198 |
| 2022 | Long Acting Injectable Buprenorphine Use in Finland | Early experience of buprenorphine long-acting injection in Finland: a retrospective cohort study | 15th European Congress on Heroin Addiction, Pisa | ||
| 2022 | Entisten huippu-urheilijoiden sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimus; fyysisesti aktiivisen elämäntavan pitkäaikaisvaikutukset terveyteen, toimintakykyyn ja kansansairauksien riskitekijöihin. | Longitudinal Associations of High-Volume and Vigorous-Intensity Exercise With Hip Fracture Risk in Men | Korhonen MT, Kujala UM, Kettunen J, Korhonen OV, Kaprio J, Sarna S, Törmäkangas T | J Bone Miner Res, (8):1562-1570 | https://doi.org/10.1002/jbmr.4624 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland | Perhoniemi R, Blomgren J | BMC Public Health 21:870 | https://doi.org/10.1186/s12889-021-10866-x |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Socioeconomic differences in utilization of public and private dental care in Finland | Nurminen M, Blomgren J, Mikkola H | PLoS ONE 16(8): e0255126 | https://doi.org/10.1371/journal.pone.0255126 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Associations of medical visits with dentist visits | Nurminen M, Blomgren J | International Journal of Environmental Research and Public Health 18(24):13337 | https://doi.org/10.3390/ijerph182413337 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Työttömien palveluiden käyttö ja työllistyminen | Rinne H, Blomgren J | Työpoliittinen aikakauskirja 4/2021 | https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163649/TAK_4_2021_web.pdf |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Hammaslääkärissä käydään joko julkisella tai yksityisellä sektorilla | Nurminen M, Blomgren J, Mikkola H | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5860 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla | Perhoniemi R, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5986 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Lähes kaikki käyttävät sote-palveluita tai etuuksia kalenterivuoden aikana | Blomgren J, Jäppinen S | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6015 |
| 2021 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Etuuksien ja palveluiden yhtäaikainen käyttö yleistä | Blomgren J, Jäppinen S, Korpela T, Perhoniemi R, Rinne H | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6201 |
| 2021 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | A practical laboratory index to predict institutionalization and mortality – an 18-year population-based follow-up study | Heikkilä E, Salminen M, Viljanen A, Katajamäki T, Koivula M-K, Pulkki K, Isoaho R, Kivelä S-L, Viitanen M, Löppönen M, Vahlberg T, Viikari L, Irjala K | BMC Geriatrics, 21, 139 (2021) | https://doi.org/10.1186/s12877-021-02077-1 |
| 2021 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Subjective and objective health predicting mortality and institutionalization: an 18-year population-based follow-up study | Viljanen A, Salminen M, Irjala K, Heikkilä E, Isoaho R, Kivelä S-L, Korhonen P, Vahlberg T, Viitanen M, Wuorela M, Löppönen M, Viikari L. | BMC Geriatrics 2021;21:358 | https://doi.org/10.1186/s12877-021-02311-w |
| 2021 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Chronic conditions and multimorbidity associated with institutionalization among Finnish community-dwelling older people | Viljanen A, Salminen M, Irjala K, Heikkilä E, Isoaho R, Kivelä S-L, Korhonen P, Vahlberg T, Viitanen M, Wuorela M, Löppönen M, Viikari L | Eur Geriatr Med 2021. | https://doi.org/10.1007/s41999-021-00535-y |
| 2021 | Älykäs luu – Koneoppimiseen perustuva DXA-kuvien analyysi potilaiden diagnostiikassa. | Detecting pathological features and predicting fracture risk from dual-energy X-ray absorptiometry images using deep learning | Nissinen T, Suoranta S, Saavalainen T, Sund R, Hurskainen O, Rikkonen T, Kröger H, Lähivaara T, Väänänen SP | Bone reports 2021 101070 | https://doi.org/10.1016/j.bonr.2021.101070 |
| 2020 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018 | Rinne H, Blomgren J | Kuntoutus 43(4): 6–20 | |
| 2020 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käyttö Oulussa 2013–2018 | Blomgren J, Jäppinen S | Kelan tutkimus, Työpapereita 154 | |
| 2020 | Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 | Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen | Rinne H, Blomgren J | Kelan tutkimusblogi | https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5688 |
| 2020 | Valinnanvapaus ja kilpailu julkisessa erikoissairaanhoidossa | Effects of Maternity Ward Closures on Maternal Health in Finland | Hägg M | University of Eastern Finland, Master’s thesis | https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23053/urn_nbn_fi_uef-20200932.pdf |
| 2020 | Sähköisten reseptien hyödyt ja kustannukset | Information Integration, Coordination Failures, and Quality of Prescribing | Böckerman P, Laine LT, Nurminen M, Saxell T | VATT Working Papers 135 | https://vatt.fi/julkaisu?pubid=URN%3AISBN%3A978-952-274-260-5 |
| 2020 | lkääntyneiden sydän- ja verisuonisairastuvuus ja kuolleisuus – seurantatutkimus | Frailty, walking ability and self-rated health predicting institutionalization; an 18-year follow-up among Finnish community-dwelling older people | Viljanen A, Salminen M, Korhonen P, Irjala K, Wuorela M, Isoaho R, Kivelä S-L, Viitanen M, Löppönen M, Viikari L | Aging Clin Exp Res 2020 | https://doi.org/10.1007/s40520-020-01551-x |
| 2020 | Työkyvyn tila Suomessa | Labor Market Participation Before and After Long-Term Part-Time Sickness Absence in Finland: A Population-Based Cohort Study | Ervasti J, Kausto J, Koskinen A, Pentti J, Vahtera J, Joensuu M, Turunen J, Oksanen T, Kivimäki M | Journal of Occupational and Environmental Medicine | https://journals.lww.com/joem/fulltext/2020/04000/labor_market_participation_before_and_after.11.aspx |
Lippulaivatutkimus menee syvälle solun sisälle – tavoitteena on tuottaa yksilöllisen syövänhoidon läpimurtoja yhdistämällä geenitietoa ja potilaan muita terveystietoja
iCAN -tutkijatiimi tuottaa uutta tietoa ja etsii ratkaisuja globaalisti lisääntyviin syöpiin. Tutkijatiimi… Lue lisää Lippulaivatutkimus menee syvälle solun sisälle – tavoitteena on tuottaa yksilöllisen syövänhoidon läpimurtoja yhdistämällä geenitietoa ja potilaan muita terveystietojaTutkijatiimi kuroo umpeen kuilua kliinisen tutkimuksen ja rekisteritutkimuksen välillä – päämääränä on syöpälääketutkimuksen uudistaminen
MedEngine Oy:n tieteellinen seniorikonsultti Heidi Loponen hyödyntää rekisteritietoja tutkimuksessa, jossa tarkoituksena on… Lue lisää Tutkijatiimi kuroo umpeen kuilua kliinisen tutkimuksen ja rekisteritutkimuksen välillä – päämääränä on syöpälääketutkimuksen uudistaminenTutkijat analysoivat tuhansien diabeetikkojen potilas- ja rekisteritietoja elämänlaadun parantamiseksi – noin kolmasosa tyypin 1 diabeetikoista sairastaa munuaistautia
Yli 20 vuotta käynnissä ollut FinnDiane-seurantatutkimus luo kokonaiskuvaa tyypin 1 diabeetikkojen lisäsairauksien… Lue lisää Tutkijat analysoivat tuhansien diabeetikkojen potilas- ja rekisteritietoja elämänlaadun parantamiseksi – noin kolmasosa tyypin 1 diabeetikoista sairastaa munuaistautiaTutkimushanke käsittelee nuorten pääsyä psykiatriseen hoitoon: Avoimen dialogin periaatteet tuovat mielenterveystyön nykypäivään
Hanke tutkii avoimen dialogin hoitomallia, jossa mielenterveyskriisistä kärsivä nuori saa välittömästi apua… Lue lisää Tutkimushanke käsittelee nuorten pääsyä psykiatriseen hoitoon: Avoimen dialogin periaatteet tuovat mielenterveystyön nykypäivään
Mitä oikeuksia minulla on rekisteröitynä?
Sinulla on rekisteröitynä oikeus saada tietoa siitä, miten käsittelemme ja käytämme henkilötietojasi. Nämä tiedot löydät Tietosuojakäytäntömme-sivulta.
Lisäksi sinulla on käytettävissäsi seuraavat oikeudet:
- Oikeus saada pääsy tietoihin
- Oikeus tietojen oikaisemiseen
- Oikeus käsittelyn rajoittamiseen
- Oikeus vastustaa omien tietojen käsittelyä
- Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle
- Oikeus kieltäytyä kliinisesti merkittävien löydösten perusteella tehtävistä yhteydenotoista
Lue lisää klikkaamalla alaotsikoita.
Oikeus saada pääsy tietoihin (tietosuoja-asetuksen 15 artikla)
Rekisteröidyllä on oikeus saada jäljennös henkilötiedoistaan, joita Findata käsittelee.
Lisäksi sinulla on rekisteröitynä oikeus saada tietoa siitä:
- mistä henkilötietosi on saatu
- miksi henkilötietojasi tarvitaan
- kuinka kauan henkilötietojasi tarvitaan
- onko henkilötietojasi luovutettu ja jos on, minne
- onko henkilötietojasi siirretty EU:n ulkopuolelle ja mitä tietosuoja-asetuksen mukaista suojatointa niihin on sovellettu
- käytetäänkö tietojen käsittelyssä automaattista käsittelyä ja
- miten voit käyttää henkilötietoihin liittyviä oikeuksiasi.
Oikeus tietojen oikaisemiseen (tietosuoja-asetuksen 16 artikla)
Rekisteröidyllä on oikeus korjata Findatan käsittelemät virheelliset tiedot.
Oikeus käsittelyn rajoittamiseen (tietosuoja-asetuksen 18 artikla)
Rekisteröidyllä on oikeus rajoittaa tietojensa käsittelyä tietyissä tilanteissa. Tietojen käsittelyä voidaan rajoittaa myös muiden pyyntöjen seurauksena ilman että rekisteröity pyytää sitä erikseen.
Voit pyytää Findataa rajoittamaan henkilötietojesi käsittelyä seuraavissa tilanteissa:
- jos tietosi ovat virheellisiä
- jos tietojasi käsitellään lainvastaisesti, mutta et halua, että ne poistetaan
- jos Findata ei enää tarvitse tietoja alkuperäiseen tarkoitukseen, mutta tarvitset niitä oikeusvaateen laatimiseen, esittämiseen tai puolustamiseen
- jos olet vastustanut tietojesi käsittelyä, mutta lopullista päätöstä harkitaan vielä
Jos Findata rajoittaa tietojesi käsittelyä, ilmoitamme rajoittamisesta mahdollisuuksien mukaan kaikille niille, joille tietoja on aiemmin luovutettu.
Oikeus vastustaa tietojen käsittelyä (tietosuoja-asetuksen 21 artikla)
Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa henkilötietojensa käsittelyä. Jos rekisteröity vastustaa henkilötietojensa käsittelyä, Findata ei enää käsittele hänen henkilötietojaan. Voimme kuitenkin jatkaa käsittelyä ja luovuttaa tietoja toisiolain mukaisesti, jos sille on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.
Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle (tietosuoja-asetuksen 77 artikla)
Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tietosuoja-asetusta. Valitukset osoitetaan tietosuojavaltuutetulle.
Oikeus kieltäytyä kliinisesti merkittävien löydösten perusteella tehtävistä yhteydenotoista (toisiolain 55 pykälä)
Jos tietoluvan haltija tekee aineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, jonka avulla voidaan ehkäistä terveysriskiä tai parantaa hoidon laatua, löydöksen perusteella voidaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota se koskee. Tämä mahdollisuus perustuu toisiolain pykälään 55.
Mistä on kyse?
- Tutkijat käyttävät rekisteritutkimuksessa pseudonymisoituja sosiaali- ja terveystietoja, joista ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
- Jos tutkija tekee aineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, jatkossa sitä voidaan hyödyntää myös yksilöllisessä terveysriskien ehkäisyssä tai hoidon parantamisessa.
- Tutkija ottaa tällöin yhteyttä Findataan, sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiseen.
- Findata selvittää, keitä löydös koskee eli purkaa pseudonymisoinnin ja toimittaa tiedon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle.
- THL:n asiantuntijat arvioivat löydöksen merkittävyyden ja toimenpiteiden potentiaalisen hyödyn. Jos löydös todetaan tärkeäksi, tieto toimitetaan asianomaiselle hyvinvointialueelle.
- Hyvinvointialueen henkilökunta ottaa yhteyttä potilaaseen tarjotakseen lisätietoja ja mahdollisia hoitovaihtoehtoja.
Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisteritutkimuksen löydöksiä koskevat yhteydenotot. Kiellon voi tehdä sähköisesti Omakannan uudessa versiossa tai missä tahansa julkista terveydenhuoltoa tuottavassa toimintayksikössä. Yhteydenottokieltoa ei voi tehdä Findatan kautta.
Lisätietoja tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksistasi ja niiden käyttämisestä löydät Tietosuojavaltuutetun sivuilta (tietosuoja.fi).
Mitä tietoja oikeuteni koskevat?
Findatalle esitetyt pyynnöt saada pääsy tietoihin, oikaista tietoja ja rajoittaa tietojen käsittelyä koskevat niitä aineistoja, jotka ovat Findatan hallussa pyynnön esittämishetkellä.
Mitä tietoja Findatalla on?
Lukuun ottamatta valmisaineistojamme, emme säilytä rekisteritietoja pysyvästi. Rekisterinpitäjät toimittavat haetut aineistot Findatalle esikäsiteltäväksi ja pseudonymisoitavaksi, minkä jälkeen luovutamme kootut aineistot luvansaajalle.
Säilytämme henkilötietoja sen ajan, kun esikäsittelemme rekisterinpitäjiltä vastaanottamamme aineistot ja tarkistamme niiden oikeellisuuden. Säilytämme nämä aineistot neljän kuukauden ajan siitä, kun olemme luovuttaneet aineistot luvansaajalle.
Jos käytät oikeuttasi saada tarkastella Findatan käsittelemiä tietojasi, luovutamme sinulle tiedot, joita hallussamme on kyseisellä hetkellä. Katso, miltä luovutettavat tiedot saattavat näyttää: Esimerkki toimitettavasta datasta.
Findatan valmisaineistot
Valmisaineistot ovat Findatan valmiiksi kokoamia ja esikäsittelemiä aineistokokonaisuuksia, joiden rekisterinpitäjänä toimimme pysyvästi.
Mitä vastustusoikeus tarkoittaa?
Sinulla on rekisteröitynä oikeus kieltää tietojesi käytön toissijaisiin tarkoituksiin, kuten tutkimukseen. Jos käytät oikeutta vastustaa tietojen käsittelyä, Findata ei luovuta tietojasi enää toisiokäyttöön.
Vastustuspyyntö on voimassa toistaiseksi siitä päivästä lähtien, kun se on käsitelty. Huomioithan, että vastustuspyyntö ei ole takautuva, eli tietojasi ei voida poistaa aineistoista, jotka on luovutettu luvansaajille ennen pyynnön jättämistä.
Miten vastustusoikeus toteutetaan Findatassa?
Kun kiellät tietojesi toisiokäytön Findatassa:
- Kirjaamme pyyntösi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään asianhallintajärjestelmään.
- Poistamme sinua koskevat tiedot Findatalle saapuvista aineistoista henkilötunnuksen perusteella. Tämän vuoksi säilytämme ja käsittelemme henkilötunnustanne pyynnön toteuttamiseksi.
Huom: Findatalle tehty vastustuspyyntö ei estä muita toisiolaissa mainittuja rekisterinpitäjiä luovuttamasta tietojasi toissijaiseen käyttöön.
Esimerkiksi sairaalalla on tiedot henkilön hoidosta ja Kelassa on tiedot henkilölle annetuista lääkeresepteistä. Suomessa ei ole tällä hetkellä keskitettyä järjestelmää vastustaa tietojen toisiokäyttöä.
- Löydät lisätietoa rekisterinpitäjistä ja rekisterien tietosisällöistä sivulta Aineistot.
- Katso yleiset ohjeet tietojen käytön vastustamiseen: Kun et halua, että tietojasi käsitellään (tietosuoja.fi)
Huomioi nämä:
- Digi- ja väestötietovirastolle ei voi ilmoittaa kieltoa, joka koskee henkilön tietojen luovuttamista toisiolain mukaisiin käyttötarkoituksiin.
- Väestötietojärjestelmää koskevista tietojenluovutuskielloista on säädetty laissa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (28 §).
- Lue lisää: Tietojen luovuttamisen kieltäminen (dvv.fi).
- Jos tarvitset pääsyn omiin tietoihisi esimerkiksi oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi, esitä pyyntö suoraan tietojen alkuperäiselle rekisterinpitäjälle.
Alaikäiset ja rekisteröidyn oikeudet
Alaikäisillä on samat oikeudet kuin aikuisillakin toisiolain mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä. Alaikäisellä, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä omien henkilötietojen käytön ja käsittelyn osalta.
Voiko lapsi päättää itse pyyntöjen esittämisestä?
Alaikäisten osalta ei ole mahdollista antaa tarkkoja ikärajasuosituksia siitä, minkä ikäisenä alaikäinen voi itsenäisesti päättää tietojensa käytöstä ja käsittelystä.
Jos lapsi pystyy ikä ja kehitystaso huomioiden ymmärtämään asian ja sen merkityksen, hän voi päättää itse oikeuksiensa käytöstä. Aivan pienten lasten kohdalla tämä ei luonnollisestikaan ole mahdollista, mutta mitä vanhemmasta lapsesta ja nuoresta on kyse, sitä enemmän päätösvaltaa lapsella ja nuorella on.
Huoltaja voi tehdä pyynnön lapsen puolesta
Huoltaja voi tehdä alaikäisen lapsensa puolesta rekisteröidyn oikeuksia koskevan pyynnön. On suositeltavaa, että huoltajat keskustelevat lapsen kanssa pyynnöstä ja kuulevat lapsen mielipidettä asiassa ennen pyynnön tekemistä, vaikka lapsi ei vielä kykenisi itse päättämään asiasta. Alaikäisiä lapsia koskevat pyynnöt tulee tehdä henkilöittäin Findatan asiointipalvelussa, jotta ne voidaan merkitä diaariin omiksi asioikseen.
Ohje oikeuksien käyttämiseen: Miten käytän käytän oikeuksiani
Informoi lasta
Huoltajien tulee kertoa alaikäiselle lapselle hänen puolestaan tehdystä pyynnöstä viimeistään sitten, kun lapsi voi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella ymmärtää asian. Informoiminen on tärkeää erityisesti niissä tilanteissa, joissa huoltajat ovat vastustaneet henkilötietojen käsittelyä alaikäisen puolesta.
Vastustuspyynnöt ovat voimassa toistaiseksi ja pysyvät voimassa senkin jälkeen, kun alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi.
Voidaanko oikeuksien käyttöä rajoittaa?
Pääsääntöisesti rekisteröityjen oikeuksia ei rajoiteta ja rekisteröidyn pyynnöt toteutetaan.
Joissain harvinaisissa tapauksessa tutkimuksen tekijän on mahdollista poiketa rekisteröidyn oikeuksista, jos kysymyksessä on tieteellinen tutkimus tai tilastointi. Tällaisissa tapauksissa:
- Tutkimushankkeen tulee laatia erillinen vaikutustenarviointi.
- Vaikutustenarviointi tulee toimittaa ennen hankkeen aloittamista tietosuojavaltuutetun toimistoon.
- Findata harkitsee, voidaanko tiedot luovuttaa rekisteröidyn vastustamisesta huolimatta.
- Findata rajoittaa henkilötiedon käsittelyä siksi ajaksi, kun harkintaa tehdään.
Luvanhakijoilla on myös mahdollisuus rajoittaa rekisteröityjen vastustusoikeutta opetuskäytössä, jos henkilötietojen käsittely on välttämätöntä tapauksen harvinaislaatuisuuden vuoksi. Tällöin opetusta antavan henkilön tulee informoida opetusta seuraavia henkilöitä laissa määrätystä salassapitovelvollisuudesta ja sen rikkomisen seuraamuksista.
Jos vastustat henkilötietojesi käsittelyä Findatassa, emme jatkossa luovuta tietojasi luvansaajille. Vastustuspyyntö ei ole takautuva, eli tietojasi ei voida poistaa aineistoista, jotka on luovutettu luvansaajille ennen pyynnön jättämistä.
Miten käytän oikeuksiani?
Voit käyttää oikeuksiasi Findatan käsittelemiin tietoihin Findatan asiointipalvelussa.
Findatan tulee varmistua oikeuttaan käyttävän henkilön henkilöllisyydestä, jotta kohdistamme toimenpiteet oikean henkilön tietoihin. Tämä vuoksi käytämme asiointipalvelussa Suomi.fi-tunnistusta.
Suomi.fi-tunnistus on vahvan tunnistautumisen palvelu, jonka avulla voit kirjautua suomalaisiin julkishallinnon sähköisiin palveluihin pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Sähköisten palveluiden käyttäminen on tietoturvallista, kun sinut on tunnistettu. Lisätietoa: Mikä on Suomi.fi-tunnistus (suomi.fi).
Esimerkki toimitettavasta datasta
Jos haluat käyttää oikeuttasi saada pääsy Findatan käsittelemiin tietoihisi, toimitamme sinua koskevat tiedot tietoturvallisesti Excel-tiedostona, mikäli ne ovat taulukkomuotoisia. Kuvassa esimerkki, miltä tiedot voivat näyttää.
Voit ladata esimerkkitiedot myös Excel-tiedostona. Esimerkkitiedot eivät perustu oikean henkilön tietoihin, vaan ne ovat tehty keinotekoisesti.
Lataa esimerkkitiedot (Excel-tiedosto, 14 kt)
Näin käytät oikeuksiasi Findatan asiointipalvelussa
- Mene osoitteeseen asiointi.findata.fi.
- Klikkaa ”Kirjaudu sisään”.
- Valitse tunnistustavaksi Suomi.fi.
- Jos olet kirjautuneena sisään muulla tavoin, kirjaudu ensin ulos.
- Tunnistaudu palveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
- Klikkaa tunnistautumisen jälkeen ”Jatka palveluun”.
- Lisää tietoihisi sähköposti, niin saat ilmoituksia pyyntösi käsittelyyn liittyen.
- Klikkaa asiointipalvelun yläreunassa olevaa nimeäsi.
- Lisää sähköpostiosoite.
- Paina ”Tallenna”.
- Valitse oikea lomake listasta klikkaamalla sen kohdalla sinistä painiketta ”Täytä hakemus”.
- Jos haluat vastustaa henkilötietojen käsittelyä, valitse ”GDPR – Henkilötietojen käsittelyn vastustaminen”.
- Jos haluat saada pääsyn omiin tietoihin, valitse ”GDPR – Pyyntö saada pääsy omiin tietoihin”.
- Täytä lomake huolellisesti.
- Jos teet pyynnön alaikäisen lapsen tai edunvalvonnan alaisuudessa olevan henkilön puolesta, valitse ”Ei” kohdasta ”Henkilötunnus on hakemuksen täyttäneen henkilötunnus” ja täytä lomake loppuun.
- Klikkaa lopuksi sinistä painiketta ”Lähetä hakemus”. Päätelaitteesta riippuen painike voi olla joko lomakkeen oikealla puolella tai sen alapuolella.
Jos haluat käyttää useampaa oikeutta tai asioit muiden henkilöiden puolesta, täytä ja lähetä hakemukset kullekin henkilölle erikseen.
Kuukausittaisten huoltokatkojen päivämäärät vuonna 2026
- 22.1.
- 19.2.
- 19.3.
- 23.4.
- 21.5.
- 18.6.
- 23.7.
- 20.8.
- 17.9.
- 22.10.
- 19.11.
- 17.12.
Oikeuksien käyttö ilman Findatan asiointipalvelua
Jos et voi tai halua käyttää Findatan asiointipalvelua, tulosta ja täytä lomake:
- Lomake: Vastustamisoikeus (PDF-tiedosto, 275 kt)
- Lomake: Oikeus saada pääsy tietoihin (PDF-tiedosto, 375 kt)
Voit toimittaa täytetyn lomakkeen asioimalla henkilökohtaisesti toimipisteellämme tai lähettämällä lomakkeen postitse. Katso ohjeet alta klikkaamalla otsikkoja.
GDPR-pyynnön toimittaminen henkilökohtaisesti
- Tulosta ja täytä lomake.
- Vieraile Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastaanotossa Helsingissä tai Kuopiossa.
- Ota mukaan henkilöllisyystodistus henkilöllisyyden varmistamista varten.
- THL:n toimipisteiden osoitteet löytyvät THL:n verkkosivuilta (thl.fi).
Jos teet pyynnön alaikäisen lapsen tai edunvalvonnan alaisuudessa olevan henkilön puolesta, toimita myös väestötietojärjestelmästä saatava todistus lapsen huoltajuudesta. Pyynnön tulee olla lapsen oletetun tahdon mukainen ja edustaa lapsen etua. Jos kyseessä on yhteishuoltajuus, tulee pyynnön olla kummankin huoltajan tekemä ja allekirjoittama.
GDPR-pyynnön toimittaminen postitse
- Tulosta ja täytä lomake.
- Vahvista allekirjoituksesi aitous notaarilla.
- Katso tarkemmat ohjeet: Digi- ja väestötietoviraston verkkosivut (dvv.fi).
- Lähetä pyyntö postitse osoitettuna Findatalle.
- Koska pyyntö sisältää henkilötietoja, suosittelemme lähettämään sen kirjattuna kirjeenä.
- Findatan postiosoite: Findata, PL 30, 00301 Helsinki, Suomi.
Jos teet pyynnön alaikäisen lapsen tai edunvalvonnan alaisuudessa olevan henkilön puolesta, toimita kirjeessä myös väestötietojärjestelmästä saatava todistus lapsen huoltajuudesta. Pyynnön tulee olla lapsen oletetun tahdon mukainen ja edustaa lapsen etua. Jos kyseessä on yhteishuoltajuus, tulee pyynnön olla kummankin huoltajan tekemä ja allekirjoittama.
Kauanko pyyntöjen käsittelyssä kestää?
Käsittelemme pyynnön pääsääntöisesti yhden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on vastaanotettu. Jos pyynnön käsittely on jostain syystä erityisen monimutkainen, voimme pidentää käsittelyaikaa enintään kolmeen kuukauteen. Lähetämme vastauksen pyynnön toteuttamisesta tai asian ratkaisemisesta rekisteröidylle.
Rekisteritutkimuksen löydöksiä koskevien yhteydenottojen kieltäminen
Oikeus kieltäytyä toisiolain 55 pykälän perusteella tehdyistä yhteydenotoista poikkeaa muiden oikeuksien käytöstä, sillä se ei koske Findatan käsittelemiä tietoja.
Rekisteritutkimusten löydöksiä koskevan yhteydenottokiellon voi tehdä sähköisesti OmaKannan uudessa versiossa tai missä tahansa julkista terveydenhuoltoa tuottavassa toimintayksikössä. Yhteydenottokieltoa ei voi tehdä Findatan, Kelan tai THL:n kautta.
Rekisteritutkimuksen löydöksiä koskevien yhteydenottojen kieltäminen Omakannassa
- Kirjaudu Omakantaan osoitteessa kanta.fi.
- Valitse etusivulta ’Siirry kokeilemaan OmaKannan uutta versiota’.
- Valitse sivupalkista ’Potilastietojen uudet luvat ja kiellot’.
- Valitse välilehti ’Kiellot’.
- Valitse otsikon ’Yhteydenottokielto’ alta ’Rekisteritutkimuksen löydöksiä koskeva yhteydenottokielto’ ja ’Muokkaa kieltoa’.
- Kiellä yhteydenotot valitsemalla ’Tee kielto’.
Miten vastustuspyynnön voi peruuttaa?
Tietojen vastustamista koskevan pyynnön voi halutessaan peruuttaa. Tämä koskee jokaista vastustuspyynnön esittänyttä.
Myös alaikäinen, jonka puolesta vanhemmat ovat tehneet vastustamispyynnön, voi itse peruuttaa tehdyn vastustamispyynnön, jos hänen arvioidaan ikänsä ja kehitystasonsa puolesta ymmärtävän asian merkityksen.
Mikäli haluat peruuttaa tekemäsi pyynnön, lähetä sitä koskeva vapaamuotoinen viesti Suomi.fi-palvelun kautta Findatalle tai asioi henkilökohtaisesti Helsingissä tai Kuopiossa THL:n aulapalvelussa. Jos asioit Suomi.fi-palvelun kautta, valitse viestin vastaanottajaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Yhteystiedot
