Myönnetyt luvat

Tutkimuksessa tutkitaan koko väestön hyvinvoinnin jakautumista niin kuin se ilmenee terveydessä, tuloissa ja varallisuudessa sekä näiden yhdistelmänä. Terveyttä tutkitaan HILMO, Kelan lääkekorvaustoimitukset, Kanta-rekisterin lääketoimitukset sekä lasten syntyneiden rekisteritietojen avulla. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksessa kattavasti muihin yksilötason rekisteritietoihin mm terveydestä, tuloista, varallisuudesta ja yksilöiden taustatiedoista.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia munasarjasyöpäpotilaiden hoitoa Suomessa vuosina 2019-2023. Tutkimus on jatkumoa aikaisempaan OCRWE-Finland (Dnro THL/3571/14.02.00/2020).  Potilaiden taudin ominaisuuksia, eri  hoitotyyppien kestoa, hoitopolkuja sekä taudin etenemistä ja hoitojen vaikutuksia tutkitaan diagnoosihetkestä eteenpäin. Hoidon edellyttämää terveydenhuollon resurssikäyttöä ja epäsuoria kustannuksia tarkastellaan eri hoitojen väleillä.

Hakemus liittyy Findatan myöntämään lupaan: Dnro THL/5006/14.02.00/2020. Tarkoitus on yhdistää edm luvan tietoihin Espoon, Turun ja Vantaan keräämät peruskoulun 8-luokkalaisten täyttämät Revised Beck Depression Inventory (R-BDI) tiedot (lukumäärä yhteensä noin 4000). Tietojen avulla arvioidaan heidän äitiensä raskauden aikana käyttämiensä SSRI-masennuslääkkeiden vaikutusta nuorten mahdollisen masennuksen luonteeseen ja vaikeusasteeseen. Tarkoituksena on tehdä myös validointitutkimusta.

Tutkimuksessa selvitetään luu- ja pehmytkudoskasvainten hoidon tuloksia ja vaikuttavuutta.

This is a a descriptive real-world evidence study, which aims to characterize Finnish MS patients treated SC formulation of natalizumab.

Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalainen oikeuspsykiatrinen potilas selviytyy avohoidossa, tutkitaan potilaiden rikollisuutta ja sitä ennustavia tekijöitä sekä oikeuspsykiatristen potilaiden kuolleisuutta. Tutkimusaineisto muodostuu 1.1.1980 – 31.12.2021 hoitoon määrätyistä oikeuspsykiatrisista potilaista.

Hankkeessa selvitetään Länsirannikon OT-pilotin potentiaalisia taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle, jos lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrian yhteisasiakkaiden hyvinvointia ja samalla yhteiskuntaan integroitumista voidaan parantaa koko Suomessa.

Toteutamme sarjoittaista päänsärkyä sairastaville kohdennetun tieteellisen kyselytutkimuksen. Kysely toteutetaan avoimena nettikyselynä. Vastaajat voivat halutessaan antaa henkilötunnuksensa, jonka avulla heidät yksilöidään ja heidän sarjoittainen päänsärky -diagnoosinsa varmennetaan hoitoilmoitusrekistereistä. Ilman vastaajien yksilöintiä ja diagnoosien varmistamista kyselyn tuottama aineisto olisi epäluotettava ja hyödytön.

The aim of this study is to explore the clinical and economic burden of invasive pneumococcal disease and community-acquired pneumonia in the Finnish population of all ages in terms of healthcare utilization and work absenteeism.

Tutkimus antaa tietoa diabeteksen, esidiabeteksen ja niiden liitännäissairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta,
hoidon toteutumisesta, hoitotasapainoista, riskitekijöistä sekä hoidon kustannuksista. Sen avulla voidaan arvioida,
miten tasa-arvoisesti diabeteksen hoito toteutuu eri puolella aluetta ja vaikuttaako hoidon laatu, hoidon jatkuvuus ja varhainen puuttuminen riskitekijöihin lisäsairauksien määrään ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin ja tarkastella kustannusvaikuttavuutta.

Asthma and COPD are multifaceted diseases that are associated with significant impairment and risk of health deterioration. Both conditions currently have a therapeutic response that is highly variable, and the prevalence of both is expected to increase over the next decade. The aim of the study is to describe the burden of illness in both asthma and COPD.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää Orton sairaalassa tehtävien polven ja lonkan tekonivelleikkausten laatua sairaalan oman toiminnan kannalta. Hyödynnetään potilasrekisterissä olevia taustatietoja ja leikkaustietoja sekä potilaan täyttämiä PROM -kyselyitä. Sen lisäksi selvitetään THL:n ortopediset proteesirekisterit-tiedon pohjalta mm. mahdolliset revisiot Ortonin tekonivelleikatuille potilaille.

Inherited characteristics and socioeconomic status are known to have a complex relationship with health, educational
attainment, and labor market outcomes. We link genetic data from biobanks with different Finnish population registers
to study these health and public policy-relevant topics.

The aim of this project is to provide new and relevant information on the determinants of health and income inequality,
and to increase our understanding of how these relate to each other.

Life expectancy and treatment response is currently very low for bladder cancer (BC) patients. The aim of the study is to a) define high-risk clinical characteristics and biomarker levels to identify patients requiring improved monitoring or earlier intervention b) define which patient populations currently have suboptimal outcomes and treatment responses c) what are the unmet medical needs concerning BC patients d) what are the current clinical outcomes and treatment patterns for BC.

Tutkimuksen päätavoitteena on seerumin PSA-pitoisuuteen perustuvan eturauhassyöpäseulonnan pitkän aikavälin kuolleisuusvaikutusten selvittäminen. Lisäksi selvitetään seulonnan vaikutusta (hyötyjä ja haittoja) eri alaryhmissä sekä toissijaisina tavoitteina eturauhassyövän etiologiaa ja ennustetta eli pyritään löytämään tekijöitä, jotka ennustavat eturauhassyöpään sairastumista tai hoitotulosta.

Tietojen käsittelyn tarkoituksena on virtuaalisen suusairauksien riskinarvioinnin ja ennaltaehkäisyn kehittäminen. Tutkimuksella selvitetään, voidaanko kyselyn ja hampaiston valokuvien perusteella tuottaa riskinarvio ja ohjata omahoitoa. Kyselyn vastauksista ja hampaiston kuvista tehtyjä havaintoja ja päätelmiä verrataan potilasrekisterissä oleviin suun ja hampaiden terveyttä koskeviin tietoihin ja tietojen avulla muodostetaan koneoppimiseen perustuva (tekoälyä hyödyntävä) järjestelmä.

Tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) hoidetaan sekä lääke- että leikkaushoidoilla. Kansallisia tietoja Suomessa tehdyistä IBD-leikkauksista ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitetään IBD-leikkauksien määrät 2000-luvulla ja onko niihin tullut muutoksia kehittyneiden lääkehoitojen myötä. Tutkimustulos auttaa kohdentamaan IBD-hoitoja.

SVVT-tutkimuksessa selvitetään yleisten kansansairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Vuosina 1984-1989 tutkimukseen kutsuttiin Kuopiosta ja lähikunnista 42-60-vuotiaista miehistä koostuva satunnaisotos. 2682 miestä osallistui. Tutkimuksessa toteutettiin kolme seurantakäyntiä 4, 11 ja 20 vuoden kohdalla. 11-vuoden seurannassa mukaan tuli myös 920 saman ikäistä naista. Kyseessä on epidemiologinen seurantatutkimus, jossa sairaus- ja kuolemansyytietojen seurannalla on keskeinen osa.

Sairauspoissaolot ja lääkehoidon tarve, erityisesti antitromboottisten lääkkeiden osalta ovat keskeisimpiä tekonivelkirurgian ja ortopedian alan kustannusvaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään ortopedian ja traumatologian alan, erityisesti tekonivelkirurgian vaikuttavuutta edellä kuvattujen mittareiden näkökulmasta.

Seurantatutkimuksessa selvitetään psykopaateiksi arvioitujen henkilöiden ennustetta, sairastavuutta ja uusintarikollisuutta koneoppimista hyväksi käyttäen. Vuoden 1984–1993 mielentilatutkimuksista erotellaan henkilöt, jotka täyttävät psykopatian kriteeristön (PCL-R>25 pistettä). Kuolleisuuden osalta verrokkina on normaaliväestö ja muilta osin ei-psykopaattiset henkilöt. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteina ovat kuolleisuus, erilaisten muuttujien vaikutus kuolinsyihin sekä uusintarikollisuuteen.

Tämä kliinisepidemiologinen tutkimus kartoittaa onkolyyttisen viroterapian yhteisvaikutusta samanaikaisen muun lääkityksen kanssa. Tutkimus myös tutkii hoidon akuuttien vaikutusten (kuten hypotension, akuutin neutropenian) vaikutuksia päätetapahtumiin.

The aim of this study is to assess the epidemiology, treatment practices, and the burden of DMD in the nationwide cohort of DMD patients in Finland.

Suunnitellussa kuvailevassa tutkimuksessa kartoitetaan yleisimmän mitokondriaalisen mutaation kantajanaisia. Mutaatio voi aiheuttaa vaikean MELAS-sairauden, lievempiä oirekuvia tai kantaja voi olla oireetonkin. Nykytiedon valossa myös oireettomat mutaation kantajat voivat olla keskimääräistä suuremmassa riskissä raskauskomplikaatioille, mutta rekisteripohjaisia tutkimuksia ei aiheesta ole. Tarkoituksena on kartoittaa mutaation kantajien raskauksien kulkua ja raskauskomplikaatioita.

Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ylimmän johdon henkilökohtaisten ominaisuuksien kuten riskikäyttäytymisen merkitystä yrityksen liiketaloudellisissa päätöksissä. Näitä päätöksiä ovat mm. investointi- ja rahoituspäätökset, yrityskaupat, verosuunnittelu ja yritystä läheisesti sivuavat päätökset kuten sisäpiirikaupankäynti ja muut omistusmuutokset. Tutkimuksessa tutkitaan myös vanhempien vastaavien ominaisuuksien vaikutusta ylimmän johdon käyttäytymiseen yrityksen päätöksenteossa.

Kyseessä on naturalistiseen vaikuttavuustutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää psykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä nuorilla, liittyvä seurantatutkimus. Tutkimus on toteutettu potilaiden täyttämien oireita ja toimintakykyä mittaavien itsearviointilomakkeiden sekä seurantakyselyn avulla, ja aineistoon liitetään Hilmorekistereistä saatavat tiedot tutkittavien seuranta-aikana (5 vuotta) käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Tämä tietolupahakemus koskee Suomalainen Pre-eklampsiatutkimus -tutkimuksen PREDO-osatutkimusta. PREDO on seurantatutkimus, jossa tutkitaan pre-eklampsian lääketieteellisiä ja psykologisia riskitekijöitä ja seurauksia äidin ja lapsen hyvinvointiin. Tutkimukseen kuuluu noin 4730 raskaana ollutta naista ja heidän 4774 lasta.  Heitä on seurattu äitien raskausajalta läpi tutkittavien lasten lapsuuden kliinisten-, geneettisten- kysely- ja rekisteritutkimusten avulla.

Synnynnäistä sydänvikaa sairastaville lapsille tehdään usein jo varhaislapsuudessa avosydänleikkaus, jonka yhteydessä poistetaan kateenkorva ainakin osittain paremman näkyvyyden saamiseksi. Kateenkorva on osa immuunijärjestelmää tuottamalla etenkin lapsuuden aikana T-soluja. Tutkimme näiden lasten ja nuorten myöhempää immuniteettia ja sairastuvuutta oirekyselytutkimuksella ja immunologisilla verikokeilla. Kateenkorvan koon ja olemassa olon arvioimiseksi teemme myös MRI-kuvauksia osalle lapsista.

Tutkimuksessa arvioidaan enoksaparinin standardi- tai sitä suuremman lääkeannoksen vaikutusta riskiin saada
laskimokomplikaatio tai merkittävä verenvuototapahtuma kolmen kuukauden seurantajaksolla leikkauspotilailla ja potilailla
sairaalahoidossa lihavilla potilailla.

Hankkeessa muodostetaan valtakunnallisia rekistereitä (väestötietorekisteri, Kelan etuusrekisteri) sekä kohdekaupungin useita sosiaali- ja terveyspalvelujen rekistereitä yhdistävä pitkittäisaineisto kaupungissa 11/2021* asunnottomana vuosittaisen kansallisen asunnottomuustilaston mukaan olleista. Tutkimuskohteena ovat asunnottomuutta edeltäneet asumis-, palvelu- ja etuusolut pitkällä aikavälillä.

Lisätietoa hankkeesta (projects.tuni.fi)

*myös 11/2018, 11/2019, 11/2020 ja 11/2022

Prospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on tutkia Pohjois-Suomen alueella itsemurhan tehneiden ja itsemurhaa yrittäneiden demografisia ja kliinisiä taustatekijöitä itsemurhien kansallisen ehkäisyohjelman tueksi. Tuloksia verrataan muualla Suomessa itsemurhan tehneiden ja itsemurhaa yrittäneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksen toteuttaa Lapin hyvinvointialue ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla astman ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaan tautitaakkaa. Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat monitahoisia sairauksia, joihin molempiin liittyy merkittävä riski terveyden heikkenemisestä.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttien hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma muodostuu Oulun yliopistossa, lääketieteellisessä tiedekunnassa kerätyistä pitkittäisistä väestötutkimuksen aineistoista ja niillä tehtävästä tutkimuksesta. Tavoitteena on selvittää kohortteihin kuuluvien henkilöiden terveyttä ja elintapoja sekä pitkäaikaista sairastavuutta sikiökaudelta lähtien, tutkia ikääntyneen väestön toimintakykyä ja sairastavuutta sekä sukupolvien välisiä eroja.

The current study aims to be the first to utilize longitudinal administrative registries from multiple countries to identify patients with Epstein-Barr virus related infectios mononucleosis (EBV-IM) to study the induced risk of malignancy and multiple sclerosis (MS) onset. The results will, additionally, be stratified by year and age of EBV-IM diagnosis as well as subtype of malignancy and MS.

Tutkimuksemme tarkoituksena on arvioida väestön laajuudella ruokatorviatresiapotilaiden riskiä sairastua ruokatorven syöpään. Lisäksi selvitämme ruokatorviatresiaan liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta koko elinkaaren aikana ja tarkastelemme eliniänennusteen kehitystä.

Kyseessä on rekisteritutkimus Uudenmaan koronavirustartunnanjäljitystiedoista. Tutkimuksessa selvitetään, missä jäljitetyt tartunnat ja tartuntaketjut ovat tapahtuneet vuosina 2020-2021 eri aikoina, ja miten esimerkiksi testatun ikä tai sukupuoli on vaikuttanut tartuntaketjuihin.

It is not clear whether new quantitative SARS CoV-2 saliva tests correlate with the clinical signs and symptoms. Possible prognostic factor of the disease severity in testing would be of great clinical importance. Mitigation of the ongoing COVID-19 also requires continuous developing of reliable and accessible laboratory diagnostic services.

Saaduilla tiedoilla selvitetään sairastetun mononukleoosin tuomaa absoluuttista riskiä sairastua MS-tautiin.

Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan lasten ja nuorten ylipainoisuuteen ja lihavuuteen liittyvät riskitekijät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tutkimustiedon avulla pyritään löytämään lapsen riskikasvumalleja ja niihin liittyviä riskitekijöitä, jotka auttaisivat suuntaamaan lasten lihavuuden ehkäisytyön resursseja äitiys- ja lastenneuvoloissa.

Tarkoituksenamme on perehtyä laajalti lunatummalasian epidemiologiaan ja etiologiaan. Aiomme selvittää lunatummalasian ilmaantuvuuden Suomessa ja taudin syntyyn/kulkuun vaikuttavia tekijöitä Hilmosta saatavan aineiston avulla. Lisäksi aiomme selvittää Kelan ja eläketurvakeskuksen tietoihin pohjaten kansallisessa rekisteriaineistossa, miten paljon lunatummalasia aiheuttaa sairaslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Tutkimuksessa arvioidaan enoksaparinin standardi- tai sitä suuremman lääkeannoksen vaikutusta riskiin saada laskimokomplikaatio tai merkittävä verenvuototapahtuma 3 kuukauden seurantajaksolla leikkauspotilailla ja potilailla sairaalahoidossa lihavilla potilailla. Tutkimussuunnitelmamme on päivitetty ja haemme uutta tietolupaa aineistolle, joka on poimittu vanhan tietoluvan nojalla.

Aikaisemmin on kerätty kaikki potilaat, joilla on eteisväliseinäaukon (ASD) diagnoosikoodi sekä verrokkipopulaatio (5 verrokkia per 1 ASD potilas). Aineiston koko n. 14 000 ASD potilasta ja 70 000 verrokkia. Lisähyödynnämme kyseistä aineistoa tutkiaksemme ASD potilaiden raskauskomplikaatioita, tätä varten pyytäisimme että kyseiseen aineistoon yhdistettäisiin THL:n syntyneiden lasten rekisteristä, raskauden keskeyttämisrekisteristä, malformaatiorekisteristä ja lääkerekisteristä tietoja.

Useat erilaiset lyhyet psykologiset hoidot edesauttavat psyykkisen oireilun vähenemisessä mutta hoitojen työkykyhyödyistä ja mielenterveyden jatkohoidon tarpeesta on niukasti tietoa. Tutkimme lyhyiden hoitojen käyttöön liittyviä demografisia tekijöitä ja tuloksellisuutta työkyvyn tuessa laajassa työterveyshuollon aineistossa. Otokseen kuuluvien työkykyä, sosioekonomisia tekijöitä ja mielenterveyttä seurataan rekisterien (KELA, Tilastokeskus, ETK) perusteella vuodesta 2012 vuoteen 2028.

Botnia-tutkimus aloitettiin vuonna 1990 tavoitteena tutkia ja selvittää geneettisiä ja ympäristöllisiä riskitekijöitä, jotka altistavat diabetekselle ja sen mahdollisille komplikaatioille. Lisäksi Botnia-tutkimus pyrkii löytämään työkaluja diabeteksen yksilölliseen ehkäisemiseen ja hoitoon. Nykyisin Botnia-tutkimuksella on 2 keskusta Suomessa (Helsinki, Vaasa). Tutkittavien seuranta jatkuu ja uusia tutkittavia rekrytoidaan erityisesti PPP Botnia- ja Finnmody-alatutkimuksiin.

Clinical, safety, medical resource use and patient related outcomes of MIS posterior thoracic and lumbar fusion surgery versus open surgery in the Finnish Spine Registry.

Tutkimus koostuu vuosina 2016-2018 varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatin ilmatorjuntakomppaniassa aloittaneista nuorista aikuisista. Tutkimuksemme tavoitteena on kerätä tietoa unen vaikutuksesta toimintakykyyn, psyykkiseen terveyteen, palvelusturvallisuuteen ja -kelpoisuuteen sekä palveluksen aikana että pitkittäisseurannassa.

Hankkeessa selvitetään erilaisten ihosairauksien esiintyvyyttä Suomessa ja näihin sairauksiin liittyvää liitännäissairastavuutta.

Tietoja käytetään rintojen liikakasvun tutkimukseen. Tutkimusosioita on kaksi, molempiin haetaan lupaa samalla hakemuksella. Tavoitteena on selvittää rintojen liikakasvun prevalenssia, koon ja oireiden korrelaatiota kohorttiaineistosta (NFBC1966) sekä selvittää leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia mm. elämänlaatukartoituksella laajasta leikkauspotilaiden tutkimusaineistosta ja näiden jälkeen tehdä terveystaloustieteellistä analyysia hoidon kustannuksista.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten lääkäreiden tekemät valinnat riippuvat siitä, työskenteleekö lääkäri yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tarkastelussa keskitytään erilaisten lääkkeiden määräämiseen. Eri sektoreilla toimivilla lääkäreillä on erilaiset taloudelliset kannusteet (erityisesti yritystoiminnan voitot ja mahdolliset muut kannustinjärjestelmät yksityisellä sektorilla), mikä saattaa vaikuttaa heidän valintoihinsa ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksiin ja hoidon laatuun.

Tutkimus toteutetaan rekisteritutkimuksena THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen aineistoista v 2008-2015 syntyneistä vastasyntyneistä. Tavoitteena on kerätä tietoa ja verrata keskenään syntymän jälkeen varhain kotiutuvia vastasyntyneitä myöhemmin kotiutuviin vastasyntyneisiin. Tutkimukseen otetaan mukaan täysiaikaiset, alateitse ja terveinä syntyneet vastasyntyneet.

Hankkeen tavoitteena on tutkia työterveyshuollon asiakkaiden terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttöä, sekä jonotusaikoja erikoissairaanhoitoon, jonotuksen aikaisia sekä erikoissairaanhoidon jälkeisiä sairauspoissaoloja ja työkyvyn tukitoimia. Lisäksi selvitetään erityyppisten digipalvelujen käyttöä työterveyshuollossa ja käytön muutoksia viime vuosina. Aineistona käytetään Pihlajalinnan työterveyshuollon potilas- ja laskutustietoja, jotka yhdistetään muihin rekisteritietoihin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaikuttaako naisen raskaushistoria myöhempään riskiin sairastua rintasyöpään. Raskaushistorian osalta tarkastellaan keskenmenoja, raskaudenkeskeytyksiä ja kohdunulkoisia raskauksia sekä niiden ajoittumista naisen elämänkaareen. Lisäksi selvitetään mahdolliseen raskaudenkeskeytykseen liittyvien tekijöiden, kuten keskeytysmenetelmä ja raskaudenkesto, merkitystä rintasyövän kehittymiseen.

Kyseessä on follikulaarisen lymfooman pitkäaikaisennusteen selvitys potilaista, joilla lymfooma on diagnosoitu vv. 2000-2020. Tutkimuksessa kerätään tiedot tautien kliinisistä piirteistä, potilaiden ennusteesta ja ominaisuuksista, annetuista hoidoista ja niiden vasteista. Kerätyistä tiedoista selvitetään, miten eri diagnoosivaiheen piirteet ja annetut hoidot vaikuttavat potilaiden pitkäaikaisselviytymiseen.

Endometrioosipotilaiden ehkäisypillereiden käyttöä koskevassa tutkimuksessa hormonaalisen ehkäisyn tiedot poimitaan endometrioosikohortin osalta toisesta rekisteritutkimuksesta ”Hormonaalinen ehkäisy: hyödyt ja haitat Suomessa – etenevä kansallinen rekisteritutkimus”. Tiedot siirretään Fionasta Findatan Kapseli etäkäyttöympäristöön, jossa tutkimustietojen käsittely ja analyysit tapahtuvat.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää okasolusyöpien huonoon ennusteeseen ja useiden tuumorien kehittymiseen liittyviä tekijöitä sekä selvittää okasolusyöpien ilmaantuvuuden viimeisimpiä muutoksia. Tähän väitöstutkimukseen kuuluu kolme osatyötä, joista osatyötä 1 varten tehdään tietolupahakemus Findataan. Tässä työssä aiemmin vuosilta 2006–2015 kerättyjen okasolusyöpäpotilaiden kuolinsyyt selvitetään Tilastokeskuksesta. Kokonaiskuolleisuutta verrataan muuhun väestöön hakemalla tiedot verrokeilta.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen on suomalaisen ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyky verrattuna muiden Euroopan maiden vastaaviin ikäryhmiin ja miten kuntoutus ja terveysetuudet ovat yhteydessä suomalaisen ikääntyvän väestön työkykyyn ja työssä jatkamiseen. Tutkimuksessa yhdistetään SHARE-kyselyaineistoon rekisteritietoja tutkittavien eläkkeistä, kuntoutuksesta ja terveysetuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää työkyvyn tukemisessa ja kuntoutuksen kohdentamisessa.

Identification of T2D patients in the early stages of the disease and optimizing early treatment is anticipated to lead to improved treatment outcomes and healthcare costs. Machine learning (ML) models trained on routinely collected health data can be used to accurately predict the onset of T2D at the population level. The aim of this registry study is to test and utilize ML-based algorithms to predict T2D progression and its effects of healthcare use, costs and mortality in Finland.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ulkosynnytinsyövän leikkauskäytännöistä Suomessa. Yksilöityinä tavoitteena on selvittää plastiikkakirurgisten rekonstruktioiden vaikutusta ulkosynnytinsyövän hoitoennusteeseen, kartoittaa ulkosynnytinsyöpäleikkausten yhteydessä tehtävien rekonstruktiivisten toimenpiteiden yleisyyttä ja jakautumista Suomessa sairaanhoitopiireittäin sekä tutkia modernien leikkausinstrumenttien vaikutusta ulkosynnytinsyövän välittömiin leikkauskomplikaatioihin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena selvittää Suomessa sappitiemalformaatiopotilaiden kirurgista hoitoa, pitkän ajan syöpäriskiä ja kuolleisuutta hyödyntäen valtakunnanlaajuisia kansallisia rekistereitä.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka yleisesti päihderiippuvaisista tai huumausaineita säännöllisesti käyttävistä potilaista tehdään ilmoitusvelvollisuuden mukainen ajoterveysilmoitus poliisille. Tavoitteena on selvittää, onko päihdehäiriöisten henkilöiden ajo-oikeuteen puuttuminen yhteydessä liikennerikosten riskiin ja parantaako ilmoitusvelvollisuuden mukainen toiminta liikenneturvallisuutta.

The overall aim is to estimate the risk of neurodevelopmental and psychiatric diagnoses (here together called neuropsychiatric) after prenatal exposure to infection, antibiotic drugs or mothers with metabolic or major inflammatory disease. Such prenatal exposures have been associated with offspring neurodevelopmental disorders (mainly autism and ADHD). Little is known about associations between prenatal metabolic exposures and other offspring neuropsychiatric disorders and metabolic disorder.

The present study aims to identify patients affected by maternal autoimmune diseases in Finland, and to characterize pregnancy outcomes, neonatal treatment pattern and long-term outcomes in livebirths to understand their current unmet needs in this patient group. Another aim is to identify predictive risk factors for index and subsequent pregnancies, which may contribute to developing better prognostic tools and prevention measures.

Tarkoituksenamme on tutkia lonkan, polven sekä olka- ja kyynärpään tekonivelkirurgiaa THL:n Implanttirekisteriin perustuen. Täydennämme Implanttirekisterin tietoja Hoitoilmoitusrekisterin avulla potilaiden perussairauksien suhteen. Painopistealueitamme ovat bakteeri-infektioiden vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset, reisiluun yläosan murtumien tekonivelkirurginen hoito, riskilaskurimallinnus sekä metalli-metalliliukupintaisten lonkkaproteesipotilaiden syöpäriskin arviointi Syöpärekisterin avulla.

Substance addiction has strong genetic influences.  This project seeks to overcome previous limitations in genomic studies of alcohol, tobacco, and other drugs to enhance our understanding and predictive utility of the set(s) of genetic variants that drive substance addiction. We propose a novel integrative tool that prioritizes genes and non-protein encoding gene loci based on empirical evidence across multiple ethnic populations and species to provide a likely gene set for substance addiction.

Aorttaläpän perkutaaninen katetrihoito (TAVI) on toimenpide vaikean aorttastenoosin hoitoon. Väestön ikääntymisen myötä hyvin iäkkäiden aorttastenoosipotilaiden merkitys tulee kasvamaan TAVI-hoitoa ajatellen. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella TAVI-toimenpiteen vaikutuksia yli 90-vuotiailla potilailla ja pyrkiä tunnistamaan hoidon lopputulosta ennustavia tekijöitä.

Tutkimuksessa arvioidaan autologisen kantasolusiirteen saaneiden potilaiden ennustetta ja hoitojen toksisuutta koko Suomen kattavassa aineistossa kaikista yliopistosairaaloista.

Tutkimuksessa selvitetään Tilastokeskuksen ja FINDATAn rekisteriaineistojen avulla sosiodemografisia taustatekijöitä sekä rikollista käyttäytymistä henkilöillä, jotka ovat saaneet etenevän neurodegeneratiivisen sairauden diagnoosin. Näissä tekijöissä ilmeneviä muutoksia tutkitaan tilastollisin menetelmin sekä ennen että jälkeen diagnoosin. Tutkittavat muodostuvat Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden erityistason muistipoliklinikoiden valikoimattomista aineistoista.

FinnDiane-tutkimus (The Finnish Diabetic Nephropathy Study, FD) on kansallinen monikeskustutkimus, jonka toiminnan tavoitteena on selvittää diabeettisten komplikaatioden perinnöllisiä ja ympäristöllisiä syitä (tautimekanismeja). Koska fenotyyppi on oleellisen tärkeä asia geneettisissä tutkimuksissa, teemme jatkuvasti fenotyypin päivitystä. Myös kuolemansyytiedot, jotka koostuvat taulukkomuotoisesta aineistosta että kuolintodistuksista, ovat oleellisen tärkeitä.

Tässä tutkimuksessa selvitämme lasten ja nuorten selkäkivun sekä rasitusosteopatioiden (luun ödeema, spondylolyysi, spondylolisteesi) ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 1995-2021. Lisäksi selvitämme kaikkien selkäkivun vuoksi tehtyjen toimenpiteiden ilmaantuvuuden käyttäen NOMESCO -toimenpideluokitusta (Nordic Medico-Statistical Committee, toimenpidekoodit = NA3AA, NA3BG, NA3AD).

Tavoitteena on selvittää terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuteen Suomessa vaikuttavia tekijöitä väestötieteellisestä näkökulmasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat mielenterveyteen, kuolleisuuteen ja perheen muodostukseen liittyvät sosiaaliset, alueelliset ja perhetekijät, ja näiden muutokset 1970-luvulta lähtien. Lisäksi tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa vuoden 2020 COVID-19-epidemian seurauksista, rikollisuudesta ja näiden väestöryhmittäisistä eroista.

Current understanding of treatments and outcomes of chronic lymphocytic leukemia (CLL) and non-Hodgkin’s lymphoma (including mantle cell lymphoma (MCL), Waldenström macroglobulinemia (WM), follicular lymphoma (FL), marginal zone lymphoma (MZL) and diffuse large B-cell lymphoma [DLBCL]) patients in Finland is limited. FINLeukemia study will address these outstanding questions utilizing data from national registries and regional data lakes in a 3-phase non-interventional RWE study.

Tavoitteena on tutkia terveyteen, työkykyyn ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomen aikuisväestössä. Tilastokeskuksen FOLK-aineistossa 31.12.2017 oleviin 16-70-vuotiaisiin henkilöihin litetään rekisteritietoja, joita ovat esim. diagnosoidut sairaudet, sairauspoissaolot ja kuolleisuus (THL, Kela ja Tilastokeskus). FOLK-aineiston avulla tutkitaan esim. pitkän aikavälin ammattiaseman ja työhistorian yhteyttä terveyteen.

The present study aims to identify patients affected by maternal-fetal alloimmunization in Finland, to characterize pregnancy outcomes, perinatal treatment pattern and long-term outcomes in livebirths to understand their current unmet needs in this patient group. Another aim is to identify predictive risk factors for index and subsequent pregnancies, which may contribute to developing better prognostic tools and prevention measures.

Arvioidaan poskiontelon suuaukon laajennusleikkauksien sekä alakuorikkotoimenpiteiden tulosta vertaamalla ennen leikkausta käytettyjen antibioottikuurien ja nenäkortisonin käytön määrää leikkauksen jälkeisiin määriin. Selvitetään, onko leikkaustekniikoiden välillä (poskionteloiden pallolaajennus vs. kirurginen tekniikka), (RFA vs. MAIT vs. diodilaser) eroa. Tähän tarvitaan tiedot 2 v ennen ja 2 v leikkauksen jälkeen ylähengitystieinfektioihin käytetyistä antibiooteista ja nenäkortisoneista.

Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista eri vaiheissa työuraa ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työn ja muun elinympäristön, sosioekonomisten tekijöiden, elintapojen ja biologisten riskitekijöiden yhteyksiä sairauksiin, hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimuksessa käytetään sekä kysely- että rekisteritietoja.

Aiemman tutkimustiedon perusteella infektiosairauksien tarttuvuus ja kulku saattavat vaihdella suuresti yksilöiden välillä ja tähän on patogeenin lisäksi osoitettu vaikuttavan myös ympäristötekijät ja yksilön genominen vaihtelu. GeneRISK Covid-19 tutkimusprojektissa tutkimme sitä mitkä yksilökohtaiset tekijät yksilön perimässä, elintavoissa ja kliinisissä tekijöissä vaikuttavat eroihin sairastumisessa, oireiden vakavuudessa ja liitännäissairauksien määrässä.

Sairaaloista kerätään retrospektiivinen kliininen aineisto: taudin kliininen ilmentyminen, potilaan ikä, muu sairastavuus, suorituskyky taudin toteamisen hetkellä, sekä kunkin onkologisen hoidon aloitusajankohtana. Tietoihin kirjataan hoito, sen aloitus- ja lopetusajankohdat ja saavutettu vaste, sekä merkittävimmät sivuvaikutukset. Näistä selvitetään, kuinka monta hoitolinjaa potilaat todellisuudessa saavat ja onko tämä linjassa olemassa olevan tieteellisen näytön kanssa.

FINNICU (Finnish Intensive Care Units) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvät mahdollisuudet erilaisilla potilailla on hyötyä tehohoidosta. Tällainen tieto on arvokas päätöksenteon tuki hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Pohjoismaisessa yhteistyötutkimushankkeessa selvitetään Covid-19-potilaiden tehohoitoa ja sen tuloksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Tutkimushankkeessa tutkitaan lastensuojelulain (40 §) mukaisia huostaanottopäätösasiakirjoja. Aineistosta toteutetaan kaksi yhden hankkeen osatutkimusta. Väitöskirjassa tutkitaan huostaanottopäätösasiakirjojen argumentointia ja kysytään, miten sosiaalityöntekijät perustelevat huostaanottoasiakirjossa huostaanoton välttämättömyyttä ja lapsen edun mukaisuutta. Toisessa hankkeen osatutkimuksessa tutkitaan, millä tavoin lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu on tunnistettu lastensuojelun työskentelystä laadituissa asiakirjoissa ja miten siihen on vastattu.

Tavoitteena on tarkastella Mavencladin tehoa suhteutettuna muihin suun kautta otettaviin MS-taudin taudinkulkua muuttaviin lääkkeisiin sekä Mavencladin kustannustehokkuutta toisiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna.

Tavoitteena on selvittää eturauhasen liikakasvun hoitomuotojen pitkäaikaisvaikutuksia selvittämällä konservatiivisen hoidon riittävyyttä ja operatiivisten hoitomuotojen jälkeen esiintyvää todennäköisyyttä uusintatoimenpiteille ja lääkehoidon tarpeelle. Mikäli hoitomuotojen pitkäaikaistuloksissa todetaan merkittäviä eroja, on sillä jatkossa keskeinen vaikutus myös yksittäisen potilaan kohdalla hoidon valintaan.

Tämän havainnoivan pitkittäistutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisessa väestöpohjaisessa MS-potilaiden kohortissa syöpäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä ja tutkia, onko MS-taudilla tai sen taudinkulkuun vaikuttavilla lääkkeillä vaikutusta syöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen.

Tutkimusprojektin perusaineiston muodostavat Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisella akuuttihoito-osastolla (osasto 70) aikavälillä 1.4.2001–31.3.2006 hoidetut potilaat (n= 508).
Käyttötarkoituksena on jatkaa meneillään olevaa tutkimusta niin, että tutkittavien tilanteesta on käytettävissä rekisteritietoa aina aikuisikään (29-40 vuoden ikään) saakka. Päivitetyt rekisteritiedot mahdollistavat mm. meneillään olevien väitöskirjatöiden loppuun saattamisen.

Jatkohakemus käynnissä olevaan rekisteritutkimukseen. Tarkoituksena on täydentää seurantatutkimuksen aineistoja vuosilta 2017-2020.
Tutkimussuunnitelmassa kuvattu tutkimusosuutta tarkemmin.

Hankkeessa tutkitaan, käyttäen tilastokeskuksen, oikeusrekisterikeskuksen ja THL:än rekisteriaineistoja rikosten ja rikostuomioiden yhteyttä tuomittujen ja rikosten uhrien tulemiin, kuten työllisyyteen, tuloihin sekä terveyteen.

Pustular psoriasis (PP) consists of a group of severe inflammatory skin disorders with repeated eruptions of macroscopically visible, painful pustules. PP manifests as different clinical phenotypes: most commonly generalized pustular psoriasis (GPP) and palmoplantar pustulosis (PPP). The aim is to characterize epidemiology, clinical characteristics, healthcare resource utilization and costs of GPP and PPP in Finland based on data retrospectively collected from the Finnish national registers.

Rekisteritutkimus, jossa pyritään selvittämään, onko tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy koronaviruspandemian aikana ollut tavallista hitaampaa. Tuberkuloosipotilaat tunnistetaan eri rekistereistä ja tuberkuloosipotilaita (ennen pandemiaa ja pandemian aikana) verrataan (hoidon viiveet, rekisteröidyt todennäköisesti tuberkuloosioireisiin liittyvät kontaktit terveydenhuoltoon ennen diagnoosiin johtanutta hoitojaksoa, hoidon kustannukset) keskenään.

Multiple myeloma (MM) is an incurable cancer characterized by a high concentration of clonal malignant B cell population in the bone marrow. Despite the recent advances in relapsed or refractory MM treatment, the prognosis of the patients remain poor as the depth and duration of response to current therapies diminish over time and the disease inevitably becomes refractory. This study aims to characterize MM patient population and to describe current treatment practices in advanced MM.

This study maps the treatment and referral practices of primary health care and specialist care for patients with psoriasis, as well as the corresponding background factors and treatment outcomes. The aim is to achieve a better understanding of treatments / treatment pathways, the challenges of diagnostics and their background factors, and thus to support the development of treatments / treatment pathways.

This study aims at describing the evolution of first-line treatment patterns and escalation strategies in patients with RRMS in Finland.

Tampereen kaupungin toteuttama hanke jonka tavoitteena on tietoon perustuvan monialaisen yhteistyön, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sekä johtamisen kehittäminen. Hanke toistaa vuonna 2021 tehdyn lapsiperheanalyysin huomioiden vuodet 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021. Ymmärtämällä lasten, nuorten ja perheiden olosuhteet moniarvoisesti muodostetaan moniulotteinen tilannekuva tietolähteitä yhdistämällä ja analytiikkaa hyödyntämällä.

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ennustava malli, joka arvioisi keuhkosyövän sairastumisen riskiä. Mallin on tarkoitus toimia perusterveydenhuollon tasolla ja edistää aikaista keuhkosyövän diagnoosia. Tätä mallia voisi myös käyttää korkean riskin potilaiden poimintaan keuhkosyövän kohdistettua seulontaa varten. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa.

Syöpäpotilaan tupakointistatus syövän diagnoosihetkellä vaikuttaa syövän ennusteeseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää kuinka paljon diagnoosin jälkeen jatkuva tupakointi heikentää elinajan odotetta, ja miten tupakoinnin lopettaminen diagnoosihetkellä vaikuttaa ennusteeseen. Tutkimuksessa yhdistetään Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden väestöpohja.

Tutkimus on poikkitieteellinen ja yhdistää epidemiologian, virusgenetiikan ja datatieteen aloja. Tarkoituksena on muodostaa SARS-CoV-2 tartuntaketjuja kattavasti, ymmärtää pandemian leviämismekanismeja, altistumistilanteita, virusvarianttien ominaisuuksia ja interventioiden vaikutusta, sekä kehittää laskennallisia malleja epidemioiden hallintaan, tilanteiden ennakointiin, uhka- ja toimenpideskenaarioiden vaikutusten arviointiin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa väestötason tietoa suomalaisten terveydesta ja työkyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimme työmarkkinasiirtymien, työkyvyn, työttömyyden ja työhön osallistumisen trendejä ja kehityspolkuja, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia ala- ja osaryhmiä. Tutkimuksemme antaa tietoa päätöksenteon tueksi erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Monisairastavuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, yksilön elämänlaatuun ja korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Savitaipale Studyssa on mahdollista tutkia lihavuutta, diabetesta ja monisairastavuutta pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa. Hilmossa ja avohilmon kaikki kirjatut diagnoosit tarvitaan monisairastavuus tutkimusta varten.

Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyvisolusyövän epidemiologiaa Suomessa. Tarkastelemme sairastetun tyvisolusyövän yhteyttä muiden ihosyöpien sekä muiden syöpien kuin ihosyöpien ilmaantumisen riskiin. Tutkimme lisäksi eri lääkeaineiden, kuten verenpaine- ja diabeteslääkkeiden, käytön yhteyttä tyvisolusyövän riskiin.

Aiemmalla luvalla on haettu vuosien 2020 ja 2021 tiedot raskaana olleista koronainfektion sairastaneista. Tiedot on kerätty yhdistämällä tartuntatautirekisteri syntyneiden lasten rekisteriin ja raskauden keskeytysrekisteriin. Lisäksi HILMOsta on haettu sairaalahoitotiedot. Tällä luvalla haetaan vuodelta 2021 koronarokotetiedot synnyttäneille.

Tutkimuksen tietolupahakemusta koskevassa osiossa arvioidaan selkäkirurgiahoitojen yksilöllisiä hyötyjä ja suositeltavuutta. Hoidon suositeltavuus operationalisoidaan odotusarvoisena hyötynä yli yksilöllisesti ennustettujen terveystilojen utiliteettien. Terveystilat määritellään EQ-5D 3l -mittarilla. Utiliteetti johdetaan näiden mittareiden kuvaamille terveystiloille menneissä tutkimuksissa johdettujen algoritmien avulla. Kustannukset ovat selkärekisteriin Hilmosta linkitettyjä DRG-kustannuksia.

SOLDEX-hankkeessa tarkastellaan ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa iäkkäille kotihoidon asiakkaille toteutetaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskeva kyselytutkimus. Kyselyaineisto yhdistetään asiakkaiden palveluiden käytön ja toimintakyvyn arvioinnin rekisteritietoihin, joita hyödynnetään syrjäytymisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

The data will be used to perform a PhD at HYKS
Aim #1. Evaluate the risk factors for peripartum cardiomyopathy in Finland.
Aim #2. Evaluate neonatal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #3. Evaluate maternal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #4. Evaluate the outcome of the subsequent pregnancy of women with peripartum cardiomyopathy in the first pregnancy.

Rekisteriseurannan tavoitteena on lisätä tietoa nuorisopsykiatristen palveluiden käytöstä, hoitomenetelmistä ja nuorisopsykiatrisen hoidon pitkän aikavälin hoitotuloksista suomalaisessa palvelujärjestelmässä.

Tieteellisessä tutkimuksessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja reaalimaailman datan hyödyntämiseen viranomaispäätöksenteossa.

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikeaa psoriaasista sairastavien potilaiden karakteristiikkaa, hoitokäytäntöjä, hoitotuloksia, resurssinkäyttöä sekä epäsuoria ja suoria kustannuksia vaikean psoriasiksen tautitaakan kartoittamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon tietoja sekä kansallisia rekistereitä.

Tutkimuksessa selvitetään Suomen Leukemiaryhmän akuutin leukemian hoito-ohjelmiin vuosina 1978-2011 osallistuneiden potilaiden riskiä sairastua toiseen syöpäsairauteen leukemiahoitojen jälkeen ja näihin syöpiin liittyvää kuolleisuutta. Syöpärekisteristä haetaan tiedot tutkimuskohortin syöpätapauksista ja Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida akuuttiin leukemiaan käytettyjen hoitojen pitkäaikaishaittoja ja julkaista tulokset tieteellisessä julkaisusarjassa.

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan uutta tietoa väestön ikääntymisen vaikutuksista terveydenhuollon ja ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannuksiin ja tarkastellaan keinoja, joilla kustannusten kasvua voidaan hillitä. Hankkeen tulokset auttavat kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.

Chronic kidney disease (CKD) is a global issue reaching epidemic status. The most common risk factors for CKD are diabetes, hypertension, obesity and age. Other risk factors include a medical history of heart disease or a family history of kidney disease. The aim of this study is to provide modern and clinically relevant information about the rate of monitoring of kidney function in a broad patient population with CKD or at risk of CKD in Finland.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on kansallisten rekisteriaineistojen avulla selvittää neurologisessa kehitysriskissä olevien vastasyntyneiden pitkäaikaisennustetta, keskittyen sekä diagnooseihin että aikuisiän toimintakykyyn koulutuksen ja työllisyyden valossa.

FinWeight-tutkimuksen tavoitteena on selvittää lihavuuden vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn sekä suoriin ja epäsuoriin kustannuksia suomalaisessa aikuisväestössä. FinWeight tutkimuksen IV osassa kartoitetaan epäsuoria, suoria ja kokonaiskustannuksia yksilötasolla eri painoindeksiryhmissä ja arvioidaan lihavuuden kokonaiskustannuksia Suomessa.

Suomen kaikista yo-sairaaloista kerätään tiedot niissä suoritetuista hedelmällisyysneuvonnoista ja hedelmällisyyttä säilyttävien toimenpiteiden tuloksista v. -08-19. Tiedoista muodostetaan yksi tutkimusrekisteri. Tämä potilasjoukko linkataan syntymärekisteriin, jotta saadaan tarkempaa tietoa hoitojen jälkeisestä hedelmällisyydestä. Lopuksi syöpärekisteristä haetaan kaikki 16-42 v syöpään sairastuneet tytöt/naiset, jotta voidaan arvioida hedelmällisyysneuvonnan toteutumista ja tuloksia.

Tutkimuksessa kartoitetaan tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden ja diabeteksen munuaistaudin perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon hoito- ja lähetekäytänteitä sekä vastaavia taustatekijöitä ja hoitotuloksia munuais- ja kardiovaskulaaritapahtumien osalta. Tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys hoidoista/hoitopoluista, diagnostiikan haasteista sekä niiden taustatekijöistä, ja siten tukea hoitojen/hoitopolkujen kehitystä.

Tutkimuksessa tutkitaan multippeliä myeloomaa sairastavien potilaiden taustoja, hoitoja, hoitovasteita, resurssikäyttöä sekä selviytymistä, sekä käytetään koneoppimista uusien riskitekijöiden löytämiseen.

Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä on toiminnallinen tulos uusintarekonstruktioleikkauksen jälkeen verrattuna potilaisiin, joille on tehty ensimmäinen eturistisiteen rekonstruktioleikkaus. Selvitetään myös, mikä käytettävä siirre antaa parhaan toiminnallisen tuloksen ja mihin liittyy vähiten komplikaatioita. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien potilaiden hoitoa suunniteltaessa.

Tutkimuskohteena on kaikki mahdollisesti geneettisesti määräytyvät tai suvuttain ilmenevät kardiomyopatiat. Tutkitaan myös tarkemmin luokittelemattomia kardiomyopatioita, sukuja, joissa esiintyy jollain tavalla poikkeavia fenotyyppejä tai sydänsairauden ohella ekstrakardiaalisia piirteitä. Tutkimuskokonaisuus käsittää myös neuromuskulaarisiin tai mitokondriotauteihin liittyvät sydänlihassairaudet, joilla oletetaan voivan olla geneettinen tausta.

Ajankohtainen tutkimus COVID-19 -pandemian vaikutuksista Suomalaisten terveyspalveluiden käyttöön

Suun kautta otettavan kladribiinin turavallisuuden määrittely potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS- tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan kladribiinin käytön tavanomaisessa kliinisessä hoidossa. Keskeistä on kladribiinin turvallisuusprofiilin vertaaminen fingolimodin turvallisuusprofiiliin potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS- tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan fingolimodin käytön.

Tarkoituksena on esitellä MS-taudin omaraportointirekisteri, kuvata rekisteriä käyttävät potilaat sekä verrata potilaan täyttämiä mittareita kliinisen parametrien rinnalla.

Tutkimuksessa selvitetään avoterveydenhoidon markkinoiden toimintaa, monituottajuutta ja sääntelytoimenpiteiden vaikutuksia Suomessa. Tutkimus perustuu Kelan, THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin, jotka mahdollistavat eri sektoreiden toimijoiden analyysin. Tutkimustulokset tulevat olemaan hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia, yrityskauppojen vaikutuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän yhdenvertaisuuden ja palveluintegraation toteutumista.

Kyseessä on epidemiologinen rekisteritutkimus, jonka tavoitteet ovat:
1) Selvitetään lääkeaineiden käytön yhteys munasarjasyövän ennusteeseen Suomessa väestötasolla
2) Selvitetään perinnöllisen alttiuden ja taustasairauksien merkitys munasarjasyövän ennustekijöinä
3) Munasarjasyöpädiagnoosia tavallisesti edeltävien oireiden määrittäminen
4) Selvitetään asuinpaikan (sairaanhoitopiiri ja erityisvastuualue) yhteys munasarjasyövän levinneisyyteen diagnoosihetkellä ja taudin ennusteeseen.

Hypertrophic cardiomyopathy is a heart condition characterized by thickening of the heart tissue in the absess of clear secundary cause. It is a hereditary disease and the most common genetic cardiovascular disorder worldwide. It causes significant impairment and a high risk for cardiac sudden death. The aim of this study is to describe the Finnish HCM patient population including healthcare resource utilization, clinical characteristics, incidence and prevalence and mortality rate.

Tutkimuksessa selvitetään läiskäpsoriaasiin käytettävän lääkkeen hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia Suomessa. Näiden lisäksi tutkitaan laajasti hoidon vaikutusta psoriaasin kustannuksiin.

Kyseessä oleva tutkimus on rekisteritutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää paksusuolisyövän ja umpilisäkkeen poiston välistä yhteyttä länsimaalaisessa (suomalaisessa) väestössä.

Hemophilia is a rare, X-linked hereditary bleeding disorder caused by a deficiency or dysfunction of clotting factor VIII in hemophilia A (HA) or factor IX in hemophilia B (HB). The objective of this retrospective study is to assess the treatment outcomes and patterns of hemophilia patients, healthcare resource utilization, medication use and costs of care in Finland during 2012–2021.

Tarkoituksena on selvittää

1. selkäydinstimulaatiolla hoidettujen kroonisesta neuropaattisesta kivusta kärsivien potilaiden neuro-psyko-farmako-sosio-ekonominen pitkäaikaisselviytyminen 700 potilaan, 3 500 kaltaistetun verrokin ja 30 000 sukulaisen aineistossa
2. hoidon yhteiskunnalliset vaikutukset työkyvyn ylläpitämisen, terveyspalvelujen käytön ja uudelleenkoulutuksen tarpeen kannalta
3. selkäydinstimulaation vaikutusmekanismeja aivoselkäydinnesteen metabolomiikkatutkimuksen avulla.

Tutkimuksen tavoite on syventää tietoa tukea tarvitsevien yksilöiden tunnistamisesta yhdistämällä sairauskertomusten ja terveyskyselyvastausten tietoa. Lisäksi kehittyneemmät koneoppimiseen perustuvat algoritmit mahdollistavat erilaisten riskimuuttujien yhdistelmien suhteen samankaltaisten potilasjoukkojen tunnistamisen. Tällaisen segmentoinnin pohjalta on jatkossa mahdollista arvioida tarkemmin kunkin joukon tarpeita erilaisille toimintamalleille ja palveluille.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkealoitusviiveen merkitystä MS-taudin ennusteelle suomalaisessa kansallisessa asetelmassa MS-rekisterin tietojen avulla, ja toiseksi kartoittaa lääkkeettömyyden syitä Suomessa.

Tutkimus tuo tietoa siitä, tulisiko MS-taudin diagnoosiin pääsemistä ja lääkitysaloitusta pyrkiä entisestään nopeuttamaan paremman ennusteen saavuttamiseksi, ja toisaalta tutkimus pyrkii tunnistamaan mahdollisia huonosti tiedostettuja tekijöitä viivästyneen lääkealoituksen taustalla

Tutkimuksen päätavoitteena on kuvailla erenumabin käyttöä migreeniä sairastavilla potilailla. Toissaijaisena tavoitteena on löytää mahdollinen verrokkijoukko markkinoille tulon jälkeiselle turvallisuustutkimukselle (PASS – post-authorisation safety study). Tällä tutkimuksella selvitetään 1) erenumabia tai muita migreeninestolääkitystä käyttävien henkilöiden keskuudessa esiintyvien sydän- ja verisuonitautien yleisyyttä ja 2) erenumabin käyttöä ja siihen liittyviä seurauksia raskauden aikana.

VN TEAS -rahoitteisen tutkimushankkeen ”Tapahtumaketjut naisiin kohdistuvissa parisuhdesurmissa” tavoitteena on muodostaa kattava kuva Suomessa 2000-luvulla tapahtuneista naisiin kohdistuneista parisuhdetapoista ja niitä edeltäneistä tapahtumaketjuista sekä viranomais- ja palvelukontakteista. Analyysit perustuvat rekisteri-, asiakirja- ja haastatteluaineistoihin, joita haetaan useammalta eri viranomaiselta.

Hankkeessa tutkitaan tartuntatautien esiintyvyyttä erilaisissa suomalaisissa kaupunkiympäristöissä. Todettuihin hengitystietartuntoihin ja näihin liittyviin terveydenhuoltokäynteihin kytkettyjen osoitetietojen perusteella voidaan tutkia erityyppisten kaupunkiolosuhteiden ja/tai kaupungin ominaispiirteiden, ihmisten liikkuvuuden sekä sään ja ilmansaasteiden vaikutusta tartuntatautien esiintyvyyteen.

Tutkimuksen tavoitteena on vertailla ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden syöpävaaraa – ja kuolleisuutta sukupuoli-, ikä ja periodi-kohtaisesti vastaavan väestön syöpäilmaantuvuuteen tai – kuolleisuuteen ajalla 1979-2019. Syöpävaaraa tarkastellaan myös aine-, ammatti- ja toimialakohtaisesti. Tulokset raportoidaan SIR (standardised incidence ratio) – tunnuslukuina.

Hankkeen tavoitteena on edistää työkyvyn tuen varhaista tunnistamista, työkykyä tukeviin palveluihin ohjautumista, työterveyshuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden sekä työpaikkojen tavoitteellista yhteistyötä. Findataan toimitettavien Pihlajalinnan potilastietojen ja TEM:n työttömyystietojen sekä rekisteritietojen (Kela, ETK) avulla selvitetään työkyvyttömyyden riskitekijöitä ja hankkeessa käytettävien menetelmien yhteyttä mahdollisiin muutoksiin palvelujen käytössä.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vaihtoa suonensisäisestä vedolitsumabin annostelusta ihonalaiseen tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien potilaiden ylläpitohoidossa. Selvitetään kliininen, endoskooppinen ja biokemiallinen vaste sekä hoidolla pysyminen. Lisäksi kerätään käyttökokemukset induktiohoidossa, arvioidaan ennustetekijöitä hoidon vaikutukselle ja toteutumiselle.

Tutkimuksessa selvitetään miten diabeetikon sosioekonominen asema vaikuttaa hoitotasapainoon, hoitopolkuihin, lääkitykseen ja terveyspalvelujen saantiin. Lisäksi tutkitaan T1D-potilaiden hoitotasapainoa aiemmin myönnetyllä FinDiCon-aineistolla. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Kyseessä on väitöskirjan osatutkimus (tutkimussuunnitelman osatutkimus 4). Haettavien väestökyselyaineistojen avulla tutkitaan miten eri varhaiskasvatuksen toimintamuodot sekä perhetausta ovat yhteydessä neljävuotiaiden lasten kehitykseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on retrospektiivisen rekisteritutkimuksen keinoin tutkia ustekinumabin kliinisiä hoitotuloksia ja hoidolla pysymistä ulseratiivista koliittia sairastavilla potilailla Suomessa. Lisäksi tavoitteena on tutkia ustekinumabihoitoa saavien potilaiden potilasominaisuuksia, ustekinumabiannostusta, ustekinumabihoidon keskeyttämisen syitä, ustekinumabin asemoitumista suomalaisessa hoitokäytännössä, sekä ustekinumabikonsentraatioiden mittaamiseen liittyviä seikkoja.

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lasten leukemian ja tyypin 1 diabeteksen yhteisiin syntymekanismeihin liittyviä tekijöitä ja kuvailemaan tautien välistä yhteyttä suomalaisella aineistolla. Suomessa kyseisten sairauksien ilmaantuvuus on lisääntynyt ja tavoitteenamme on avata mahdollisuuksia ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseen.

Selvitetään vihanhallinta- ja väkivaltaongelmien takia alaikäisten oikeuspsykiatriseen (Tays EVA-yksikkö) hoitoon vuosina 2003-2019 joutuneiden nuorten elämänpolkuja rekisteriaineistojen valossa ja tutkitaan hoidonaikaisen väkivaltariskiarvion pitkän aikavälin ennustemerkitystä.

A patient choice reform was launched in January of 2014 in Finland, and patient can now chose their care provider in non-urgent specialised health care. Freedom of choice introduced competition between care units in the health sector. I will use the data to calculate the competition between hospitals in their own regional market. Afterwards, I will study econometrically whether the higher competition increased quality outcomes in the healthcare units.

Tarkoituksena on muodostaa historiallisista arkistoaineistoista ja viranomaisrekisteritiedoista koostuva ylisukupolvinen henkilötason tietokanta Suomen vuoden 1918 sisällissotaan osallistuneista ja sen johdosta vankileirillä olleista henkilöistä ja heidän jälkeläisistään. Aineiston avulla tutkitaan sodan ja sotavankeuden pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia tutkimushenkilöiden sekä heidän jälkeläistensä terveyteen, elinikään, sosioekonomiseen asemaan ja maailmankatsomukseen.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka tekonivelleikkausten jälkeiset sairauspoissaolot ovat muuttuneet uuden, työterveyshuollon roolia korostavan toimintatavan käyttöönoton jälkeen (v.2021 vs. 2017/2018). Lisäksi vertailemalla v. 2013 ja 2010 KSKS:ssa leikattujen potilaiden sairauspoissaoloja selvitetään leikkausprosessin tehostamisen vaikutusta. KSKS:n potilailla selvitetään myös ennen leikkausta tehdyn optimoinnin vaikutusta sairauspoissaoloihin vertailemalla 2013-aineistoa 2017/2018 -aineistoon.

PSY-PGx on EU:n Horizon 2020 -hanke (https://www.psy-pgx.org/PSY-PGx), jonka tavoitteena on hyödyntää  genotyyppitietoja, jolla mahdollistaa yksilöllinen farmakoterapia psykiatristen häiriöiden hoidon parantamiseksi. Tässä osatutkimuksessa selvitämme avulla vaikuttaako kahden geenin geneettinen vaihtelu potilailla, joille on määrätty valikoituja lääkkeitä mielenterveyshäiriöihin, lääkityksen muutoksiin, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen Suomessa.

Jopa noin puolet allogeenisen kantasolusiirteen saaneista potilaista sairastuu käänteishyljintään ja näistä merkittävä osa ei hyödy ensimmäisen linjan standardihoidosta. Toisen linjan hoitoon ei ole yhtenäistä hoitosuositusta. Tässä tutkimuksessa selvitetään ruksolitinibilla hoidettujen käänteishyljintäpotilaiden karakteristiikka, hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia sekä resurssinkäyttöä hyödyntämällä erikoissairaanhoidon tietoja ja kansallisia rekistereitä.

Hankkeessa tutkitaan kunnallisen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vaikuttavuutta nuorten näkökulmasta rinnastamalla kouluterveyskyselyn data ja kunnilta kerätty tieto. Edellinen tarjoaa tietoa nuorten koetusta hyvinvoinnista koulu- ja oppilaitoskontekstissa ja jälkimmäinen tuottaa tietoa koulu- ja oppilaitosnuorisotyön volyymeista, menetelmistä ja tavoitteista. Hankkeessa analysoidaan vuonna 2021 kerättyä kouluterveyskyselyn aineistoa.

TYÖOTE – hankkeen (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/vastuullinen-tyokyvyn-tuki-tyoote-2020-2023/) vaikuttavuustutkimus, joka toteutetaan Itä-Suomen yliopiston toimesta. Kyseessä on arviointitutkimus yksilöllisen asiakasohjausmallin käyttöönoton vaikuttavuudesta sairaanhoitopiiri- ja kansallisella tasolla.

Tietolupahakemuksella haetaan toisiolain mukaista lupaa hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja opetuskäyttöä varten lääketieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöksi opiskelevien perus- ja jatko-opetuksen opetusmateriaalin tuottamista ja käyttöä varten.

SUPER-tutkimus on Suomen laajuinen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja selvittävä yleishyödyllinen tutkimus, johon on osallistunut 10500 suomalaista. Hankkeessa tutkitaan psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja sekä yleisemmin pyritään saamaan tietoa psykoosisairauksista ja psykoosia sairastavien tai sairastaneiden tilanteesta Suomessa.

Sairaalan sähköisestä potilastietojärjestelmästä ja paperisista potilaskertomuksista päivitetään tutkimuksessa käytettäviin kudosnäytteblokkeihin liittyviä potilasseurantatietoja, jotta solujen ja solun ympäristön erilaisten molekyylien merkitystä taudin etenemiselle voidaan arvioida tilastollisilla menetelmillä.

Tutkimus on biopankkitutkimus, jossa biopankkinäytteitä analysoidaan (profilointi) ja tähän profilointitietoon liitetään ko. näytteenantajan terveystietoja sekä muita terveyteen ja tutkimukselle merkittäviä tietoja. Tarkoituksena on tutkia molekyylitason muutosten ja tietojen välisiä yhteyksiä sekä sitä kautta löytää uusia korrelaatioita ja tekijöitä, jotka selittävät syövän syntyä ja leviämistä. Tutkimuksessa on tavoitteena näin tunnistaa uusia hoitokohteita yli syöpätyyppien.

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään millä todennäköisyydellä ensiapuun päänsärkyoireiden johdosta hakeutuneella potilaalla on lopultakin aivovaltimon repeämän aiheuttama lukinkalvonalainen verenvuoto, ja kuinka herkästi tuo diagnoosi jää huomaamatta. Samalla selvitetään käytössä olevien diagnostisten menetelmien tarkuutta ja diagnoosin viivästymisen vaikutusta potilaan ennusteeseen.

This study evaluates the long-term safety of baricitinib among patients with rheumatoid arthritis and among patients with atopic dermatitis.

We will examine how market competition and regulation affect the pricing and demand for pharmaceuticals in Finland, with a special focus on the interactions between patients, physicians, pharmacies and drug producers. To this end, we aim to provide rigorous research evidences on how to optimally combine the two powerful tools (market competition and regulation) to reduce the cost of medication and to improve the accessibility of low-cost drugs.

Tutkimuksen tarkoitus on kerätä tietoja suomalaisista luustolääkkeiden käyttäjistä. Tutkimuksessa vertaillaan leuan osteonekroosiin sairastuneita luustolääkkeiden käyttäjiä ei-sairastuneisiin luustolääkkeiden käyttäjiin. Tarkoituksena on hahmottaa leuan osteonekroosille altistavia riskitekijöitä (ikä, sukupuoli, krooniset sairaudet, lääkitykset, tupakointi) ja ilmaantuvuutta suomalaisessa potilasaineistossa.

Tutkimuksessa selvitämme, kuinka paljon Suomessa on diagnosoitu kasvisterolemiapotilaita, millainen heidän taudinkuvansa on, miten heitä on hoidettu ja millainen hoitovaste heillä on ollut. Tutkimuksessa pyrimme myös selvittämään mahdollisia sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida immuunihoitojen käyttöä ja hoitovasteita syövänhoidossa Suomessa rekisteritutkimuksen keinoin.
Tietoja kerätään kaikista yliopisto- ja keskussairaaloista, jotta tutkimuksella saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva Suomessa käytettävien immuunihoitojen vaikutuksista.
Tutkimus on osa kansallista Cancer IO -innovaatiohanketta.

Tutkimus perustuu THL biopankin materiaaleihin, FINRISKI 1992-2012 sekä Terveys 2000 ja 2011 tutkimuksiin, joita yhdistetään kansallisiin seurantarekistereihin maksatautiin liittyvien sairaalahoitojen, syövän ja kuoleman osalta, tarkoituksena selvittää maksataudin ennustetekijöitä. Tutkitaan myös tutkimustilanteessa maksatautia sairastavien henkilöiden muita päätetapahtumia (kuolemia, sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, munuaisten vajaatoimintaa ym).

Kyseessä on yli 30 vuotta kestänyt seurantatutkimus noin 15000 post-menopausaalisen naisen ikääntymisestä. Rekisteriaineistot muodostavat seurannan tukirangan, mutta tietoa on kerätty myös postikyselyin, tutkimuskäynneillä sekä interventiotutkimuksilla. Tietojen käyttötarkoituksena on tarkastella naisten terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta voitaisiin ymmärtää terveeseen ikääntymiseen johtavia pitkittäisiä mekanismeja ja löytää keinoja terveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

TEAMSFIN (Two dEcAde extensive Myeloma Study in FINland) will study the evolution of multiple myeloma (MM) treatment over two decades in Finland, as well as report on the recent changes in treatment outcomes relative to population controls and also collect data on the use of novel therapeutics, including ixazomib, at the national level for the first time.

Olemme saaneet THL:n biopankilta luvan käyttää Finnrisk-aineistoa, joka koostuu 600 henkilöstä, joilla ei ole todettu valtimokovettumatautia ja 600 ikä sekä sukupuolivakioitua henkilöä, joilla on valtimokovettumatauti.
Analysoimme näiden henkilöiden geenialueet HLA-alueelta ja vertaamme tutkimusryhmiä toisiinsa riskitekijöiden ja valtimokovettumatautikohtausten suhteen. Etsimme sydäninfarkteihin yhdistyviä geenejä

Hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisten rekisteriaineistojen valossa sukupuolidysforian takia korjaushoitotoivein erityistason tutkimuksiin hakeutuneiden myöhempää psyykkistä terveyttä ja yhteiskuntaintegraatiota. Tunnistetaan rekistereistä asetuksella keskitettyihin sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin tulleet ja kerätään heistä tiedot mahdollisista korjaushoidoista ja aiemmasta ja myöhemmästä psyykiatrisesta hoidosta, koulutustasosta, työelämään integroitumisesta, rikollisuudesta.

Tavoitteenamme on rekisteritietojen avulla selvittää nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuden omaavien ja eriasteisia lastensuojelun tukitoimia saavien nuorten sairastavuutta ja avo- ja vuodeosastohoidon käyttöä verrattuna muihin nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaisiin. Terveydenhuollon potilasasiakirjoista tarkastelemme, miten yhteisasiakkuus näkyy eriasteisia lastensuojelun tukitoimia saavilla nuorilla.

Pyydetyn aineiston avulla tunnistetaan FMC-näytteen luovuttaneiden naisten seeruminäytteestä tunnistettavan 1) HPV-infektion yhteyttä pään-tai kaulan alueen syöpään ja kehitetään mahdollisia seulontamarkkereita (LIITE 1) tai 2) autoimmuunivasta-aineiden ennustearvoa tiettyjen autoimmuunisairauksien ennakoijana (LIITE 2).

Intervention tehokkuutta arvioidaan 18kk:n kuluttua toimenpiteestä. Molempien ryhmien saamia jatkohoitokäyntejä ja sitoutumista jatkohoitoon arvioidaan potilastietojärjestelmän merkintöjen perusteella 18kk ajalta nukutushammashoidon jälkeen. Suun ja hampaiston statustiedot ennen ja jälkeen nukutuksen. Näiden lisäksi lapselle varatut, peruutetut tai peruuttamattomat hammashoitokäynnit.

Evidence based on real world data of metastatic castration resistant prostate cancer (mCRPC) patients from the Nordic countries is sparse, and insight into the current treatment practice (especially patient level information on drug utilization and patient characteristics) is lacking. This retrospective registry-based real-world evidence (RWE) study intends to provide information on mCRPC patient characteristics, current treatment practice and outcomes in Finland.

Purpose: To study the relationships between plasma lipid levels and risk of intracerebral hemorrhage and subarachnoid hemorrhage.

Aineiston avulla tehdään rekisteritutkimus iäkkäiden päivystyksellisten palveluiden tarpeesta ja käytöstä Suomessa (Espoossa). Erityinen kiinnostuksen kohde on löytää näyttöä yli- ja alikysynnästä – tarkoitus on tunnistaa kohdat palvelujärjestelmässä, joihin tehtävillä muutoksilla saadaan suurin terveyshyöty kustannusvaikuttavasti. Löydökset pyritään julkaisemaan tieteellisessä julkaisusarjassa, ja niitä käytetään pohjana ennaltaehkäisylle ja päivystyksellisten palveluiden laadun parantamiselle.

Tutkimuksessa on tarkoitus kerätä tiedot 1.1.2015-31.12.2021 immunologisilla syöpälääkkeillä (PD-1- ja PD-L1-estäjillä) hoidetuista uroteelikarsinooma- ja munuaissyöpäpotilaista, immunologisen hoidon tuloksista sekä potilaiden käyttämistä antibioottihoidoista (6kk immunologista hoitoa edeltävältä ajalta ja hoidon kuluessa). Tarkoituksena on selvittää antibioottihoidon vaikutusta immunologisen hoidon tuloksiin (hoitovaste ja potilaiden elinaika).

Tieteellinen rekisteritutkimus, joka selvittää suomalaisissa Seri-tukikeskuksissa tutkittujen raiskauksen uhrien somaattista terveyttä ja haavoittuvuustekijöiden esiintyvyyttä ennen tukikeskusasiakkuuteen johtanutta seksuaaliväkivaltatapahtumaa, sekä tapahtuman jälkeistä terveyspalveluiden käyttöä ja kuolleisuutta. Seri-tukikeskuksissa asioineiden (1600 henkilöä) ja verrokkien (1600 henkilöä) tausta- ja tapahtumatiedot yhdistetään hoitoilmoitus- ja kuolinsyytietoihin.

Neurofibromatoosi on vallitsevasti periytyvä monielinsairaus. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten neurofibromatoosipotilaiden elämänkaarta, sosioekonomista asemaa ja sairastavuutta käyttäen kansallisia rekisteriaineistoja. Neurofibromatoosipotilaita verrataan heidän lähisukulaisiinsa sekä erilliseen verrokkikohorttiin.
Rekisteriaineistojen tiedot poimitaan potilaille, kaltaistetuille verrokeille ja potilaiden ja verrokkien ensimmäisen asteen sukulaisille. Tietolupakäsittelyn ja kustannusarvion jälkeen tarkennetaan, minkä rekisterien tiedot poimitaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa.
Tiedot pyydetään luovutettaviksi Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmään, aineistojen pseudonymisointi ja yhdistäminen toteutetaan Tilastokeskuksessa.

Erilaiset kosketusallergiat ovat väestössä verraten yleisiä, mutta niiden esiintyvyyttä Suomessa ei tunneta tarkasti. Yksi tavallisimmista kosketusallergian esiintymispaikoista ovat kädet, ja tämän vuoksi kosketusallergia heikentää elämänlaatua ja voi olla uhka työkyvylle.
Tutkimuksessa selvitetään rekisteriaineistoja hyödyntäen kosketusallergian ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä, sekä potilaiden oheissairastavuutta ja työssäpysyvyyttä.

Selvitetään, voidaanko iäkkäiden akuuttisairaanhoidossa olevien potilaiden sosiaali -ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia vähentää hoitamalla heitä uuden geriatrisen hoitomallin mukaisesti tavanomaisen yleissisätautiosastohoidon sijaan. Rekisteritutkimuksessa kerätään tietoja ennen ja jälkeen uuden toimintamallin käyttöönoton (30 vrk aikana ennakoimaton sairaalaan paluu, sosiaali -ja terveyspalveluiden kokonaiskäyttö, laitoshoitoon joutuminen, kuolema 12 kuukauden aikana).

Tavallisin täysiaikaisen vastasyntyneen vaikea infektio on beetahemolyyttisen B-ryhmän streptokokin aiheuttama verenmyrkytys. Suomessa  on aloitettu v. 2012  äitien vaginan GBS seulonta loppuraskaudessa neuvoloissa, nämä GBS positiiviset äidit saavat ennen synnytystä antibioottiprofylaksian. Huolimatta näistä toimenpiteistä em. vammauttavaa ja tappavaa tautia esiintyy edelleen. Tutkimme miksi tautia edelleen ilmenee eli löytyykö syytä, johon voitaisiin vielä tarttua äideistä tai vauvoista.

Aivokasvainten perinnöllisyyttä kartoittava tutkimus, jossa tutkitaan aivokasvainpotilaita ja heidän sukulaisiaan. Kerättyjen näytteiden avulla tunnistetaan etenkin aivokasvaimille altistavia perimän muutoksia. Poimittavia potilastietoja käytetään tutkimaan muutosten yhteyttä kasvainsairauden taudinkuvaan, ennusteeseen ja hoitovasteeseen sekä kasvainten kliinisiin ja patologisiin ominaisuuksiin. Aivokasvainsukuja karakterisoidaan kasvainsairauksien sairauskertomustietojen suhteen.

To assess if subtypes and overall lymphohematopoietic malignancies show increased risk following styrene exposure. We will specifically examine exposure response relations with different exposure metrics and the impact of exposure windows. We will also conduct a broader analysis of other types of cancer.

Rasvamaksatauti on hyvin yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus, vaikka se johtaa usein vakavaan sairastavuuteen. Olemme louhineet tekstintunnistusskriptillä HUS-tietoaltaalta lääketieteellisissä kuvantamistutkimuksissa 10 vuoden aikana sattumalta löytyneet rasvamaksat ja haluamme tarkastella sairauden vaikutusta näiden potilaiden ennusteeseen, hoitoon ja sairastavauuteen. Tätä varten tarvitsemme rekisteritietoja myös muista rekistereistä.

Yleisin spontaanisti ilman edeltävää vammaan syntyvien aivoverenvuotojen syy on pienten aivovaltimoiden haurastuminen ns. pienten suonten taudin johdosta. Sama etenevä tauti on yleinen dementoitumisen syy. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka nopeasti pienten suonten tauti johtaa aivoverenvuodosta selvinneillä uusiin aivoverenvuotoihin, dementoitumiseen, ja lopulta kuolemaan. Samalla selvitetään pienten suonten taudin aiheuttamasta aivoverenvuodosta selviämisen ennustetekijöitä.

The objective of this study is to describe and evaluate real-world data of [-] for the treatment of [-] in Finland in terms of clinical outcomes, treatment lines, and to identify the key characteristics of the patients treated with [-].

Tutkimuksen tarkoituksena on verrata lisääntymisterveyden indikaattoreita ”cluster” satunnaistetussa syntymä – ja paikkakuntakohorteissa, jotka ovat tai eivät ole olleet terveysintervention (HPV-rokotus) kohteena.

Tutkimuksessa etsitään validoimattoman ja ei-kontrolloidusti muodostuneen datan (tarkasti: Kanta-palvelussa olevan terveydenhuoltodatan) käsittelyyn soveltuvia koneoppimismenetelmiä erilaisten riskien ennustamiseen sekä relevantin tiedon esittämiseen asiaa käsittelevän ammattihenkilöstön tarpeisiin. Tutkimus on case-study AHMED-tutkimushankkeessa, jonka tarkoitus on kehittää menetelmiä koneoppimiseen perustuvien ohjelmistojen ketteräksi validoimiseksi Medical Device Directiven mukaisesti.