Myönnetyt luvat

FINNICU (Finnish Intensive Care Units) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvät mahdollisuudet erilaisilla potilailla on hyötyä tehohoidosta. Tällainen tieto on arvokas päätöksenteon tuki hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Pohjoismaisessa yhteistyötutkimushankkeessa selvitetään Covid-19-potilaiden tehohoitoa ja sen tuloksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Tutkimushankkeessa tutkitaan lastensuojelulain (40 §) mukaisia huostaanottopäätösasiakirjoja. Aineistosta toteutetaan kaksi yhden hankkeen osatutkimusta. Väitöskirjassa tutkitaan huostaanottopäätösasiakirjojen argumentointia ja kysytään, miten sosiaalityöntekijät perustelevat huostaanottoasiakirjossa huostaanoton välttämättömyyttä ja lapsen edun mukaisuutta. Toisessa hankkeen osatutkimuksessa tutkitaan, millä tavoin lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu on tunnistettu lastensuojelun työskentelystä laadituissa asiakirjoissa ja miten siihen on vastattu.

Tavoitteena on tarkastella Mavencladin tehoa suhteutettuna muihin suun kautta otettaviin MS-taudin taudinkulkua muuttaviin lääkkeisiin sekä Mavencladin kustannustehokkuutta toisiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna.

Tavoitteena on selvittää eturauhasen liikakasvun hoitomuotojen pitkäaikaisvaikutuksia selvittämällä konservatiivisen hoidon riittävyyttä ja operatiivisten hoitomuotojen jälkeen esiintyvää todennäköisyyttä uusintatoimenpiteille ja lääkehoidon tarpeelle. Mikäli hoitomuotojen pitkäaikaistuloksissa todetaan merkittäviä eroja, on sillä jatkossa keskeinen vaikutus myös yksittäisen potilaan kohdalla hoidon valintaan.

Tämän havainnoivan pitkittäistutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisessa väestöpohjaisessa MS-potilaiden kohortissa syöpäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä ja tutkia, onko MS-taudilla tai sen taudinkulkuun vaikuttavilla lääkkeillä vaikutusta syöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen.

Tutkimusprojektin perusaineiston muodostavat Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisella akuuttihoito-osastolla (osasto 70) aikavälillä 1.4.2001–31.3.2006 hoidetut potilaat (n= 508).
Käyttötarkoituksena on jatkaa meneillään olevaa tutkimusta niin, että tutkittavien tilanteesta on käytettävissä rekisteritietoa aina aikuisikään (29-40 vuoden ikään) saakka. Päivitetyt rekisteritiedot mahdollistavat mm. meneillään olevien väitöskirjatöiden loppuun saattamisen.

Jatkohakemus käynnissä olevaan rekisteritutkimukseen. Tarkoituksena on täydentää seurantatutkimuksen aineistoja vuosilta 2017-2020.
Tutkimussuunnitelmassa kuvattu tutkimusosuutta tarkemmin.

Hankkeessa tutkitaan, käyttäen tilastokeskuksen, oikeusrekisterikeskuksen ja THL:än rekisteriaineistoja rikosten ja rikostuomioiden yhteyttä tuomittujen ja rikosten uhrien tulemiin, kuten työllisyyteen, tuloihin sekä terveyteen.

Pustular psoriasis (PP) consists of a group of severe inflammatory skin disorders with repeated eruptions of macroscopically visible, painful pustules. PP manifests as different clinical phenotypes: most commonly generalized pustular psoriasis (GPP) and palmoplantar pustulosis (PPP). The aim is to characterize epidemiology, clinical characteristics, healthcare resource utilization and costs of GPP and PPP in Finland based on data retrospectively collected from the Finnish national registers.

Rekisteritutkimus, jossa pyritään selvittämään, onko tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy koronaviruspandemian aikana ollut tavallista hitaampaa. Tuberkuloosipotilaat tunnistetaan eri rekistereistä ja tuberkuloosipotilaita (ennen pandemiaa ja pandemian aikana) verrataan (hoidon viiveet, rekisteröidyt todennäköisesti tuberkuloosioireisiin liittyvät kontaktit terveydenhuoltoon ennen diagnoosiin johtanutta hoitojaksoa, hoidon kustannukset) keskenään.

Multiple myeloma (MM) is an incurable cancer characterized by a high concentration of clonal malignant B cell population in the bone marrow. Despite the recent advances in relapsed or refractory MM treatment, the prognosis of the patients remain poor as the depth and duration of response to current therapies diminish over time and the disease inevitably becomes refractory. This study aims to characterize MM patient population and to describe current treatment practices in advanced MM.

This study maps the treatment and referral practices of primary health care and specialist care for patients with psoriasis, as well as the corresponding background factors and treatment outcomes. The aim is to achieve a better understanding of treatments / treatment pathways, the challenges of diagnostics and their background factors, and thus to support the development of treatments / treatment pathways.

This study aims at describing the evolution of first-line treatment patterns and escalation strategies in patients with RRMS in Finland.

Tampereen kaupungin toteuttama hanke jonka tavoitteena on tietoon perustuvan monialaisen yhteistyön, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sekä johtamisen kehittäminen. Hanke toistaa vuonna 2021 tehdyn lapsiperheanalyysin huomioiden vuodet 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021. Ymmärtämällä lasten, nuorten ja perheiden olosuhteet moniarvoisesti muodostetaan moniulotteinen tilannekuva tietolähteitä yhdistämällä ja analytiikkaa hyödyntämällä.

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ennustava malli, joka arvioisi keuhkosyövän sairastumisen riskiä. Mallin on tarkoitus toimia perusterveydenhuollon tasolla ja edistää aikaista keuhkosyövän diagnoosia. Tätä mallia voisi myös käyttää korkean riskin potilaiden poimintaan keuhkosyövän kohdistettua seulontaa varten. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa.

Syöpäpotilaan tupakointistatus syövän diagnoosihetkellä vaikuttaa syövän ennusteeseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää kuinka paljon diagnoosin jälkeen jatkuva tupakointi heikentää elinajan odotetta, ja miten tupakoinnin lopettaminen diagnoosihetkellä vaikuttaa ennusteeseen. Tutkimuksessa yhdistetään Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden väestöpohja.

Tutkimus on poikkitieteellinen ja yhdistää epidemiologian, virusgenetiikan ja datatieteen aloja. Tarkoituksena on muodostaa SARS-CoV-2 tartuntaketjuja kattavasti, ymmärtää pandemian leviämismekanismeja, altistumistilanteita, virusvarianttien ominaisuuksia ja interventioiden vaikutusta, sekä kehittää laskennallisia malleja epidemioiden hallintaan, tilanteiden ennakointiin, uhka- ja toimenpideskenaarioiden vaikutusten arviointiin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa väestötason tietoa suomalaisten terveydesta ja työkyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimme työmarkkinasiirtymien, työkyvyn, työttömyyden ja työhön osallistumisen trendejä ja kehityspolkuja, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia ala- ja osaryhmiä. Tutkimuksemme antaa tietoa päätöksenteon tueksi erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Monisairastavuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, yksilön elämänlaatuun ja korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Savitaipale Studyssa on mahdollista tutkia lihavuutta, diabetesta ja monisairastavuutta pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa. Hilmossa ja avohilmon kaikki kirjatut diagnoosit tarvitaan monisairastavuus tutkimusta varten.

Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyvisolusyövän epidemiologiaa Suomessa. Tarkastelemme sairastetun tyvisolusyövän yhteyttä muiden ihosyöpien sekä muiden syöpien kuin ihosyöpien ilmaantumisen riskiin. Tutkimme lisäksi eri lääkeaineiden, kuten verenpaine- ja diabeteslääkkeiden, käytön yhteyttä tyvisolusyövän riskiin.

Aiemmalla luvalla on haettu vuosien 2020 ja 2021 tiedot raskaana olleista koronainfektion sairastaneista. Tiedot on kerätty yhdistämällä tartuntatautirekisteri syntyneiden lasten rekisteriin ja raskauden keskeytysrekisteriin. Lisäksi HILMOsta on haettu sairaalahoitotiedot. Tällä luvalla haetaan vuodelta 2021 koronarokotetiedot synnyttäneille.

Tutkimuksen tietolupahakemusta koskevassa osiossa arvioidaan selkäkirurgiahoitojen yksilöllisiä hyötyjä ja suositeltavuutta. Hoidon suositeltavuus operationalisoidaan odotusarvoisena hyötynä yli yksilöllisesti ennustettujen terveystilojen utiliteettien. Terveystilat määritellään EQ-5D 3l -mittarilla. Utiliteetti johdetaan näiden mittareiden kuvaamille terveystiloille menneissä tutkimuksissa johdettujen algoritmien avulla. Kustannukset ovat selkärekisteriin Hilmosta linkitettyjä DRG-kustannuksia.

SOLDEX-hankkeessa tarkastellaan ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa iäkkäille kotihoidon asiakkaille toteutetaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskeva kyselytutkimus. Kyselyaineisto yhdistetään asiakkaiden palveluiden käytön ja toimintakyvyn arvioinnin rekisteritietoihin, joita hyödynnetään syrjäytymisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

The data will be used to perform a PhD at HYKS
Aim #1. Evaluate the risk factors for peripartum cardiomyopathy in Finland.
Aim #2. Evaluate neonatal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #3. Evaluate maternal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #4. Evaluate the outcome of the subsequent pregnancy of women with peripartum cardiomyopathy in the first pregnancy.

Rekisteriseurannan tavoitteena on lisätä tietoa nuorisopsykiatristen palveluiden käytöstä, hoitomenetelmistä ja nuorisopsykiatrisen hoidon pitkän aikavälin hoitotuloksista suomalaisessa palvelujärjestelmässä.

Tieteellisessä tutkimuksessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja reaalimaailman datan hyödyntämiseen viranomaispäätöksenteossa.

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikeaa psoriaasista sairastavien potilaiden karakteristiikkaa, hoitokäytäntöjä, hoitotuloksia, resurssinkäyttöä sekä epäsuoria ja suoria kustannuksia vaikean psoriasiksen tautitaakan kartoittamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon tietoja sekä kansallisia rekistereitä.

Tutkimuksessa selvitetään Suomen Leukemiaryhmän akuutin leukemian hoito-ohjelmiin vuosina 1978-2011 osallistuneiden potilaiden riskiä sairastua toiseen syöpäsairauteen leukemiahoitojen jälkeen ja näihin syöpiin liittyvää kuolleisuutta. Syöpärekisteristä haetaan tiedot tutkimuskohortin syöpätapauksista ja Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida akuuttiin leukemiaan käytettyjen hoitojen pitkäaikaishaittoja ja julkaista tulokset tieteellisessä julkaisusarjassa.

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan uutta tietoa väestön ikääntymisen vaikutuksista terveydenhuollon ja ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannuksiin ja tarkastellaan keinoja, joilla kustannusten kasvua voidaan hillitä. Hankkeen tulokset auttavat kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.

FINNICU (Finnish Intensive Care Units) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvät mahdollisuudet erilaisilla potilailla on hyötyä tehohoidosta. Tällainen tieto on arvokas päätöksenteon tuki hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Pohjoismaisessa yhteistyötutkimushankkeessa selvitetään Covid-19-potilaiden tehohoitoa ja sen tuloksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Tutkimushankkeessa tutkitaan lastensuojelulain (40 §) mukaisia huostaanottopäätösasiakirjoja. Aineistosta toteutetaan kaksi yhden hankkeen osatutkimusta. Väitöskirjassa tutkitaan huostaanottopäätösasiakirjojen argumentointia ja kysytään, miten sosiaalityöntekijät perustelevat huostaanottoasiakirjossa huostaanoton välttämättömyyttä ja lapsen edun mukaisuutta. Toisessa hankkeen osatutkimuksessa tutkitaan, millä tavoin lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu on tunnistettu lastensuojelun työskentelystä laadituissa asiakirjoissa ja miten siihen on vastattu.

Tavoitteena on tarkastella Mavencladin tehoa suhteutettuna muihin suun kautta otettaviin MS-taudin taudinkulkua muuttaviin lääkkeisiin sekä Mavencladin kustannustehokkuutta toisiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna.

Tavoitteena on selvittää eturauhasen liikakasvun hoitomuotojen pitkäaikaisvaikutuksia selvittämällä konservatiivisen hoidon riittävyyttä ja operatiivisten hoitomuotojen jälkeen esiintyvää todennäköisyyttä uusintatoimenpiteille ja lääkehoidon tarpeelle. Mikäli hoitomuotojen pitkäaikaistuloksissa todetaan merkittäviä eroja, on sillä jatkossa keskeinen vaikutus myös yksittäisen potilaan kohdalla hoidon valintaan.

Tämän havainnoivan pitkittäistutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisessa väestöpohjaisessa MS-potilaiden kohortissa syöpäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä ja tutkia, onko MS-taudilla tai sen taudinkulkuun vaikuttavilla lääkkeillä vaikutusta syöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen.

Tutkimusprojektin perusaineiston muodostavat Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisella akuuttihoito-osastolla (osasto 70) aikavälillä 1.4.2001–31.3.2006 hoidetut potilaat (n= 508).
Käyttötarkoituksena on jatkaa meneillään olevaa tutkimusta niin, että tutkittavien tilanteesta on käytettävissä rekisteritietoa aina aikuisikään (29-40 vuoden ikään) saakka. Päivitetyt rekisteritiedot mahdollistavat mm. meneillään olevien väitöskirjatöiden loppuun saattamisen.

Jatkohakemus käynnissä olevaan rekisteritutkimukseen. Tarkoituksena on täydentää seurantatutkimuksen aineistoja vuosilta 2017-2020.
Tutkimussuunnitelmassa kuvattu tutkimusosuutta tarkemmin.

Hankkeessa tutkitaan, käyttäen tilastokeskuksen, oikeusrekisterikeskuksen ja THL:än rekisteriaineistoja rikosten ja rikostuomioiden yhteyttä tuomittujen ja rikosten uhrien tulemiin, kuten työllisyyteen, tuloihin sekä terveyteen.

Pustular psoriasis (PP) consists of a group of severe inflammatory skin disorders with repeated eruptions of macroscopically visible, painful pustules. PP manifests as different clinical phenotypes: most commonly generalized pustular psoriasis (GPP) and palmoplantar pustulosis (PPP). The aim is to characterize epidemiology, clinical characteristics, healthcare resource utilization and costs of GPP and PPP in Finland based on data retrospectively collected from the Finnish national registers.

Rekisteritutkimus, jossa pyritään selvittämään, onko tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy koronaviruspandemian aikana ollut tavallista hitaampaa. Tuberkuloosipotilaat tunnistetaan eri rekistereistä ja tuberkuloosipotilaita (ennen pandemiaa ja pandemian aikana) verrataan (hoidon viiveet, rekisteröidyt todennäköisesti tuberkuloosioireisiin liittyvät kontaktit terveydenhuoltoon ennen diagnoosiin johtanutta hoitojaksoa, hoidon kustannukset) keskenään.

Multiple myeloma (MM) is an incurable cancer characterized by a high concentration of clonal malignant B cell population in the bone marrow. Despite the recent advances in relapsed or refractory MM treatment, the prognosis of the patients remain poor as the depth and duration of response to current therapies diminish over time and the disease inevitably becomes refractory. This study aims to characterize MM patient population and to describe current treatment practices in advanced MM.

This study maps the treatment and referral practices of primary health care and specialist care for patients with psoriasis, as well as the corresponding background factors and treatment outcomes. The aim is to achieve a better understanding of treatments / treatment pathways, the challenges of diagnostics and their background factors, and thus to support the development of treatments / treatment pathways.

This study aims at describing the evolution of first-line treatment patterns and escalation strategies in patients with RRMS in Finland.

Tampereen kaupungin toteuttama hanke jonka tavoitteena on tietoon perustuvan monialaisen yhteistyön, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sekä johtamisen kehittäminen. Hanke toistaa vuonna 2021 tehdyn lapsiperheanalyysin huomioiden vuodet 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021. Ymmärtämällä lasten, nuorten ja perheiden olosuhteet moniarvoisesti muodostetaan moniulotteinen tilannekuva tietolähteitä yhdistämällä ja analytiikkaa hyödyntämällä.

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ennustava malli, joka arvioisi keuhkosyövän sairastumisen riskiä. Mallin on tarkoitus toimia perusterveydenhuollon tasolla ja edistää aikaista keuhkosyövän diagnoosia. Tätä mallia voisi myös käyttää korkean riskin potilaiden poimintaan keuhkosyövän kohdistettua seulontaa varten. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa.

Syöpäpotilaan tupakointistatus syövän diagnoosihetkellä vaikuttaa syövän ennusteeseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää kuinka paljon diagnoosin jälkeen jatkuva tupakointi heikentää elinajan odotetta, ja miten tupakoinnin lopettaminen diagnoosihetkellä vaikuttaa ennusteeseen. Tutkimuksessa yhdistetään Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden väestöpohja.

Tutkimus on poikkitieteellinen ja yhdistää epidemiologian, virusgenetiikan ja datatieteen aloja. Tarkoituksena on muodostaa SARS-CoV-2 tartuntaketjuja kattavasti, ymmärtää pandemian leviämismekanismeja, altistumistilanteita, virusvarianttien ominaisuuksia ja interventioiden vaikutusta, sekä kehittää laskennallisia malleja epidemioiden hallintaan, tilanteiden ennakointiin, uhka- ja toimenpideskenaarioiden vaikutusten arviointiin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa väestötason tietoa suomalaisten terveydesta ja työkyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimme työmarkkinasiirtymien, työkyvyn, työttömyyden ja työhön osallistumisen trendejä ja kehityspolkuja, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia ala- ja osaryhmiä. Tutkimuksemme antaa tietoa päätöksenteon tueksi erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Monisairastavuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, yksilön elämänlaatuun ja korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Savitaipale Studyssa on mahdollista tutkia lihavuutta, diabetesta ja monisairastavuutta pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa. Hilmossa ja avohilmon kaikki kirjatut diagnoosit tarvitaan monisairastavuus tutkimusta varten.

Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyvisolusyövän epidemiologiaa Suomessa. Tarkastelemme sairastetun tyvisolusyövän yhteyttä muiden ihosyöpien sekä muiden syöpien kuin ihosyöpien ilmaantumisen riskiin. Tutkimme lisäksi eri lääkeaineiden, kuten verenpaine- ja diabeteslääkkeiden, käytön yhteyttä tyvisolusyövän riskiin.

Aiemmalla luvalla on haettu vuosien 2020 ja 2021 tiedot raskaana olleista koronainfektion sairastaneista. Tiedot on kerätty yhdistämällä tartuntatautirekisteri syntyneiden lasten rekisteriin ja raskauden keskeytysrekisteriin. Lisäksi HILMOsta on haettu sairaalahoitotiedot. Tällä luvalla haetaan vuodelta 2021 koronarokotetiedot synnyttäneille.

Tutkimuksen tietolupahakemusta koskevassa osiossa arvioidaan selkäkirurgiahoitojen yksilöllisiä hyötyjä ja suositeltavuutta. Hoidon suositeltavuus operationalisoidaan odotusarvoisena hyötynä yli yksilöllisesti ennustettujen terveystilojen utiliteettien. Terveystilat määritellään EQ-5D 3l -mittarilla. Utiliteetti johdetaan näiden mittareiden kuvaamille terveystiloille menneissä tutkimuksissa johdettujen algoritmien avulla. Kustannukset ovat selkärekisteriin Hilmosta linkitettyjä DRG-kustannuksia.

SOLDEX-hankkeessa tarkastellaan ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa iäkkäille kotihoidon asiakkaille toteutetaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskeva kyselytutkimus. Kyselyaineisto yhdistetään asiakkaiden palveluiden käytön ja toimintakyvyn arvioinnin rekisteritietoihin, joita hyödynnetään syrjäytymisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

The data will be used to perform a PhD at HYKS
Aim #1. Evaluate the risk factors for peripartum cardiomyopathy in Finland.
Aim #2. Evaluate neonatal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #3. Evaluate maternal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #4. Evaluate the outcome of the subsequent pregnancy of women with peripartum cardiomyopathy in the first pregnancy.

Rekisteriseurannan tavoitteena on lisätä tietoa nuorisopsykiatristen palveluiden käytöstä, hoitomenetelmistä ja nuorisopsykiatrisen hoidon pitkän aikavälin hoitotuloksista suomalaisessa palvelujärjestelmässä.

Tieteellisessä tutkimuksessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja reaalimaailman datan hyödyntämiseen viranomaispäätöksenteossa.

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikeaa psoriaasista sairastavien potilaiden karakteristiikkaa, hoitokäytäntöjä, hoitotuloksia, resurssinkäyttöä sekä epäsuoria ja suoria kustannuksia vaikean psoriasiksen tautitaakan kartoittamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon tietoja sekä kansallisia rekistereitä.

Tutkimuksessa selvitetään Suomen Leukemiaryhmän akuutin leukemian hoito-ohjelmiin vuosina 1978-2011 osallistuneiden potilaiden riskiä sairastua toiseen syöpäsairauteen leukemiahoitojen jälkeen ja näihin syöpiin liittyvää kuolleisuutta. Syöpärekisteristä haetaan tiedot tutkimuskohortin syöpätapauksista ja Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida akuuttiin leukemiaan käytettyjen hoitojen pitkäaikaishaittoja ja julkaista tulokset tieteellisessä julkaisusarjassa.

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan uutta tietoa väestön ikääntymisen vaikutuksista terveydenhuollon ja ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannuksiin ja tarkastellaan keinoja, joilla kustannusten kasvua voidaan hillitä. Hankkeen tulokset auttavat kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.

Chronic kidney disease (CKD) is a global issue reaching epidemic status. The most common risk factors for CKD are diabetes, hypertension, obesity and age. Other risk factors include a medical history of heart disease or a family history of kidney disease. The aim of this study is to provide modern and clinically relevant information about the rate of monitoring of kidney function in a broad patient population with CKD or at risk of CKD in Finland.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on kansallisten rekisteriaineistojen avulla selvittää neurologisessa kehitysriskissä olevien vastasyntyneiden pitkäaikaisennustetta, keskittyen sekä diagnooseihin että aikuisiän toimintakykyyn koulutuksen ja työllisyyden valossa.

FinWeight-tutkimuksen tavoitteena on selvittää lihavuuden vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn sekä suoriin ja epäsuoriin kustannuksia suomalaisessa aikuisväestössä. FinWeight tutkimuksen IV osassa kartoitetaan epäsuoria, suoria ja kokonaiskustannuksia yksilötasolla eri painoindeksiryhmissä ja arvioidaan lihavuuden kokonaiskustannuksia Suomessa.

Suomen kaikista yo-sairaaloista kerätään tiedot niissä suoritetuista hedelmällisyysneuvonnoista ja hedelmällisyyttä säilyttävien toimenpiteiden tuloksista v. -08-19. Tiedoista muodostetaan yksi tutkimusrekisteri. Tämä potilasjoukko linkataan syntymärekisteriin, jotta saadaan tarkempaa tietoa hoitojen jälkeisestä hedelmällisyydestä. Lopuksi syöpärekisteristä haetaan kaikki 16-42 v syöpään sairastuneet tytöt/naiset, jotta voidaan arvioida hedelmällisyysneuvonnan toteutumista ja tuloksia.

Tutkimuksessa kartoitetaan tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden ja diabeteksen munuaistaudin perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon hoito- ja lähetekäytänteitä sekä vastaavia taustatekijöitä ja hoitotuloksia munuais- ja kardiovaskulaaritapahtumien osalta. Tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys hoidoista/hoitopoluista, diagnostiikan haasteista sekä niiden taustatekijöistä, ja siten tukea hoitojen/hoitopolkujen kehitystä.

Tutkimuksessa tutkitaan multippeliä myeloomaa sairastavien potilaiden taustoja, hoitoja, hoitovasteita, resurssikäyttöä sekä selviytymistä, sekä käytetään koneoppimista uusien riskitekijöiden löytämiseen.

Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä on toiminnallinen tulos uusintarekonstruktioleikkauksen jälkeen verrattuna potilaisiin, joille on tehty ensimmäinen eturistisiteen rekonstruktioleikkaus. Selvitetään myös, mikä käytettävä siirre antaa parhaan toiminnallisen tuloksen ja mihin liittyy vähiten komplikaatioita. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien potilaiden hoitoa suunniteltaessa.

Tutkimuskohteena on kaikki mahdollisesti geneettisesti määräytyvät tai suvuttain ilmenevät kardiomyopatiat. Tutkitaan myös tarkemmin luokittelemattomia kardiomyopatioita, sukuja, joissa esiintyy jollain tavalla poikkeavia fenotyyppejä tai sydänsairauden ohella ekstrakardiaalisia piirteitä. Tutkimuskokonaisuus käsittää myös neuromuskulaarisiin tai mitokondriotauteihin liittyvät sydänlihassairaudet, joilla oletetaan voivan olla geneettinen tausta.

Ajankohtainen tutkimus COVID-19 -pandemian vaikutuksista Suomalaisten terveyspalveluiden käyttöön

Suun kautta otettavan kladribiinin turavallisuuden määrittely potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS- tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan kladribiinin käytön tavanomaisessa kliinisessä hoidossa. Keskeistä on kladribiinin turvallisuusprofiilin vertaaminen fingolimodin turvallisuusprofiiliin potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS- tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan fingolimodin käytön.

Tarkoituksena on esitellä MS-taudin omaraportointirekisteri, kuvata rekisteriä käyttävät potilaat sekä verrata potilaan täyttämiä mittareita kliinisen parametrien rinnalla.

Tutkimuksessa selvitetään avoterveydenhoidon markkinoiden toimintaa, monituottajuutta ja sääntelytoimenpiteiden vaikutuksia Suomessa. Tutkimus perustuu Kelan, THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin, jotka mahdollistavat eri sektoreiden toimijoiden analyysin. Tutkimustulokset tulevat olemaan hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia, yrityskauppojen vaikutuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän yhdenvertaisuuden ja palveluintegraation toteutumista.

Kyseessä on epidemiologinen rekisteritutkimus, jonka tavoitteet ovat:
1) Selvitetään lääkeaineiden käytön yhteys munasarjasyövän ennusteeseen Suomessa väestötasolla
2) Selvitetään perinnöllisen alttiuden ja taustasairauksien merkitys munasarjasyövän ennustekijöinä
3) Munasarjasyöpädiagnoosia tavallisesti edeltävien oireiden määrittäminen
4) Selvitetään asuinpaikan (sairaanhoitopiiri ja erityisvastuualue) yhteys munasarjasyövän levinneisyyteen diagnoosihetkellä ja taudin ennusteeseen.

Hypertrophic cardiomyopathy is a heart condition characterized by thickening of the heart tissue in the absess of clear secundary cause. It is a hereditary disease and the most common genetic cardiovascular disorder worldwide. It causes significant impairment and a high risk for cardiac sudden death. The aim of this study is to describe the Finnish HCM patient population including healthcare resource utilization, clinical characteristics, incidence and prevalence and mortality rate.

Tutkimuksessa selvitetään läiskäpsoriaasiin käytettävän lääkkeen hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia Suomessa. Näiden lisäksi tutkitaan laajasti hoidon vaikutusta psoriaasin kustannuksiin.

Kyseessä oleva tutkimus on rekisteritutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää paksusuolisyövän ja umpilisäkkeen poiston välistä yhteyttä länsimaalaisessa (suomalaisessa) väestössä.

Hemophilia is a rare, X-linked hereditary bleeding disorder caused by a deficiency or dysfunction of clotting factor VIII in hemophilia A (HA) or factor IX in hemophilia B (HB). The objective of this retrospective study is to assess the treatment outcomes and patterns of hemophilia patients, healthcare resource utilization, medication use and costs of care in Finland during 2012–2021.

Tarkoituksena on selvittää

1. selkäydinstimulaatiolla hoidettujen kroonisesta neuropaattisesta kivusta kärsivien potilaiden neuro-psyko-farmako-sosio-ekonominen pitkäaikaisselviytyminen 700 potilaan, 3 500 kaltaistetun verrokin ja 30 000 sukulaisen aineistossa
2. hoidon yhteiskunnalliset vaikutukset työkyvyn ylläpitämisen, terveyspalvelujen käytön ja uudelleenkoulutuksen tarpeen kannalta
3. selkäydinstimulaation vaikutusmekanismeja aivoselkäydinnesteen metabolomiikkatutkimuksen avulla.

Tutkimuksen tavoite on syventää tietoa tukea tarvitsevien yksilöiden tunnistamisesta yhdistämällä sairauskertomusten ja terveyskyselyvastausten tietoa. Lisäksi kehittyneemmät koneoppimiseen perustuvat algoritmit mahdollistavat erilaisten riskimuuttujien yhdistelmien suhteen samankaltaisten potilasjoukkojen tunnistamisen. Tällaisen segmentoinnin pohjalta on jatkossa mahdollista arvioida tarkemmin kunkin joukon tarpeita erilaisille toimintamalleille ja palveluille.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkealoitusviiveen merkitystä MS-taudin ennusteelle suomalaisessa kansallisessa asetelmassa MS-rekisterin tietojen avulla, ja toiseksi kartoittaa lääkkeettömyyden syitä Suomessa.

Tutkimus tuo tietoa siitä, tulisiko MS-taudin diagnoosiin pääsemistä ja lääkitysaloitusta pyrkiä entisestään nopeuttamaan paremman ennusteen saavuttamiseksi, ja toisaalta tutkimus pyrkii tunnistamaan mahdollisia huonosti tiedostettuja tekijöitä viivästyneen lääkealoituksen taustalla

Tutkimuksen päätavoitteena on kuvailla erenumabin käyttöä migreeniä sairastavilla potilailla. Toissaijaisena tavoitteena on löytää mahdollinen verrokkijoukko markkinoille tulon jälkeiselle turvallisuustutkimukselle (PASS – post-authorisation safety study). Tällä tutkimuksella selvitetään 1) erenumabia tai muita migreeninestolääkitystä käyttävien henkilöiden keskuudessa esiintyvien sydän- ja verisuonitautien yleisyyttä ja 2) erenumabin käyttöä ja siihen liittyviä seurauksia raskauden aikana.

VN TEAS -rahoitteisen tutkimushankkeen ”Tapahtumaketjut naisiin kohdistuvissa parisuhdesurmissa” tavoitteena on muodostaa kattava kuva Suomessa 2000-luvulla tapahtuneista naisiin kohdistuneista parisuhdetapoista ja niitä edeltäneistä tapahtumaketjuista sekä viranomais- ja palvelukontakteista. Analyysit perustuvat rekisteri-, asiakirja- ja haastatteluaineistoihin, joita haetaan useammalta eri viranomaiselta.

Hankkeessa tutkitaan tartuntatautien esiintyvyyttä erilaisissa suomalaisissa kaupunkiympäristöissä. Todettuihin hengitystietartuntoihin ja näihin liittyviin terveydenhuoltokäynteihin kytkettyjen osoitetietojen perusteella voidaan tutkia erityyppisten kaupunkiolosuhteiden ja/tai kaupungin ominaispiirteiden, ihmisten liikkuvuuden sekä sään ja ilmansaasteiden vaikutusta tartuntatautien esiintyvyyteen.

Tutkimuksen tavoitteena on vertailla ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden syöpävaaraa – ja kuolleisuutta sukupuoli-, ikä ja periodi-kohtaisesti vastaavan väestön syöpäilmaantuvuuteen tai – kuolleisuuteen ajalla 1979-2019. Syöpävaaraa tarkastellaan myös aine-, ammatti- ja toimialakohtaisesti. Tulokset raportoidaan SIR (standardised incidence ratio) – tunnuslukuina.

Hankkeen tavoitteena on edistää työkyvyn tuen varhaista tunnistamista, työkykyä tukeviin palveluihin ohjautumista, työterveyshuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden sekä työpaikkojen tavoitteellista yhteistyötä. Findataan toimitettavien Pihlajalinnan potilastietojen ja TEM:n työttömyystietojen sekä rekisteritietojen (Kela, ETK) avulla selvitetään työkyvyttömyyden riskitekijöitä ja hankkeessa käytettävien menetelmien yhteyttä mahdollisiin muutoksiin palvelujen käytössä.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vaihtoa suonensisäisestä vedolitsumabin annostelusta ihonalaiseen tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien potilaiden ylläpitohoidossa. Selvitetään kliininen, endoskooppinen ja biokemiallinen vaste sekä hoidolla pysyminen. Lisäksi kerätään käyttökokemukset induktiohoidossa, arvioidaan ennustetekijöitä hoidon vaikutukselle ja toteutumiselle.

Tutkimuksessa selvitetään miten diabeetikon sosioekonominen asema vaikuttaa hoitotasapainoon, hoitopolkuihin, lääkitykseen ja terveyspalvelujen saantiin. Lisäksi tutkitaan T1D-potilaiden hoitotasapainoa aiemmin myönnetyllä FinDiCon-aineistolla. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Kyseessä on väitöskirjan osatutkimus (tutkimussuunnitelman osatutkimus 4). Haettavien väestökyselyaineistojen avulla tutkitaan miten eri varhaiskasvatuksen toimintamuodot sekä perhetausta ovat yhteydessä neljävuotiaiden lasten kehitykseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on retrospektiivisen rekisteritutkimuksen keinoin tutkia ustekinumabin kliinisiä hoitotuloksia ja hoidolla pysymistä ulseratiivista koliittia sairastavilla potilailla Suomessa. Lisäksi tavoitteena on tutkia ustekinumabihoitoa saavien potilaiden potilasominaisuuksia, ustekinumabiannostusta, ustekinumabihoidon keskeyttämisen syitä, ustekinumabin asemoitumista suomalaisessa hoitokäytännössä, sekä ustekinumabikonsentraatioiden mittaamiseen liittyviä seikkoja.

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lasten leukemian ja tyypin 1 diabeteksen yhteisiin syntymekanismeihin liittyviä tekijöitä ja kuvailemaan tautien välistä yhteyttä suomalaisella aineistolla. Suomessa kyseisten sairauksien ilmaantuvuus on lisääntynyt ja tavoitteenamme on avata mahdollisuuksia ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseen.

Selvitetään vihanhallinta- ja väkivaltaongelmien takia alaikäisten oikeuspsykiatriseen (Tays EVA-yksikkö) hoitoon vuosina 2003-2019 joutuneiden nuorten elämänpolkuja rekisteriaineistojen valossa ja tutkitaan hoidonaikaisen väkivaltariskiarvion pitkän aikavälin ennustemerkitystä.

A patient choice reform was launched in January of 2014 in Finland, and patient can now chose their care provider in non-urgent specialised health care. Freedom of choice introduced competition between care units in the health sector. I will use the data to calculate the competition between hospitals in their own regional market. Afterwards, I will study econometrically whether the higher competition increased quality outcomes in the healthcare units.

Tarkoituksena on muodostaa historiallisista arkistoaineistoista ja viranomaisrekisteritiedoista koostuva ylisukupolvinen henkilötason tietokanta Suomen vuoden 1918 sisällissotaan osallistuneista ja sen johdosta vankileirillä olleista henkilöistä ja heidän jälkeläisistään. Aineiston avulla tutkitaan sodan ja sotavankeuden pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia tutkimushenkilöiden sekä heidän jälkeläistensä terveyteen, elinikään, sosioekonomiseen asemaan ja maailmankatsomukseen.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka tekonivelleikkausten jälkeiset sairauspoissaolot ovat muuttuneet uuden, työterveyshuollon roolia korostavan toimintatavan käyttöönoton jälkeen (v.2021 vs. 2017/2018). Lisäksi vertailemalla v. 2013 ja 2010 KSKS:ssa leikattujen potilaiden sairauspoissaoloja selvitetään leikkausprosessin tehostamisen vaikutusta. KSKS:n potilailla selvitetään myös ennen leikkausta tehdyn optimoinnin vaikutusta sairauspoissaoloihin vertailemalla 2013-aineistoa 2017/2018 -aineistoon.

PSY-PGx on EU:n Horizon 2020 -hanke (https://www.psy-pgx.org/PSY-PGx), jonka tavoitteena on hyödyntää  genotyyppitietoja, jolla mahdollistaa yksilöllinen farmakoterapia psykiatristen häiriöiden hoidon parantamiseksi. Tässä osatutkimuksessa selvitämme avulla vaikuttaako kahden geenin geneettinen vaihtelu potilailla, joille on määrätty valikoituja lääkkeitä mielenterveyshäiriöihin, lääkityksen muutoksiin, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen Suomessa.

Jopa noin puolet allogeenisen kantasolusiirteen saaneista potilaista sairastuu käänteishyljintään ja näistä merkittävä osa ei hyödy ensimmäisen linjan standardihoidosta. Toisen linjan hoitoon ei ole yhtenäistä hoitosuositusta. Tässä tutkimuksessa selvitetään ruksolitinibilla hoidettujen käänteishyljintäpotilaiden karakteristiikka, hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia sekä resurssinkäyttöä hyödyntämällä erikoissairaanhoidon tietoja ja kansallisia rekistereitä.

Hankkeessa tutkitaan kunnallisen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vaikuttavuutta nuorten näkökulmasta rinnastamalla kouluterveyskyselyn data ja kunnilta kerätty tieto. Edellinen tarjoaa tietoa nuorten koetusta hyvinvoinnista koulu- ja oppilaitoskontekstissa ja jälkimmäinen tuottaa tietoa koulu- ja oppilaitosnuorisotyön volyymeista, menetelmistä ja tavoitteista. Hankkeessa analysoidaan vuonna 2021 kerättyä kouluterveyskyselyn aineistoa.

TYÖOTE – hankkeen (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/vastuullinen-tyokyvyn-tuki-tyoote-2020-2023/) vaikuttavuustutkimus, joka toteutetaan Itä-Suomen yliopiston toimesta. Kyseessä on arviointitutkimus yksilöllisen asiakasohjausmallin käyttöönoton vaikuttavuudesta sairaanhoitopiiri- ja kansallisella tasolla.

Tietolupahakemuksella haetaan toisiolain mukaista lupaa hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja opetuskäyttöä varten lääketieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöksi opiskelevien perus- ja jatko-opetuksen opetusmateriaalin tuottamista ja käyttöä varten.

SUPER-tutkimus on Suomen laajuinen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja selvittävä yleishyödyllinen tutkimus, johon on osallistunut 10500 suomalaista. Hankkeessa tutkitaan psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja sekä yleisemmin pyritään saamaan tietoa psykoosisairauksista ja psykoosia sairastavien tai sairastaneiden tilanteesta Suomessa.

Sairaalan sähköisestä potilastietojärjestelmästä ja paperisista potilaskertomuksista päivitetään tutkimuksessa käytettäviin kudosnäytteblokkeihin liittyviä potilasseurantatietoja, jotta solujen ja solun ympäristön erilaisten molekyylien merkitystä taudin etenemiselle voidaan arvioida tilastollisilla menetelmillä.

Tutkimus on biopankkitutkimus, jossa biopankkinäytteitä analysoidaan (profilointi) ja tähän profilointitietoon liitetään ko. näytteenantajan terveystietoja sekä muita terveyteen ja tutkimukselle merkittäviä tietoja. Tarkoituksena on tutkia molekyylitason muutosten ja tietojen välisiä yhteyksiä sekä sitä kautta löytää uusia korrelaatioita ja tekijöitä, jotka selittävät syövän syntyä ja leviämistä. Tutkimuksessa on tavoitteena näin tunnistaa uusia hoitokohteita yli syöpätyyppien.

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään millä todennäköisyydellä ensiapuun päänsärkyoireiden johdosta hakeutuneella potilaalla on lopultakin aivovaltimon repeämän aiheuttama lukinkalvonalainen verenvuoto, ja kuinka herkästi tuo diagnoosi jää huomaamatta. Samalla selvitetään käytössä olevien diagnostisten menetelmien tarkuutta ja diagnoosin viivästymisen vaikutusta potilaan ennusteeseen.

This study evaluates the long-term safety of baricitinib among patients with rheumatoid arthritis and among patients with atopic dermatitis.

We will examine how market competition and regulation affect the pricing and demand for pharmaceuticals in Finland, with a special focus on the interactions between patients, physicians, pharmacies and drug producers. To this end, we aim to provide rigorous research evidences on how to optimally combine the two powerful tools (market competition and regulation) to reduce the cost of medication and to improve the accessibility of low-cost drugs.

Tutkimuksen tarkoitus on kerätä tietoja suomalaisista luustolääkkeiden käyttäjistä. Tutkimuksessa vertaillaan leuan osteonekroosiin sairastuneita luustolääkkeiden käyttäjiä ei-sairastuneisiin luustolääkkeiden käyttäjiin. Tarkoituksena on hahmottaa leuan osteonekroosille altistavia riskitekijöitä (ikä, sukupuoli, krooniset sairaudet, lääkitykset, tupakointi) ja ilmaantuvuutta suomalaisessa potilasaineistossa.

Tutkimuksessa selvitämme, kuinka paljon Suomessa on diagnosoitu kasvisterolemiapotilaita, millainen heidän taudinkuvansa on, miten heitä on hoidettu ja millainen hoitovaste heillä on ollut. Tutkimuksessa pyrimme myös selvittämään mahdollisia sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida immuunihoitojen käyttöä ja hoitovasteita syövänhoidossa Suomessa rekisteritutkimuksen keinoin.
Tietoja kerätään kaikista yliopisto- ja keskussairaaloista, jotta tutkimuksella saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva Suomessa käytettävien immuunihoitojen vaikutuksista.
Tutkimus on osa kansallista Cancer IO -innovaatiohanketta.

Tutkimus perustuu THL biopankin materiaaleihin, FINRISKI 1992-2012 sekä Terveys 2000 ja 2011 tutkimuksiin, joita yhdistetään kansallisiin seurantarekistereihin maksatautiin liittyvien sairaalahoitojen, syövän ja kuoleman osalta, tarkoituksena selvittää maksataudin ennustetekijöitä. Tutkitaan myös tutkimustilanteessa maksatautia sairastavien henkilöiden muita päätetapahtumia (kuolemia, sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, munuaisten vajaatoimintaa ym).

Kyseessä on yli 30 vuotta kestänyt seurantatutkimus noin 15000 post-menopausaalisen naisen ikääntymisestä. Rekisteriaineistot muodostavat seurannan tukirangan, mutta tietoa on kerätty myös postikyselyin, tutkimuskäynneillä sekä interventiotutkimuksilla. Tietojen käyttötarkoituksena on tarkastella naisten terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta voitaisiin ymmärtää terveeseen ikääntymiseen johtavia pitkittäisiä mekanismeja ja löytää keinoja terveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

TEAMSFIN (Two dEcAde extensive Myeloma Study in FINland) will study the evolution of multiple myeloma (MM) treatment over two decades in Finland, as well as report on the recent changes in treatment outcomes relative to population controls and also collect data on the use of novel therapeutics, including ixazomib, at the national level for the first time.

Olemme saaneet THL:n biopankilta luvan käyttää Finnrisk-aineistoa, joka koostuu 600 henkilöstä, joilla ei ole todettu valtimokovettumatautia ja 600 ikä sekä sukupuolivakioitua henkilöä, joilla on valtimokovettumatauti.
Analysoimme näiden henkilöiden geenialueet HLA-alueelta ja vertaamme tutkimusryhmiä toisiinsa riskitekijöiden ja valtimokovettumatautikohtausten suhteen. Etsimme sydäninfarkteihin yhdistyviä geenejä

Hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisten rekisteriaineistojen valossa sukupuolidysforian takia korjaushoitotoivein erityistason tutkimuksiin hakeutuneiden myöhempää psyykkistä terveyttä ja yhteiskuntaintegraatiota. Tunnistetaan rekistereistä asetuksella keskitettyihin sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin tulleet ja kerätään heistä tiedot mahdollisista korjaushoidoista ja aiemmasta ja myöhemmästä psyykiatrisesta hoidosta, koulutustasosta, työelämään integroitumisesta, rikollisuudesta.

Tavoitteenamme on rekisteritietojen avulla selvittää nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuden omaavien ja eriasteisia lastensuojelun tukitoimia saavien nuorten sairastavuutta ja avo- ja vuodeosastohoidon käyttöä verrattuna muihin nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaisiin. Terveydenhuollon potilasasiakirjoista tarkastelemme, miten yhteisasiakkuus näkyy eriasteisia lastensuojelun tukitoimia saavilla nuorilla.

Pyydetyn aineiston avulla tunnistetaan FMC-näytteen luovuttaneiden naisten seeruminäytteestä tunnistettavan 1) HPV-infektion yhteyttä pään-tai kaulan alueen syöpään ja kehitetään mahdollisia seulontamarkkereita (LIITE 1) tai 2) autoimmuunivasta-aineiden ennustearvoa tiettyjen autoimmuunisairauksien ennakoijana (LIITE 2).

Intervention tehokkuutta arvioidaan 18kk:n kuluttua toimenpiteestä. Molempien ryhmien saamia jatkohoitokäyntejä ja sitoutumista jatkohoitoon arvioidaan potilastietojärjestelmän merkintöjen perusteella 18kk ajalta nukutushammashoidon jälkeen. Suun ja hampaiston statustiedot ennen ja jälkeen nukutuksen. Näiden lisäksi lapselle varatut, peruutetut tai peruuttamattomat hammashoitokäynnit.

Evidence based on real world data of metastatic castration resistant prostate cancer (mCRPC) patients from the Nordic countries is sparse, and insight into the current treatment practice (especially patient level information on drug utilization and patient characteristics) is lacking. This retrospective registry-based real-world evidence (RWE) study intends to provide information on mCRPC patient characteristics, current treatment practice and outcomes in Finland.

Purpose: To study the relationships between plasma lipid levels and risk of intracerebral hemorrhage and subarachnoid hemorrhage.

Aineiston avulla tehdään rekisteritutkimus iäkkäiden päivystyksellisten palveluiden tarpeesta ja käytöstä Suomessa (Espoossa). Erityinen kiinnostuksen kohde on löytää näyttöä yli- ja alikysynnästä – tarkoitus on tunnistaa kohdat palvelujärjestelmässä, joihin tehtävillä muutoksilla saadaan suurin terveyshyöty kustannusvaikuttavasti. Löydökset pyritään julkaisemaan tieteellisessä julkaisusarjassa, ja niitä käytetään pohjana ennaltaehkäisylle ja päivystyksellisten palveluiden laadun parantamiselle.

Tutkimuksessa on tarkoitus kerätä tiedot 1.1.2015-31.12.2021 immunologisilla syöpälääkkeillä (PD-1- ja PD-L1-estäjillä) hoidetuista uroteelikarsinooma- ja munuaissyöpäpotilaista, immunologisen hoidon tuloksista sekä potilaiden käyttämistä antibioottihoidoista (6kk immunologista hoitoa edeltävältä ajalta ja hoidon kuluessa). Tarkoituksena on selvittää antibioottihoidon vaikutusta immunologisen hoidon tuloksiin (hoitovaste ja potilaiden elinaika).

Tieteellinen rekisteritutkimus, joka selvittää suomalaisissa Seri-tukikeskuksissa tutkittujen raiskauksen uhrien somaattista terveyttä ja haavoittuvuustekijöiden esiintyvyyttä ennen tukikeskusasiakkuuteen johtanutta seksuaaliväkivaltatapahtumaa, sekä tapahtuman jälkeistä terveyspalveluiden käyttöä ja kuolleisuutta. Seri-tukikeskuksissa asioineiden (1600 henkilöä) ja verrokkien (1600 henkilöä) tausta- ja tapahtumatiedot yhdistetään hoitoilmoitus- ja kuolinsyytietoihin.

Neurofibromatoosi on vallitsevasti periytyvä monielinsairaus. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten neurofibromatoosipotilaiden elämänkaarta, sosioekonomista asemaa ja sairastavuutta käyttäen kansallisia rekisteriaineistoja. Neurofibromatoosipotilaita verrataan heidän lähisukulaisiinsa sekä erilliseen verrokkikohorttiin.
Rekisteriaineistojen tiedot poimitaan potilaille, kaltaistetuille verrokeille ja potilaiden ja verrokkien ensimmäisen asteen sukulaisille. Tietolupakäsittelyn ja kustannusarvion jälkeen tarkennetaan, minkä rekisterien tiedot poimitaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa.
Tiedot pyydetään luovutettaviksi Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmään, aineistojen pseudonymisointi ja yhdistäminen toteutetaan Tilastokeskuksessa.

Erilaiset kosketusallergiat ovat väestössä verraten yleisiä, mutta niiden esiintyvyyttä Suomessa ei tunneta tarkasti. Yksi tavallisimmista kosketusallergian esiintymispaikoista ovat kädet, ja tämän vuoksi kosketusallergia heikentää elämänlaatua ja voi olla uhka työkyvylle.
Tutkimuksessa selvitetään rekisteriaineistoja hyödyntäen kosketusallergian ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä, sekä potilaiden oheissairastavuutta ja työssäpysyvyyttä.

Selvitetään, voidaanko iäkkäiden akuuttisairaanhoidossa olevien potilaiden sosiaali -ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia vähentää hoitamalla heitä uuden geriatrisen hoitomallin mukaisesti tavanomaisen yleissisätautiosastohoidon sijaan. Rekisteritutkimuksessa kerätään tietoja ennen ja jälkeen uuden toimintamallin käyttöönoton (30 vrk aikana ennakoimaton sairaalaan paluu, sosiaali -ja terveyspalveluiden kokonaiskäyttö, laitoshoitoon joutuminen, kuolema 12 kuukauden aikana).

Tavallisin täysiaikaisen vastasyntyneen vaikea infektio on beetahemolyyttisen B-ryhmän streptokokin aiheuttama verenmyrkytys. Suomessa  on aloitettu v. 2012  äitien vaginan GBS seulonta loppuraskaudessa neuvoloissa, nämä GBS positiiviset äidit saavat ennen synnytystä antibioottiprofylaksian. Huolimatta näistä toimenpiteistä em. vammauttavaa ja tappavaa tautia esiintyy edelleen. Tutkimme miksi tautia edelleen ilmenee eli löytyykö syytä, johon voitaisiin vielä tarttua äideistä tai vauvoista.

Aivokasvainten perinnöllisyyttä kartoittava tutkimus, jossa tutkitaan aivokasvainpotilaita ja heidän sukulaisiaan. Kerättyjen näytteiden avulla tunnistetaan etenkin aivokasvaimille altistavia perimän muutoksia. Poimittavia potilastietoja käytetään tutkimaan muutosten yhteyttä kasvainsairauden taudinkuvaan, ennusteeseen ja hoitovasteeseen sekä kasvainten kliinisiin ja patologisiin ominaisuuksiin. Aivokasvainsukuja karakterisoidaan kasvainsairauksien sairauskertomustietojen suhteen.

To assess if subtypes and overall lymphohematopoietic malignancies show increased risk following styrene exposure. We will specifically examine exposure response relations with different exposure metrics and the impact of exposure windows. We will also conduct a broader analysis of other types of cancer.

Rasvamaksatauti on hyvin yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus, vaikka se johtaa usein vakavaan sairastavuuteen. Olemme louhineet tekstintunnistusskriptillä HUS-tietoaltaalta lääketieteellisissä kuvantamistutkimuksissa 10 vuoden aikana sattumalta löytyneet rasvamaksat ja haluamme tarkastella sairauden vaikutusta näiden potilaiden ennusteeseen, hoitoon ja sairastavauuteen. Tätä varten tarvitsemme rekisteritietoja myös muista rekistereistä.

Yleisin spontaanisti ilman edeltävää vammaan syntyvien aivoverenvuotojen syy on pienten aivovaltimoiden haurastuminen ns. pienten suonten taudin johdosta. Sama etenevä tauti on yleinen dementoitumisen syy. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka nopeasti pienten suonten tauti johtaa aivoverenvuodosta selvinneillä uusiin aivoverenvuotoihin, dementoitumiseen, ja lopulta kuolemaan. Samalla selvitetään pienten suonten taudin aiheuttamasta aivoverenvuodosta selviämisen ennustetekijöitä.

The objective of this study is to describe and evaluate real-world data of [-] for the treatment of [-] in Finland in terms of clinical outcomes, treatment lines, and to identify the key characteristics of the patients treated with [-].

Tutkimuksen tarkoituksena on verrata lisääntymisterveyden indikaattoreita ”cluster” satunnaistetussa syntymä – ja paikkakuntakohorteissa, jotka ovat tai eivät ole olleet terveysintervention (HPV-rokotus) kohteena.

Tutkimuksessa etsitään validoimattoman ja ei-kontrolloidusti muodostuneen datan (tarkasti: Kanta-palvelussa olevan terveydenhuoltodatan) käsittelyyn soveltuvia koneoppimismenetelmiä erilaisten riskien ennustamiseen sekä relevantin tiedon esittämiseen asiaa käsittelevän ammattihenkilöstön tarpeisiin. Tutkimus on case-study AHMED-tutkimushankkeessa, jonka tarkoitus on kehittää menetelmiä koneoppimiseen perustuvien ohjelmistojen ketteräksi validoimiseksi Medical Device Directiven mukaisesti.