Tältä sivulta löydät
Mikä on toisiolaki Toisiolain uudistus Mihin henkilötietoja voidaan käyttää Mistä tiedot ovat peräisin Miten tietosuojan toteutumista valvotaan Mikä on EHDS-asetus Keskeisiä käsitteitä Usein kysyttyjä kysymyksiäMikä on toisiolaki?
Toisiolaki eli laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) säätelee, miten sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolella esimerkiksi tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaistoiminnassa ja kehittämistyössä. Toisiolaki säätelee myös tietosuojaa ja salassapitovelvollisuutta koskevia seikkoja sekä asettaa vaatimuksia tietojen käsittelylle ja turvallisuudelle.
Lain tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen turvallinen ja tehokas käyttö yhteiskunnallisesti tärkeisiin tarkoituksiin samalla, kun yksilöiden tietosuoja, oikeudet ja luottamuksensuoja turvataan. Tietoja ei saa käyttää esimerkiksi markkinointiin tai yksilöllisten kaupallisten palvelujen, kuten vakuutusmaksujen, määrittelyyn.
Toisiolaki perustuu niin sanottuun opt-out-malliin, eli tietoja voidaan käyttää lain mukaisiin toissijaisiin tarkoituksiin ilman, että rekisteröidylle ilmoitetaan siitä erikseen. Rekisteröidyillä on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa käyttö toissijaisiin tarkoituksiin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.
Toisiolain uudistus
Toisiolakia muutettiin vuonna 2025. Lakimuutosten tavoitteena on sujuvoittaa tietojen käyttöä, selkeyttää viranomaisten vastuita ja yhtenäistää toimintatapoja. Kliinisiä tutkimuksia koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2026 ja muut muutokset 1.5.2026.
Aiemmin tietolupien käsittely oli pääosin keskitetty Findatalle. Lakiuudistuksen myötä käyttöön otettiin hajautettu lupamalli, jossa usean rekisterinpitäjän tietoihin kohdistuvan tietoluvan voi hakea Findatan lisäksi myös erikseen yksittäisiltä rekisterinpitäjiltä
Lue lisää: Toisiolaki muuttuu 1.5. – katso kooste tulevista uudistuksista
Findata myöntää tietolupia ja tietopyyntöpäätöksiä sosiaali- ja terveysalan rekisteritietojen toisiokäyttöön, kun hakemus koskee:
- Usean julkisen sosiaali- ja terveysalan rekisterinpitäjän tietoja
- Yksittäisen julkisen rekisterinpitäjän tietoja, kun kyseinen rekisterinpitäjä on siirtänyt lupatoimivaltansa Findatalle
- Yhden tai usean yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunjärjestäjän rekisteritietoja
- Kanta-palveluihin tallennettuja asiakastietoja
- Findatan valmisaineistoja
Findatan keskitetyn palvelun lisäksi hakija voi vaihtoehtoisesti hakea luvat erikseen kultakin rekisterinpitäjältä.
Tällöin rekisterinpitäjät sopivat keskenään, kuka vastaa aineiston koostamisesta. Koostajana voi toimia:
- Findata tai
- yksi luvan myöntäneistä organisaatioista
Tutustu toisiolakiin
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019 (finlex.fi)
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta 1159/2025 (finlex.fi)
Muita sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä sääteleviä lakeja:
Mihin tarkoituksiin sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää?
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö on sallittua vain tietyissä käyttötarkoituksissa.
Toisiolain mukaiset toissijaiset käyttötarkoitukset ovat
- tieteellinen tutkimus,
- tilastointi,
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta,
- opetus,
- tietojohtaminen,
- viranomaisohjaus ja -valvonta sekä
- viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät.
Eri käyttötarkoituksia koskevat erilaiset säädökset.
Yksilötasoinen, pseudonymisoitu tai anonymisoitu aineisto on käytettävissä tutkimukseen, tilastointiin, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin sekä opetukseen.
Tilastotasoinen, anonyymi tieto on käytettävissä yllä olevien käyttätarkoitusten lisäksi kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen ja -valvontaan.
Lisäksi hyvinvointialueet ja muut palvelunantajat voivat käyttää omia rekisteritietojaan ilman erillistä lupaa esimerkiksi toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.
Sosiaali- ja terveystietoja ei saa käyttää markkinointiin tai yksilöllisten kaupallisten palveluiden, kuten esimerkiksi vakuutusmaksujen määrittelemiseen.
Mitä tietoja voi käyttää Findatan luvalla? Mistä ne ovat peräisin?
Findatan myöntämät luvat koskevat rekisteritietoa, jota on poimittu eri lähteistä. Rekisteritieto on tietoa, joka on tallennettu viranomaisen, yksityisen palveluntarjoajan tai muun henkilötietojen käsittelijän ylläpitämään rekisteriin.
Findatalla ei itsellään ole valmisaineistoja lukuun ottamatta henkilötietoaineistoa, vaan myönnämme lupia toisiolaissa säädettyjen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja viranomaisten rekisteritietoihin.
Kaikissa luvissa noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista minimointiperiaatetta: lupa voidaan myöntää vain sellaisten tietojen käyttöön, joille on selkeä ja perusteltu tarve.
Ennen kuin aineisto luovutetaan luvansaajan käyttöön, sitä käsitellään niin, että yksittäisen ihmisen tunnistaminen vaikeutuu merkittävästi. Aineistosta poistetaan suorat tunnistetiedot, kuten nimet ja henkilötunnukset, jotka korvataan koodilla. Tietojen käsittely on sallittua vain tietoturvallisessa käyttöympäristössä.
Lue lisää:
Miten tietosuojan toteutumista valvotaan?
Lupa tietojen käsittelyyn toisiolain mukaisissa käyttötarkoituksissa perustuu Findatan tai muun toisiolaissa tarkoitetun viranomaisen tekemään viranomaispäätökseen. Päätös on oikeudellisesti sitova ja sisältää lupaehdot sekä tiedot käsiteltävistä tiedoista, käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä ja käsittely-ympäristöstä.
Findatan ja muiden tietolupia myöntävien viranomaisten toimintaa valvoo muun muassa oikeusasiamies ja henkilötietojen käsittelyä tietosuojavaltuutettu. Findatalla ja muilla tietolupia myöntävillä viranomaisilla on myös oikeus pyytää lausunto tietosuojavaltuutetulta ennen tietoluvan myöntämistä.
Tietolupien myöntäjien täytyy antaa tietosuojavaltuutetulle kerran vuodessa selvitys sosiaali- ja terveystietojen sekä niiden lokitietojen käsittelystä.
Lupa- ja valvontavirasto valvoo tietoturvallisia käyttöympäristöjä.
Mikä on EHDS-asetus? Miten se vaikuttaa toisiokäyttöön Suomessa?
EHDS eli Eurooppalainen terveystietoalue (European Health Data Space) on Euroopan unionin asetus, joka luo yhteisen kehyksen terveystietojen käytölle ja vaihdolle EU-maissa. Asetuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeuksia omiin sähköisiin terveystietoihinsa ja mahdollistaa terveystietojen turvallinen hyödyntäminen rajat ylittävässä toisiokäytössä.
EHDS-asetus on Suomessa voimassa olevan toisiolain kaltainen, mutta se tuo mukanaan myös muutoksia. Asetuksessa on osin erilaiset käyttötarkoitukset, joista osa on varattu vain julkisille tai EU-toimijoille. Lisäksi tietopyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyyn tulee uusia toimintamalleja.
EHDS-asetus astui voimaan maaliskuussa 2025. Asetusta ei aleta soveltaa välittömästi, vaan se toimeenpannaan asteittain tulevina vuosina. Toisiokäyttöä koskevia osia aletaan soveltamaan maaliskuussa 2029.
Lue lisää: EHDS
Keskeisiä käsitteitä
Anonymisointi
Anonymisointi tarkoittaa prosessia, jossa aineisto käsitellään niin, että
- yksittäistä henkilöä koskevia tietoja ei voida yhdistellä muuhun aineistoon
- yksittäistä henkilöä ei voida suoraan tai välillisesti tunnistaa
- ei voida tehdä vain yksittäistä henkilöä koskevia päätelmiä.
Anonyymi aineisto tulee olla mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa palauttaa muotoon, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa.
Tietojohtaminen
Tietojohtaminen on tiedon käsittelemistä palvelunantajan asiakas-, palvelu- ja tuotantoprosesseissa
- toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen,
- johtamisen ja
- päätöksenteon tukena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajilla on toisiolain nojalla oikeus käsitellä omia asiakastietojaan tietojohtamista varten ilman erikseen haettavaa lupaa. Jos palveluntarjoaja haluaa verrata omaa toimintaansa muiden palveluntarjoajien toimintaan, tarvittavaa vertailuaineistoa voi hakea Findatalta aggregoituna tilastoaineistona.
Aggregoitu tieto
Aggregointi on tilastotieteen menettely, jolla tietoja yhdistellään ja summataan. Aggregoitu tieto kuvaa henkilöryhmää yksittäisen henkilön sijaan. Henkilöryhmien tiedot on muodostettu siten, että yksilöitä ei voi tunnistaa.
Asiakastieto
Asiakastieto on lain mukaan salassa pidettävää, tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietoa, joka on tallennettu sosiaali- ja terveydenhuollon tai etuuskäsittelyn asiakassuhteessa asiakasrekisteriin tai asiakkuuteen liittyvään hallinnolliseen rekisteriin.
Ensisijainen käyttö
Asiakastietojen ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan käyttötarkoitusta, jonka vuoksi tiedot on alun perin tallennettu asiakas- ja/tai potilasrekisteriin. Ensisijainen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi potilaan tutkiminen, hoitaminen ja kuntoutus tai vastaavasti sosiaalihuollon asiakkaan saama palvelu tai Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittely.
Henkilötieto
Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön.
Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilö voidaan tunnistaa esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai jonkin hänelle tunnusomaisen tekijän perusteella.
Kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan teknisen ja liiketoimintatiedon sekä olemassa olevan muun tiedon soveltamista ja käyttöä yhdessä toisiolaissa tarkoitettujen henkilötietojen kanssa, kun tavoitteena on kehittää uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja.
Lisäksi toiminnan tarkoituksen tulee
- edistää kansanterveyttä tai sosiaaliturvaa,
- kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai palvelujärjestelmää,
- suojella yksilöiden terveyttä tai hyvinvointia tai
- turvata heidän niihin liittyviä oikeuksiaan ja vapauksiaan.
Kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on mahdollista saada ainoastaan aggregoitua tilastotietoa, josta yksilöitä ei voi tunnistaa.
Palvelunjärjestäjä
Sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunantaja, jolla on viranomaisena velvollisuus huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle lain tai viranomaisen päätöksen mukaan kuuluvan palvelun tai etuuden. Yksityisen palvelunantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että yksityisesti palvelun ostava asiakas saa kuluttajansuojaa koskevien säännösten mukaisen hänelle kuuluvan palvelun.
Pseudonymisointi
Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen muuttamista esimerkiksi koodattuun muotoon. Tällöin nimet ja henkilötunnukset voidaan poistaa ja korvata muulla yksilöllisellä tunnisteella, eli koodilla. Usein säilytetään koodiavain, jolla tietoihin voidaan palauttaa suorat henkilötiedot. Pseudonymisoidut tiedot ovat yhä henkilötietoja.
Rekisterinpitäjä
Henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka
- käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja
- jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä
tai - jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty.
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaus ja -valvonta
Sosiaali- ja terveysalan ohjaus- tai valvontaviranomainen voi hakea Findatalta aggregoitua tilastotietoa tietopyynnöllä, jos se tarvitsee toisiolain alaisia tietoja ohjaus- tai valvontatehtävänsä toteuttamiseksi.
Tiedot voidaan perustellusta pyynnöstä luovuttaa myös tunnisteellisina, jos valvontaviranomaisella on muun lain mukaan oikeus saada ne salassapitovelvoitteista riippumatta.
Tietolupaviranomainen
Findata on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, joka tekee muiden rekisterinpitäjien aineistoja koskevia tietolupa- ja tietopyyntöpäätöksiä. Findata vastaa päätöstensä mukaisten tietojen kokoamisesta, yhdistelystä, esikäsittelystä ja luovuttamisesta toissijaiseen käyttöön.
Findata myös valvoo myöntämänsä luvan ehtojen noudattamista. Se saa peruttaa tietoluvan, jos luvansaaja ei noudata lakia tai rikkoo luvan ehtoja.
Tietolupa
Tietolupa on toisiolain mukaisesti myönnetty lupa käsitellä luvassa määriteltyjä salassa pidettäviä henkilötietoja luvassa mainittuun käyttötarkoitukseen.
Tiedonhyödyntämissuunnitelma
Tiedonhyödyntämissuunnitelmalla tarkoitetaan tutkimussuunnitelmaa, hankesuunnitelmaa ja vastaavaa suunnitelmaa.
Suunnitelmasta tulee ilmetä
- lupahakemuksessa tarkoitettujen tietojen käyttötarkoitus
- tietojen rekisterinpitäjä ja käsittelijät
- käsittelyn oikeudellinen peruste sekä
- tietojen käsittelyn tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät olennaiset seikat kattaen koko tietojen elinkaaren (tietojen säilytys, hävittäminen tai arkistointi)
Tietopyyntö
Tietopyyntö on pyyntö saada toisiolain mukaiseen käyttötarkoitukseen henkilötiedoista muodostettua aggregoitua tilastotietoa. Toisiolain mukaisen tietopyynnön voi osoittaa vain Findatalle.
Julkisuuslain mukainen asiakirjakirjapyyntö, eli niin kutsuttu tietopyyntö viranomaisen julkisia asiakirjoja koskien on eri asia.
Tilastotasoinen aineisto
Tilastotasoisessa aineistossa yksittäisiä henkilötietoja on yhdistelty ja summattu. Tilastot kuvaavat henkilöryhmiä yksittäisen henkilön sijaan. Henkilöryhmien tiedot on muodostettu siten, että yksilöitä ei voi tunnistaa.
Toisiokäyttö / toissijainen käyttö
Asiakastietojen toissijaisella käytöllä tarkoitetaan tietojen käyttöä muissa kuin ensisijaisissa käyttötarkoituksissa. Lain mukaiset toissijaiset käyttötarkoitukset ovat
- tieteellinen tutkimus
- tilastointi
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta
- opetus
- tietojohtaminen
- viranomaisohjaus ja -valvonta sekä
- viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mikä on tietolupa?
Tietolupa on viranomaisen myöntämä määräaikainen lupa käyttää yksilötasoista henkilötietoaineistoa tarkasti rajattuun tarkoitukseen, kuten tutkimukseen tai tilastointiin.
Lupa myönnetään vain perustellusta syystä, eikä siihen tarvita jokaisen kansalaisen erikseen antamaa suostumusta. Viranomaiset, kuten Findata, Kela tai hyvinvointialueet, vastaavat siitä, että tietoja käytetään lainmukaisesti ja vastuullisesti.
Luvan saaja saa käyttöönsä vain tutkimuksen kannalta välttämättömät tiedot. Aineisto toimitetaan pseudonymisoituna: nimet ja henkilötunnukset on korvattu koodeilla, eikä yksittäistä henkilöä voi tunnistaa. Aineistoa saa käsitellä vain tietoturvallisessa ympäristössä ilman internetyhteyttä, ja vain nimetyt henkilöt pääsevät tietoihin käsiksi.
Lue lisää:
Mitä hyötyä sosiaali- ja terveystietojen toisiokäytöstä on kansalaisille?
Sosiaali- ja terveystietojen käyttäminen toissijaisiin tarkoituksiin, kuten rekisteritutkimukseen, hyödyttää yhteiskuntaa monella eri tavalla.
Kun yhdistetään suuren ihmisjoukon rekisteritietoja voidaan tuottaauutta tietoa, joka auttaa kehittämään esimerkiksi sairauksien hoitomuotoja tai sosiaalipalveluiden toimintatapoja.
Käytännön hyötyjä kansalaisille ovat muun muassa:
- Kun hoitosuosituksia tutkitaan ja kehitetään, varmistetaan, että hoito perustuu ajantasaiseen tutkittuun tietoon
- Lääkkeistä voidaan kehittää turvallisempia ja niiden haittavaikutuksia voidaan seurata
- Voidaan kehittää uutta terveysteknologiaa, kuten hoitoa tukevia sovelluksia ja laitteita
- Sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita voidaan parantaa ja sujuvoittaa, kun prosesseja voidaan kehittää ja tutkia
- Tutkimustieto tukee päätöksentekoa, jonka avulla voidaan kehittää kansanterveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja
Tutustu hankkeisiin: Myönnetyt luvat
Mikä on Findata?
Findata on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, joka on perustettu vuonna 2019.
Myönnämme lupia sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttöön, koostamme aineistot tietosuojasta huolehtien ja ylläpidämme tietoturvallista Kapseli-käyttöympäristöä, jossa aineistoja voi käsitellä.
Mitkä lait säätävät sote-tietojen toisiokäyttöä?
Sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttöä ohjaavat useat lait, jotka turvaavat yksityisyyttä ja määrittävät käsittelyn edellytykset.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU-alueella. Asetusta sovelletaan aina, kun käsitellään henkilötietoja.
Asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta (European Health Data Space, EHDS) luo EU:hun yhteisen kehyksen terveystietojen käytölle ja vaihdolleyhtenäistää terveysdatan käyttöä EU:ssa ja vahvistaa yksilön oikeuksia omiin tietoihinsa. Asetus astui voimaan maaliskuussa 2025 ja sen toimeenpano tapahtuu asteittain. Toisiokäyttöä koskevia osia aletaan soveltaa maaliskuussa 2029.
Tietosuojalaki täydentää GDPR:ää kansallisella tasolla. Se täsmentää, milloin arkaluonteisia henkilötietoja, kuten terveystietoja, saa käsitellä Suomessa.
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) säätelee sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttöä Suomessa. Findatan toiminta perustuu toisiolakiin. Toisiolakia muutettiin vuonna 2025.
Muut keskeiset lait
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä
- Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja laki kliinisestä lääketutkimuksesta
- Laki elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
- Biopankkilaki
Lue lisää: Lainsäädäntö
Mihin tarkoituksiin sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää?
Sallitut käyttötarkoitukset riippuvat siitä, haetaanko yksilötasoista pseudonymisoitua aineistoa vai tilastotasoista anonyymia aineistoa.
Yksilötasoinen aineisto
- opetus
- tieteellinen tutkimus
- tilastointi
- viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä
Rekisterinpitäjät voivat lisäksi käyttää omia aineistojaan tietojohtamiseen ilman erillistä tietolupaa.
Tilastotasoinen aineisto
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta
- opetus
- tieteellinen tutkimus
- tietojohtaminen (vertailuaineisto)
- tilastointi
- sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaus ja -valvonta
- viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä
Tietoja ei saa käyttää missään muodossa markkinointiin tai vakuutusmaksujen määrittelyyn.
Voiko tiedoista tunnistaa yksilöitä?
Ennen kuin tietoluvalla haettu yksilötasoinen aineisto luovutetaan tutkijan käyttöön, Findata käsittelee sitä niin, että yksittäisen ihmisen tunnistaminen vaikeutuu merkittävästi.
Aineistosta poistetaan suorat tunnistetiedot, kuten nimet ja henkilötunnukset, jotka korvataan koodilla. Tätä kutsutaan pseudonymisoinniksi. Lisäksi tarkkoja tietoja voidaan muuttaa yleisemmälle tasolle. Esimerkiksi postinumeron sijaan voidaan sisällyttää aineistoon maakunta tai syntymäpäivän sijaan syntymävuosi.
Pseudonymisoitua tietoa saa käsitellä vain tietoturvallisessa ympäristössä, jossa ei ole internetyhteyttä. Luvan saaja sitoutuu ehtoihin, jotka kieltävät henkilöiden tunnistamisyritykset.
Tilastotason tietopyyntöihin luovutetaan täysin anonyymiä aineistoa, joka kuvaa väestöryhmiä eikä yksittäisiä henkilöitä. Tilastoaineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
Tunnisteellista tietoa luovutetaan vain erityisen perustellusta syystä.
Mitä tietoja Findatan luvilla voi käyttää?
Findatan myöntämät luvat koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoja. Ne ovat tietoja, jotka syntyvät, kun ihmiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja.
Rekisteritietoa tallennetaan esimerkiksi hyvinvointialueiden potilas- ja asiakastietojärjestelmiin, valtakunnallisiin rekistereihin ja Kanta-palveluihin.
Findata myöntää tietolupia ja tietopyyntöpäätöksiä sosiaali- ja terveysalan rekisteritietojen toisiokäyttöön, kun hakemus koskee:
- usean julkisen sosiaali- ja terveysalan rekisterinpitäjän tietoja
- yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rekisteritietoja
- Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja
- Findatan valmisaineistoja
- Findatalle lupatoimivallan siirtäneiden rekisterinpitäjien tietoja
Voiko kuka tahansa saada luvan käyttää sosiaali- ja terveystietoja?
Lupaa voi hakea kuka tahansa, mutta se myönnetään vain laissa määriteltyihin tarkoituksiin ja hankkeisiin, jotka täyttävät luvan edellytykset ja tietosuojavaatimukset. Jokainen hakemus arvioidaan erikseen ja tietoja luovutetaan vain välttämättömään käyttöön.
Tietoluvat ja tietopyyntöpäätökset ovat virallisia hallintopäätöksiä. Päätösprosessi on kaksivaiheinen: hakemuksen käsittelijä toimii esittelijänä ja Findatan johtaja tai hänen sijaisensa tekee lopullisen päätöksen.
Esitetty päätös ei aina johda suoraan luvan myöntämiseen, vaan joskus hakemus palautetaan valmisteluun tai siihen vaaditaan muutoksia.
Lue lisää: Tietolupapäätöksen ehdot
Miten Findatan toimintaa valvotaan?
Findatan toimintaa valvovat useat viranomaiset, jotka varmistavat, että tietolupien myöntäminen ja tietojen käsittely tapahtuvat lain mukaisesti.
Keskeisiä valvojia ovat:
- Tietosuojavaltuutettu, joka valvoo henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojalainsäädännön noudattamista
- Oikeusasiamies, joka valvoo viranomaisten toimintaa
- Lupa- ja valvontavirasto, joka valvoo tietoturvallisia käyttöympäristöjä
Lisäksi Findatan toimintaa ohjaa ja kehittää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama ohjausryhmä, jossa on edustajia ministeriöstä ja rekisterinpitäjistä
Mihin lakeihin henkilötietojen käsittely perustuu Findatassa?
Findatan lailliset perusteet henkilötietojen käsittelylle ovat:
- EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artikla 1 kohta e alakohta: käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä
- Tietosuojalain 4 §:n 1 momentin 2 kohta: tietojen käsittely, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä
Käsittelemme myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, joista käytettiin aiemmin nimitystä arkaluonteiset tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön terveystiedot.
Näiden henkilötietojen käsittelyperusteet ovat:
- EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta: käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi
- Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohta: käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista viranomaisen toiminnassa yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi
Tarkemmat toimintokohtaiset henkilötietojen käsittelyperusteet löytyvät tietosuojailmoituksista.
Miten vastustusoikeus toteutetaan Findatassa?
Kun kiellät tietojesi toisiokäytön Findatassa:
- Kirjaamme pyyntösi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään asianhallintajärjestelmään.
- Poistamme sinua koskevat tiedot Findatalle saapuvista aineistoista henkilötunnuksen perusteella. Tämän vuoksi säilytämme ja käsittelemme henkilötunnustanne pyynnön toteuttamiseksi.
Mikä on EHDS-asetus? Miten se vaikuttaa toisiokäyttöön Suomessa?
EHDS eli Eurooppalainen terveystietoalue (European Health Data Space) on Euroopan unionin asetus, joka luo yhteisen kehyksen terveystietojen käytölle ja vaihdolle EU-maissa. Asetuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeuksia omiin sähköisiin terveystietoihinsa ja mahdollistaa terveystietojen turvallinen hyödyntäminen rajat ylittävässä toisiokäytössä.
EHDS-asetus on Suomessa voimassa olevan toisiolain kaltainen, mutta se tuo mukanaan myös muutoksia. Asetuksessa on osin erilaiset käyttötarkoitukset, joista osa on varattu vain julkisille tai EU-toimijoille. Lisäksi tietopyyntöjen ja lupahakemusten käsittelyyn tulee uusia toimintamalleja.
EHDS-asetus astui voimaan maaliskuussa 2025. Asetusta ei aleta soveltaa välittömästi, vaan se toimeenpannaan asteittain tulevina vuosina. Toisiokäyttöä koskevia osia aletaan soveltamaan maaliskuussa 2029.
Lue lisää: EHDS
Mikä on sosiaali- ja terveystietojen ensisijaisen ja toissijaisen käytön ero?
Ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan käyttötarkoitusta, jonka vuoksi tiedot on alun perin tallennettu asiakas- ja/tai potilasrekisteriin.
Ensisijainen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi
- potilaan tutkiminen, hoitaminen ja kuntoutus,
- sosiaalihuollon asiakkaan saama palvelu ja
- Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittely.
Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan samojen tietojen käyttöä muissa kuin ensisijaisissa käyttötarkoituksissa.
Lain mukaiset toissijaiset käyttötarkoitukset ovat
- tieteellinen tutkimus,
- tilastointi,
- kehittämis- ja innovaatiotoiminta,
- opetus,
- tietojohtaminen,
- viranomaisohjaus ja -valvonta sekä
- viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiksi opiskelevien opetukseen, tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin on mahdollista saada pseudonymisoitua, yksilötasoista aineistoa.
Kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaukseen on mahdollista saada vain anonyymia, aggregoitua tilastotietoa, josta yksilöitä ei voi tunnistaa.
Miten voin kieltää tietojeni toissijaisen käytön Findatassa?
Sinulla on oikeus vastustaa henkilötietojesi käyttöä toisiokäytössä, kuten tutkimuksessa. Kun lähetät vastustuspyynnön Findatalle, emme enää luovuta tietojasi toisiokäyttöön luvansaajille.
Findatalle tehty vastustuspyyntö:
- on voimassa toistaiseksi
- ei poista jo aiemmin luovutettuja tietoja aineistoista
- tehdään Findatan asiointipalvelussa (asiointi.findata.fi), postitse tai THL:n toimipisteessä
Findatalle tehty vastustuspyyntö ei estä muita rekisterinpitäjiä luovuttamasta tietojasi toisiokäyttöön. Siksi vastustuspyyntö on tehtävä erikseen jokaiselle rekisterinpitäjälle.
Katso Findatan ohjeet: Näin käytät oikeuksiasi
Myykö Findata tietojani?
Findata ei myy tietoja.
Toimimme tietolupaviranomaisena, jonka tehtävänä on myöntää lupia sosiaali- ja terveystietojen käyttöön vain silloin, kun käytölle on laissa määritelty peruste, kuten yleinen etu, ja käyttötarkoitus, kuten tieteellinen tutkimus. Tietoluvat myönnetään aina määräajaksi, jonka päätyttyä aineistot tuhotaan.
Emme päätä palveluidemme hinnoista itse, vaan maksut perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön maksuasetukseen.
Luovuttaako Findata tietoja ulkomaille?
Findata myöntää suurimman osan luvista suomalaisille hankkeille, mutta luvansaaja voi sijaita myös toisessa EU- tai ETA-maassa. Tällöinkin tietoja saa käsitellä vain tietoturvallisessa käyttöympäristössä ja vain luvassa määriteltyihin tarkoituksiin.
Findata ei pääsääntöisesti luovuta henkilötietoaineistoja EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle. Poikkeuksia voidaan tehdä vain erityisestä syystä ja silloin, kun lain vaatimukset tietosuojasta ja tietoturvasta täyttyvät.
Voiko sosiaali- ja terveystietoja käyttää markkinointiin tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin?
Ei voi. Sote-tietoja ei saa käyttää markkinointiin eikä yksilöllisten kaupallisten palvelujen, kuten vakuutusmaksujen, määrittelyyn. Tietoja ei myöskään saa käyttää yksittäistä henkilöä koskevassa hallinnollisessa päätöksenteossa ilman hänen nimenomaista suostumustaan.
Lue lisää oikeuksistasi rekisteröitynä: Oikeudet tietoihisi