Mitä ensiökäyttö tarkoittaa?
Jokaisesta suomalaisesta kertyy terveystietoja koko elämän ajan.
Tietoa syntyy aina, kun asioimme terveydenhuollossa: neuvolassa tehdyt mittaukset, lääkärikäyntien merkinnät, reseptit, laboratoriotulokset ja kuvantamistutkimukset tallennetaan potilastietojärjestelmiin. Myös esimerkiksi sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja verotuksesta tallentuu tietoa erilaisiin rekistereihin.
Sosiaali- ja terveystiedon kirjaamisesta vastaavat aina ammattilaiset. Lääkärit, hoitajat ja muut terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat tallentavat tietoja, jotta hoitoa voidaan suunnitella, toteuttaa ja seurata.
Tiedon tallentaminen perustuu lakiin: esimerkiksi potilastietoja täytyy kirjata potilasturvallisuuden, hyvän hoidon ja viranomaisvelvoitteiden vuoksi.
Kyse on terveystietojen ensisijaisesta käytöstä, eli ensiökäytöstä: tietoja käytetään siihen tarkoitukseen, jota varten ne on alun perin kerätty, eli ihmisten hoitamiseen ja palveluun sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Emma Esimerkki – mitä tietoa Emmasta kerätään?
Tampereella asuva Emma on perusterve kahden lapsen äiti. Hänen arkeensa kuuluu satunnaisia työterveyskäyntejä ja hammastarkastuksia.
Jokainen näistä käynneistä tuottaa Emmasta tietoa: työterveys merkitsee ylös oireet, mittaukset ja hoito-ohjeet, ja hammaslääkäri kirjaa tehdyt tarkastukset ja mahdolliset röntgenkuvat.
Lisäksi Emma saa lapsilisää Kelalta, josta Kelalla on tiedot heidän järjestelmässään.