Miten terveystieto muuttuu tutkimusaineistoksi?
Tutkimusaineistossa yksittäisen ihmisen tiedot sulautuvat osaksi datamassaa. Tutkijan kiinnostus kohdistuu yhden ihmisten tietojen sijaan koko aineistoista saataviin tuloksiin, kuten keskiarvoihin ja jakaumiin.
Mutta ennen kuin tutkimus voi alkaa, on varmistettava, että tietoja käsitellään turvallisesti ja vastuullisesti. Seuraavaksi kerromme, miten tämä käytännössä tehdään.
Tietoluvan hakeminen – aineiston ja käyttötarkoituksen määrittely
Kun tutkimukseen tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoja, tutkija hakee viranomaiselta määräaikaista lupaa rekisteriaineistojen käyttöön, eli tietolupaa.
Tutkijan täytyy määritellä tarkasti, mitä tietoja aineistoon sisällytetään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkija kuvaa hakemuksessaan tarkasti, mitä tutkimuksessa aiotaan selvittää ja mitä tietoja sen toteuttamiseen tarvitaan.
Sen sijaan että tutkimukselle annettaisiin lupa käsitellä yksilöiden koko potilashistoriaa, lupa myönnetään täsmällisesti rajattuihin muuttujiin, esimerkiksi tiettyihin laboratorioarvoihin, toimenpidekoodeihin tai lääkitystietoihin.
Tämä varmistaa, että tutkimus saa juuri ne tiedot, joita se tarvitsee, ei enempää eikä vähempää.
Tietojen salaaminen – tunnistaminen tehdään vaikeaksi
Ennen kuin aineisto luovutetaan tutkijan käyttöön, sitä käsitellään niin, että yksittäisen ihmisen tunnistaminen vaikeutuu merkittävästi. Aineistosta poistetaan suorat tunnistetiedot, kuten nimet ja henkilötunnukset, jotka korvataan koodilla.
Lisäksi tarkkoja tietoja voidaan muuttaa yleisemmälle tasolle. Esimerkiksi postinumeron sijaan voidaan sisällyttää aineistoon maakunta tai syntymäpäivän sijaan syntymävuosi.
Tunnistatko kuvan terveystiedot?
Esimerkiksi tältä voi näyttää rekisteritieto, joka on tutkimuskäytössä. Kuvan tiedot ovat keinotekoisia, eivätkä ne perustu todellisiin henkilöihin. Lataa esimerkkitiedot Excel-tiedostona (14 kt)
Käsittelijöiden määrittely – aineistoon pääsee käsiksi vain nimetyt henkilöt
Tietoluvassa nimetään henkilöt, joilla on oikeus käsitellä aineistoa. Muut eivät pääse tietoihin käsiksi. Jos tutkimusryhmään tulee muutoksia, tulee uusille tutkijoille hakea erikseen lupaa käsitellä aineistoa.
Seuraavassa osiossa kerromme, missä ja miten tietoja tutkijat käsittelevät tutkimusaineistoa.
Mitä Emman tiedoille tapahtuu ennen tutkimusta?
Lääkäreistä muodostuva tutkimusryhmä on aloittamassa rekisteritutkimusta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. Heidän tavoitteenaan on kehittää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien hoitopolkua vertailemalla Pirkanmaan ja Satakunnan hoitokäytäntöjä viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta.
He hakevat pääsyä aineistoon, joka sisältää tietoja Pirkanmaan hyvinvointialueella asioineista henkilöistä. Tämä aineisto sisältää myös Emman sairauskertomuksia, laboratoriotuloksia ja reseptitietoja.
Tietolupahakemuksessa tutkimusryhmä perustelee, mitä tietoja he tarvitsevat ja mihin tarkoitukseen. Tutkimuksen kannalta ei ole välttämätöntä tietää potilaiden tarkkaa synnyinaikaa tai osoitetta, joten lupa myönnetään vain synnyinvuoteen ja asuinkaupunkiin.
Tutkimusaineistossa Emma ei ole enää tunnistettava henkilö, vaan osa joukkoa:
“40–49-vuotiaat Pirkanmaalla asuvat naiset, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta.”