Myönnetyt luvat

Tämän havainnoivan rekisteritutkimuksen tavoitteena on arvioida JYL päätöksen (M.Mäkijärvi) kautta saavutettuja tuloksia koskien suuren tukosriskin COVID-positiivisten potilaiden menestymistä, sairaala- ja tehohoitoa, kuolleisuutta ja komplikaatioita HUS-piirissä (Helsinki, Espoo, Vantaa ja KeuSote), kun heillä käytettiin LMWH tukosehkäisyä 10(-30 vrk:n) ajan. Lääkejakelu tapahtui Korona-terveysasemien kautta HUS Apteekin maksuttomana jakeluna.

Longitudinal observational cohort study, using secondary data from established administrative and national healthcare registers, aiming to investigate patient characteristics, treatment patterns, and outcomes in patients treated with DMARDs, including biological, conventional, and targeted synthetic DMARDs (bDMARDs, csDMARDs, and tsDMARDs, respectively) in the Nordic countries.

Alcohol-related hepatocellular carcinoma (ALD-HCC) is, in Europe, the leading cause of liver cancer. This study aims to identify novel susceptibility loci for the development of HCC in people with alcohol related cirrhosis (ARC). Design: Patients with ARC and HCC (cases) and controls with ARC but without HCC, will be included in a two-stage genome-wide association study. Then a meta-analysis of SNPs present in both cohorts (Pan-European + Fingenious) will be done.

Longitudinal observational cohort study, using secondary data from established administrative and clinical registers, aiming to investigate the real-world treatment patterns disease outcomes, healthcare resource use and associated costs of patients with schizophrenia in Finland.

Tutkimuksessa selvitetään ortopedisten sairauksien ja leikkausta vaikuttavuutta sairaslomien, lääkeostojen ja
eläkepäätösten näkökulmasta.

NOPHO-CARE tutkimus on kaksiosainen hanke, jossa on kansallisiin terveydenhuollon rekistereihin ja sekä sairauskertomustietoihin (ml paikalliset lastensyöpärekisterit) perustuva epidemiologinen osio, ja prospektiivinen osio suostumuksella kerättävälle ei-rekisteritiedolle.

Tässä tutkimuksessa, selvitetään mm. millaisia ovat ne potilaat, jotka eivät ole PEI:llä mitattuna hyötyneet käynnistä;
Miten digiklinikka eroaa “kivijalka-lääkäriasemista” PEI:n suhteen; Miten PEI ja NPS korreloivat; Ennustaako PEI
tulevaa palvelujen käyttöä tai jatkohoitoa; sekä onko erikoisosaamisen tuominen perustasolle kustannusvaikuttavaa
potilaan näkökulma (ml. PEI) huomioiden. 

Kyseisessä tutkimuksessa selvitetään vaihdevuosien hormonikorvauslääkkeillä hoidettujen naisten pitkän aikavälin tulokset, tutkimalla potilaiden sairaustaakkaa, terveydenhuollon resurssien käyttöä ja työpoissaoloa Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään olemassa olevaa dataa, joka on muodostunut osana normaalia kliinistä hoitoa, lääkitystä sekä seurantaa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa.

Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja karakterisoida hyvin laajalti sydän- ja verisuonisairauksien riskeihin ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa kerätään hyvin laajasti aineistoa sekä kansallisista että Helsingin omista sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä, jotta edistyksellisen analytiikan avulla pystytään arvioimaan terveyteen vaikuttavien tekijöiden (sosiaaliset- ja käyttäytymistekijät) suhdetta. Hankkeessa on mukana 4 muuta kaupunkia ympäri maailman.

Findatan luovuttamaa tietoa tullaan käyttämään Valtakunnallisessa PET-keskuksessa toteutettavaan väitöstyöhön, jonka tarkoituksena on tuottaa kliinisesti hyödyllistä tietoa varhaisen amyloidikertymän eroista terveissä tutkittavissa, ja sen vaikutuksista myöhempiin mahdollisiin muistisairausdiagnooseihin. Lisäksi väitöstyö selvittää, kuinka varhainen amyloidikertymä ja tiedonkäsittelytoimintojen hienoiset muutokset ovat yhteydessä toisiinsa terveillä henkilöillä.

This is a non-interventional, retrospective observational study using existing data from patient medical records. The study will include mCRPC patients previously treated with taxanes who initiated treatment with 177[Lu]Lu-PSMA-I&T at selected Oncological Centres. The study’s observation period will start from the earliest recorded 177[Lu]Lu-PSMA-I&T treatment and will run until February 29, 2024.

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten skitsofreniapotilaiden piirteitä, hoitoa, hoitotuloksia, sekä sosioekonomisia kustannuksia.

Sairastavuuden, hoitomenetelmien ja muiden keskeisten terveydenhuoltojärjestelmää kuormittavien tekijöiden analysointi valituille potilasryhmille.

Hankkeessa tutkitaan mielenterveyden häiriöiden esiintymistä, hoitoa, päätetapahtumia ja kulkua elämänkaaren aikana. Lähtökohtana on mielenterveydenhäiriön diagnoosin saaneet suomalaiset, joille kerätään seurantatiedot useista suomalaisista rekistereistä. Tässä tutkimusprojektissa tutkitaan mielenterveyden häiriöiden esiintymistä elämänkaaren aikana laajalti ja keskittyen tiettyihin häiriöihin. Vertailuryhmänä käytetään sisaruksia sekä heille väestöstä kaltaistettuja terveitä vertailuhenkilöitä.

New extended-valency pneumococcal conjugate vaccines (PCVs) are expected to be introduced into the national vaccination programs in high-income countries, including Finland. The objective of this observational nationwide population-based register study is to describe the disease burden of pneumococcal disease in Finland during the current infant PCV10 program.

Tietoja käsitellään tieteellistä rekisteritutkimusta varten. Kyseisessä tutkimuksessa selvitetään tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien potilaiden kliinisiä piirteitä, lääkekäyttöä, sairaustaakkaa, oheissairastavuutta Suomessa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa.

Tavoitteemme ovat seuraavat: a) Arvioida keuhkosyövän ennustetta ja sen ajan myötä tapahtuvia muutoksia Suomessa b) Selvittää keuhkosyövän ennusteeseen ja tästä syövästä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä. c) Tunnistaa alueellisia parannuskohteita hoitoketjuissa. d) Tutkia hematoksyliini-eosiini (HE) -näytteiden arvoa keuhkosyövän ennusteeseen ja hoitovasteeseen. e) Validoida tunnettuja, ja tunnistaa uusia immunohistokemiallisiamarkkereita keuhkosyövän ennusteen ja hoitovasteen arviointiin.

CoVend-konsortio kehittää tehokasta SARS-CoV-2 hoitoa lievien ja kohtalaisten COVID-19 vaiheiden hallintaan ja vakavan taudin ehkäisyyn. Hankkeessa tutkitaan potentiaalisia lääke-ehdokkaita ja profiloidaan koronapotilaita moderneilla datan analysointi- ja keinoälymentelmillä. Findatan COVID-19 kohorttia on tarkoitus käyttää tunnistamaan potilasjoukosta clustereita ja alipopulaatioita jotka ennustavat potilaan riskiä vakavalle taudinkuvalle.

CovEnd (covend-project.eu)

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen kaikissa viidessä yliopistosairaalassa tehtyjen EVAR-toimenpiteiden sädeannos vuosilta 2017-2022. Samoin selvitetään sädeannokseen vaikuttavat tekijät kuten läpivalaisulaitteiston sädeasetukset, toimenpiteen ja läpivalaisun kesto ja potilaan paino. Tiedot kerätään retrospektiivisesti potilaiden sairaskertomuksista ja kuvantamistutkimuksista. Tuloksista selvitetään miten sädeannoksia voidaan vähentää.

To study: 1) the heritage of a vide spectrum of CID and AID and 2) their co-occurance at population level in Finland and 3) genetic and environmental risk factors for developing the diseases.

Longitudinal observational cohort study, using secondary data from established administrative and clinical registers, aiming to investigate the real-world clinical and economic burden and treatment patterns of patients with medically attended or laboratory test verified acute respiratory infection (ARI) and ARI due to respiratory syncytial virus (RSV) in Finland and Norway.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Karjalan keskussairaalassa vuosina 2003-2017 operatiivisesti suoliresektiolla hoidottujen kolorektaalikarsinoomapotilaiden hoidon tulokset kuten 5-vuotiselossaololuvut ja kuolleisuus eritellen karsinooma- ja kokonaiskuolleisuus viiden vuoden kohdalla ja saatavilta osin myös 10-vuotiselossaololuvut. Tarkoituksena on tutkia myös leikkauskuolleisuus sekä varhais- ja myöhäiskomplikaatiot, taudin mahdollinen residivointi ja siihen kohdistuvat hoidot.

Selvitämme vatsa-aortan aneurysman hoidon tuloksia Suomessa. Tiedot on tähän asti kerätty vuosilta 1998-2017. Myös muista Pohjoismaista on kerätty vastaavat tiedot ja näistä on tällä hetkellä useampi artikkeli työn alla. Tähän liittyen yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa Uppsalan yliopistosta olisi tavoitteena täydentää tietoja myös viimeisimmiltä vuosilta ja samalla kerätä tietoja potilaiden riskitekijöihin liittyen, mikä mahdollistaisi tarkemman analyysin.

Tässä rekisterihankkeessa selvitämme keskosuuden, lapsuuden astman ja ADHDn vaikutusta paveluskelpoisuusluokkaan ja sotilaspalveluksen suorittamiseen. Hyödynnämme syntymärekisteriä, josta keräämme kaikki Suomessa syntyneet pojat vuosilta 1987-1998. Näille henkilöille keräämme tiedot KELAn erityiskorvattavuuksista, lääkeostoista ja armeijan käynnistä, sekä tilastokeskukselta maastamutto ja kuolintiedot.

Infarktin sairastaneiden potilaiden sairastavuus ja kustannukset. HUS-ssa ollaan muuttamassa potilaiden seurantajärjestelmää ja halutaan nähdä onko uudella seurantamenetelmällä vaikutusta sairastuvuuteen ja kustannuksiin.

Tutkimuksessa kuvataan lasten sairastavuutta eri sairauksien, tapaturmien ja kuolemien osalta. Lisäksi selvitetään etiologisia syitä eroille lasten sairastavuudessa, esimerkiksi psykiatriselle sairastavuudelle, ja psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä sairastavuuteen jalastensuojelun tukitoimiin.

Observational, retrospective, registry and medical chart review cohort study, analysing the distribution of dosing intervals of long-acting injectables available in Finland.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella miten yhteiskunta tukee terveyspalveluilla (mm. YTHS) ja etuuksilla opiskelijoiden opintomenestystä sekä tunnistaa paljon palveluita käyttävät ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Tutkimuksessa arvioidaan opiskelijoiden palveluiden ja etuuksien käyttöön liittyvää yhdenvertaisuutta, kun otetaan huomioon elämäntilanne ja useita taustatekijöitä. Kela on laaja lakisääteinen vastuu oth:n kehittämisestä, jonka tueksi tarvitaan rekisteritutkimusta.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyperkalemiaan liittyviä seikkoja kroonista munaistautia sairastavilla henkilöillä.

Hankkeessa tuotetaan tilastoja terveydenhuollon ja sen sidosryhmien käyttöön. Tämän kyseinen hakemus liittyy lääkehoitokäytäntöjen tilastointiin.

Synnytysten käynnistykset ovat kaksinkertaistuneet 2005-2023 välisenä aikana. Haluamme selvittää ovatko käynnistykset lisääntyneet synnyttäjiin liittyvien riskitekijöiden tai raskauskomplikaatioiden lisääntymisen vuoksi vai liittyykö lisääntyminen muuttuneeseen hoitokulttuuriin. Lisäksi haluamme selvittää käynnistettyjen synnytysten vaikutuksen synnytykseen liittyviin komplikaatioihin sekä vastasyntyneen kuntoisuuteen. Vastaavanlaista tutkimusta koko Suomen synnytyksistä ei ole aiemmin tehty.

Tutkimuksessa arvioidaan haimasyövän esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes -potilailla (T2DM), jotka käyttävät eksenatidia, ja verrataan heitä muihin diabeteslääkekäyttäjiin. Tutkimus on kansainvälinen, retrospektiivinen rekisteritutkimus. Tutkimuspopulaatio muodostuu T2DM-potilaista, jotka käyttävät diabeteslääkkeitä. Potilaita seurataan lääkkeiden markkinoilletulosta (2006) vuoteen 2023 asti. Tutkimuksessa tehdään vain yksi aineiston poiminta.

Tavoitteena on tutkia interstitiaalisia fibroottisia keuhkosairauksia (ILD) sairastavien potilaiden keuhkokudosnäytteiden (kirurgisten keuhkobiopsioiden ja keuhkonsiirtonäytteiden) histologisia piirteiden yhteyttä FinnGen-projektissa tutkittuihin genomi- ja potilastietoihin verraten. Biopankit toimittavat aineiston.

Longitudinal observational cohort study, using secondary data from established administrative and clinical registers, aiming to investigate the real-world clinical and economic burden and treatment patterns of patients with T2D in Sweden and Finland.

Tutkimushankkeessa kootaan Turun asunnottomia kuvaava, kansallisia ja paikallisia rekistereitä yhdistävä yksilötasoinen pitkittäisaineisto. Aineisto mahdollistaa asunnottomien asumis-, palvelu- ja etuuspolkujen analysoinnin takautuvasti pitkällä aikavälillä. Odotettavat tulokset tuovat esille asunnottomuuden kestoa, toistuvuutta ja palvelujen käytön päällekkäisyyksiä, jotka kytkeytyvät asumisen ja elämäntilanteiden vaihteluun sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Tavoitteena on parantaa lasten infektiosairauksien diagnostiikkaa ja hoidon laatua. Tarkemmin: 1) selvittää mitä antibiootteja määrätään lapsille sairaalan ulkopuolella; 2) kartoittaa diagnostisten menetelmien laatua; 3) tunnistaa hoitosuosituksista poikkeamiseen vaikuttavat riskitekijät; 4) arvioida nykykäytäntöjen kustannusvaikutuksia; ja 5) luoda suunnattuja interventiota.

Projektin tarkoituksena on tutkia Parkinsonin taudin ja syöpien esiintymisen yhtymäkohtia käyttäen apuna Kelan lääkekorvausrekisterin tietoja kohderyhmän osalta.

Tutkimuksessa arvioidaan lääkkeiden vaikuttavuutta ja kustannuksia laajassa väestöpohjaisessa rekisteriaineistossa ajalta 2000-2015. Tutkimusjoukon muodostavat vuosina 2000, 2005 ja 2010 kohteena olevien lääkkeiden ensikäytön aloittavat potilaat, joita on yhteensä arviolta 900 000. Lääkkeiden vaikuttavuutta ja kustannuksia arvioidaan viidessä eri päälääkeryhmässä. Tutkimuksen kohteena olevia lääkkeitä on 90.

Vuonna 2011 voimaantulleen takuueläkeuudistuksen myötä noin sadan tuhannen pienintä eläketuloa saavan eläkeläisen nettotulot nousivat huomattavasti. Tutkimuksemme keskittyy vuoden 2011 takuueläkeuudistuksen kausaalivaikutus terveys- ja työntarjontavaikutusten selvittämiseen. Uudistuksen vaikutuksia tarkastellaan käyttäen moderneja mikroekonometrian menetelmiä.

Kansallinen rekisteritutkimus. Verrataan rituksimabin ja okrelitsumabin tehoa ja turvallisuutta.

Olemme keränneet HYKS:ssä vuosina 2006-2008 n= 5294 sepelvaltimotautipotilaan aineiston. Kyseessä on pitkäkestoinen seurantatutkimus jonka tarkoituksena on selvittää sepelvaltimotautia monipuolisesti. Seurannassa käytämme HUS:n potilastietoja sekä seuraavia rekistereitä: sairaalapoistoilmoitusrekisteri, KELA:n lääkerekisteri ja Tilastokeskuksen kuolintietorekisteri. Teemme lisäksi edelleen potilaista kerätyistä verinäytteistä analyysejä, joita yhdistämme edellämainittuihin tietoihin.

PCD tapausten kokonaismäärä Suomessa ja niiden geneettiset variantit sekä varianttien levinneisyys ja mahdollinen alueittainen ryvästyminen/klusteroituminen ei ole tiedossa. Arvioiden potilaiden kokonaismäärää voi olla jopa 200 henkilöä. Haluamme lisäksi tietää missä iässä diagnoosi on asetettu ja minkälaisiin diagnostisiin toimenpiteisiin diagnoosi perustuu. Suomen kaikkien yliopistollisten sairaaloiden yhteistyössä haluamme vastauksen yllämainittuihin kysymyksiin.

Suun kautta otettavan kladribiinin turvallisuuden määrittely potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS-tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan kladribiinin käytön tavanomaisessa kliinisessä hoidossa. Keskeistä on kladribiinin turvallisuusprofiilin vertaaminen fingolimodin turvallisuusprofiiliin potilailla, joilla on erityisen aktiivinen aaltomainen MS- tauti, ja jotka aloittavat ensimmäistä kertaa suun kautta otettavan fingolimodin käytön.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, onko primaari aldosteronismi tunnistamaton riskitekijä sydänperäisten äkkikuolemien taustalla ja mikä on lisämunuaismuutosten esiintyvyys äkkikuoleilla. Tutkimusaineisto koostuu sydänäkkikuolleista ja muista syistä äkillisesti kuolleista (trauma, myrkytys tai itsemurha).

Cancer is one of the leading causes of mortality worldwide. If cancer is detected at an early stage, the prognosis is often better. In this collaboration study between Finland and China, the goal is to study the application of machine learning methods and construction of 3D genome in cancer early prediction. The study utilises genome data from THL Biobank, health data from Kanta archive and Cancer registry.

Tutkimuksessa arvioidaan haima- ja kilpirauhassyöpien esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes -potilailla (T2DM), jotka käyttävät dulaglutidia, ja verrataan heitä muiden toiden hoitolinjan diabeteslääkekäyttäjiin. Tutkimuspopulaatio muodostuu T2DM-potilaista, jotka käyttävät toisen linjan diabeteslääkkeitä. Potilaita seurataan lääkkeiden markkinoilletulosta (2005) haima- tai kilpirauhassyöpädiagnoosiin asti. Tutkimusjakso loppuu 31.3.2030. Jakson aikana tehdään kolme poimintaa vuosina 2024, 2027 ja 2030

Tavoitteenamme on selvittää primäärien immuunipuutosten määrää ja tautikirjoa Suomessa maanlaajuisesti. Tutkimuksemme on kansallinen rekisteritutkimus primaarien immuunivajeiden esiintyvyydestä, diagnostiikasta, geenivirheistä, ennusteesta ja sairastavuudesta Suomessa 1996-2023. Kansalliseen tutkimukseen osallistuvat viiden yliopistosairaalan ja keskussairaaloiden primaareja immuunipuutospotilaita hoitavat klinikat. Lisäksi tietoa kerätään kansallisista rekistereistä.

The objective is to study the effectiveness of Pfizer-BioNTech COVID-19 mRNA vaccine against severe COVID-19 disease in the elderly and in immunocompromised patients by using real-world data collected in population-based national health registers in Finland.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on pyytänyt valmistajaa, lääkeyhtiö Currax Pharmaceuticals LLC:tä, toimittamaan lisätietoja Mysimban käytöstä lääkkeen turvallisuusprofiilin dokumentoimiseksi kliinisessä käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata Mysimban käyttöä ja turvallisuutta jokapäiväisessä kliinisessä käytännössä.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttien hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma muodostuu Oulun yliopistossa, lääketieteellisessä tiedekunnassa kerätyistä pitkittäisistä väestötutkimuksen aineistoista ja niillä tehtävästä tutkimuksesta. Tavoitteena on selvittää kohortteihin kuuluvien henkilöiden terveyttä ja elintapoja sekä pitkäaikaista sairastavuutta sikiökaudelta lähtien, tutkia ikääntyneen väestön toimintakykyä ja sairastavuutta sekä sukupolvien välisiä eroja.

Tutkimuksemme tarkoitus on verrata ACL repeämiä eri sukupuolten välillä sekä mahdollisia uusintarepeämien syitä korkean uusintarepeämäriskin potilailla (naissukupuoli ja ikä). Jotta saamme laajalti tarkasteltua hypoteesiamme (sukupuolten ja grafti-valintojen välillä on eroja ACL vammoissa), kokoamme retrospektiivisen otoksen Töölön Mehiläisessä leikatuista potilaista.

To investigate and analyze the maternal and neonatal outcomes in the Finnish population, focusing on various maternal and fetal factors, pregnancies, birth (preterm birth), and maternal health conditions before, during, or after pregnancy (like preeclampsia, cardiomyopathy and so on).

Tavoitteena on selvittää verkkokalvoirtaumien ilmaantuvuuden, primaarileikkauksen tyypin ja leikkausviiveen kehitys Suomessa 2000-luvulla. Analyysissa selvitetään ikä- ja väestöryhmien mahdolliset erot sekä primaari- ja uusintaleikkausten tyypin, määrän ja leikkausviiveen mahdolliset muutokset ajan myötä.

Tässä EU:n lääkeviranomaisen (European Medicines Agency EMA) hankintana toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään reaalimaailman tietolähteiden hyödyntämistä rokotteiden turvallisuusarviossa. Tutkimus toteutetaan kahdeksassa eri maassa. Suomen osatutkimus hyödyntää kansallisia rekisteritietoja sairastavuuden, lääkkeidenkäytön sekä kuolleisuuden osalta. Eri maiden yksilötason tietoja ei yhdistetä.

Tutkimuksessa selvitetään perinnöllisten syöpäalttiusoireyhtymien yleisyyttä sekä niihin liittyvää syöpäsairastavuutta.

FPS on Suomen laajin ja pitkäaikaisin kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus. Henkilöstön työtä, työoloja, hyvinvointia ja terveyttä seurataan säännöllisin kyselyin sekä kansallisista terveysrekistereistä. Ensimmäiset kyselyt on tehty 1997-1998 ja kyselytietoja on jo lähes 560 000 henkilöltä. Verkkosivut: https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/kunta-ja-hyvinvointialan-henkiloston-seurantatutkimus-fps. Verkkosivuilta linkki tietosuojailmoitukseen ja tiedotteisiin tutkittaville.

Tavoitteenamme on selvittää yleisimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kokonaiskustannuksia työikäisessä väestössä. Aiemmin olemme jo selvittäneet erikoissairaanhoidon osan kustannukset ja nyt haluamme tutkia asiaa myös töistä poissaolon kustannuksien osalta. Tulosten perusteella pystymme määrittämään hoitojen kustannustehokkuutta ja oikea-aikaisuutta.

Munuaiskorvaushoitopotilaiden eloonjäämisennuste on parantunut mutta edelleen kuolleisuus on moninkertainen verrattuna yleisväestöön. Tavoitteena on selvittää eloonjäämisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ja miksi ennuste on parantunut. Suomen munuaistautirekisteristä haetaan kattavat tiedot munuaiskorvaushoitopotilaista vuodesta 1964 lähtien, kuten esimerkiksi tiedot munuaistautidiagnoosista, dialyysimuodosta, munuaissiirrosta, liitännäistaudeista, laboratorioruloksista ja kuolemansyistä.

AZD3152 is a long-acting antibody that is used as a prophylactic intervention for the prevention of SARS-Cov-2 infection, and it will be soon available in Finland through a Compassionate Use Program. The aim of this retrospective register study characterize the individuals who have been administered AZD3152 in real-world clinical practice, and to assess the frequency of COVID-19 related events and healthcare resource utilization (HCRU) among these individuals.

Tutkimuksessa selvitetään ihosairauksien epidemiologiaa ja oheissairastavuutta Suomessa.

FinnDiane-tutkimus (The Finnish Diabetic Nephropathy Study, FD) on kansallinen monikeskustutkimus, jonka toiminnan tavoitteena on selvittää diabeettisten komplikaatioden perinnöllisiä ja ympäristöllisiä syitä (tautimekanismeja). Koska fenotyyppi on oleellisen tärkeä asia geneettisissä tutkimuksissa, teemme jatkuvasti fenotyypin päivitystä mm. diabeettisen nefro-, neuro- ja retinopatian, CVD:n sekä lääkityksen suhteen. Näitä tietoja kartoitamme mm. rekistereistä.

Tutkimuksessa selvitetään ortopedisten sairauksien ja leikkausta vaikuttavuutta sairaslomien, lääkeostojen ja eläkepäätösten näkökulmasta.

The purpose of this research is to calculate the magnitude of cost offsets generated by Housing First programs in Finland by examining clients’ use of social and health services and welfare benefits.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia nivelpsoriaasin (PsA) hoitoon käytettävän guselkumabin (GUS) hoitomalleja, joihin kuuluvat lääkkeen käyttönannoksen selvittäminen, lääkehoitoon sitoutuminen sekä terveydenhuollon resurssien käytön arviointi. Kohortin muodostavat GUS-lääkehoitoa saaneet vuodesta 2021 alkaen saaneet henkilöt. Tavoitteisiin sisältyy myös selvitys taudin aktiivisuudesta ja vaikutuksesta elämänlaatuun.

The requested data will be used to assess treatment guidelines adherence, treatment patterns, clinical characteristics, and health care utilization for patients with heart failure.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ihotautiklinikalla ja suu- ja leukakirurgian klinikalla hoidettavia suun autoimmuuneja rakkulatauteja sairastavia potilaita. Työssä tarkastellaan tautien esiintyvyyttä, potilaiden oirekuvaa ja hoitolinjoja potilastietojen pohjalta. Tarkastelemme myös muita potilaiden kroonisia tai autoimmuunitaustaisia pitkäaikaissairauksia sekä neurologisia sairauksia.

Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan järjestämän työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) vaikutuksia työllistymiseen. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat vuosina 2021 ja 2022 TEAK-palvelun aloittaneet. Kohdejoukolle kaltaistetaan väestöotoksesta verrokkiryhmä, johon heitä verrataan. Aineisto koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen, Digi- ja väestötietoviraston ja Tilastokeskuksen rekisteritiedoista sekä Verohallinnon Tulorekisteritiedoista ajanjaksolta 2019-2023.

The aim of this study is to analyse drug prescription patterns in Finland and investigate factors that associate and interact with these patterns, and with subsequent health outcomes of patients. This is a nationwide cohort study linking data from multiple Finnish health registers. We include all individuals alive and residing in Finland on 01-01-2000 as well as individuals born after the inclusion date.

This is a nationwide population-based register study on pertussis in children less than 14 years of age in 1995-2019. We will estimate the effectiveness of preschool pertussis vaccination in a  cohort design, by  previos vaccination status and by time since vaccination, and assess its impact by comparing vaccination programs with and without preschool vaccination. In addition, we will assess the patterns of pertussis by age, time, area, vaccination status and hospitalization.

Tutkimuksessa tutkitaan, millä tavalla 10-11-vuotiaiden lasten liiallinen internetin käyttö on yhteydessä masennusoireiluun ja ahdistuneisuuteen. Tutkimuksen aineistona toimii Kouluterveyskyselyn vuoden 2023 aineisto, jonka on kerännyt THL.

FinnGen-tutkimuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä tautimekanismeista ja mahdollistaa parempien hoitojen kehittäminen eri sairauksiin. Tätä varten FinnGen-hankkeessa pyritään tunnistamaan, mitkä geenivariantit ovat yhteydessä sairauksiin yhdistämällä 500 000 suomalaisen geenitiedot terveysrekistereistä ja terveydenhuoltojärjestelmästä saataviin tietoihin sekä analysoimalla biologisia näytteitä.

Tavoitteet: Selvittää raskauden ja raskauden jälkeisiä riskitekijöitä äitien ja heidän jälkeläistensä sydän- ja aivoverisuonisairauksiin. 
Menetelmät: Käytämme apuna THL ylläpitämää rekisteriä (syntyneiden lasten rekisteri), jossa on kerätty synnyttäneiden naisten tupakoinnista, iästä sekä heidän jälkeläistensä (n=240 090) tietoa. Yhdistämme syntyneiden lasten rekisteriin seuraavat THL rekisterit henkilötunnusten perusteella: Avohilmo, Hilmo, Poistoilmoitusrekisteri, Kuomansyyt aineisto.

Kyseessä on retrospektiivinen kansallinen akromegaliakohorttitutkimus (vuosina 1980-1999 diagnosoidut, vähintään 16-vuotiaat akromegaliapotilaat), joka pohjautuu valtakunnallisiin rekistereihin ja potilasasiakirjoihin. Kohortti päivitetään ottamalla mukaan Suomessa vuosina 2000-2015 diagnosoidut akromegaliatapaukset. Akromegaliapotilaiden sairastavuutta sydän- ja verisuonisairauksiin verrataan iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan
kaltaistettuihin verrokkeihin.

Leikki-ikäiset sairastavat keskimäärin 5–8 hengitystieinfektiota vuodessa. Tällöin heidän toisen vanhempansa tai isovanhempansa tulee jäädä kotiin hoitamaan heitä. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä perheelle että yhteiskunnalle. Tutkimuksessa selvitetään rakennuksiin ja ilmanvaihtoon liittyviä tekijöitä, jotka altistavat sairastavuuteen ja pyritään interventiolla löytämään keinoja sairastavuuden vähenemiseksi.

Kyseessä on THL:n Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto –projektin valtakunnallinen rekisteriaineisto, mikä sisältää Suomessa vuonna 2019 pitkäaikaissairauksiin kuolleet täysi-ikäiset henkilöt, joiden arvioitiin olevan palliatiivisen hoidon tarpeessa elämän loppuvaiheessa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää elämän loppuvaiheen hoidon toteutumista ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden käyttöä, sekä palliatiivisen hoidon vaikuttavuutta palveluiden käyttöön.

Tutkimuspotilaat ovat veriryhmävasta-aineiden vuoksi kohdunsisäisiä punasolusiirtoja saaneet lapset, sekä heidän äitinsä. Verrokeiksi valitaan muilta ominaisuuksiltaan ja taustoiltaan samankaltaisia äitejä ja lapsia. Kyseessä on yhteispohjoismainen projekti, mukana myös Ruotsi, Norja ja Tanska, tässä tutkimusaika on 1.1.2003-30.7.2021. Erikseen käsitellään myös kotimainen aineisto, jossa tutkimusaika on 1.1.2013-31.12.2024

Tervaskannot 90+ on pitkäikäisyyteen ja vanhoista vanhimpiin kohdistuva monitieteinen tutkimuskokonaisuus. Hanke tuottaa tietoa 1) hyvin vanhojen ihmisten terveyden ja toimintakyvyn, avun tarpeen, elämänlaadun ja palvelujen käytön muutoksista, 2) tunnistaa biologisen ikääntymisen markkereita ja niiden yhteyksiä terveyteen, toimintakykyyn ja kuolleisuuteen sekä 3) tuo esiin pitkäikäisten ihmisten kokemuksia heidän elämästään ja arjestaan.

Kyseessä on väitöskirjatutkimus, jonka tavoitteena on suomalaisnuorten subjektiivista painon kokemista, todellista painoa, koettua terveydentilaa ja näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaa Kouluterveyskyselyä vuosilta 2000-2023.

Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyviä vierasaineita eli prosessikontaminantteja muodostuu, kun elintarvikkeita kuumennetaan, savustetaan tai fermentoidaan. Syöpävaaralliset prosessikontaminantit ovat merkityksellisiä, koska ne voivat aiheuttaa mutaatioita eli vaurioita perimään. Mutaatiot voivat johtaa syövän syntyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko lämpökäsiteltyjen ruokien käyttö yhteydessä syövän riskiin kahdeksassa kohorttitutkimukseja aiheuittavatko ne merkittävää tautitaakkaa.

This is a multi-centre, multi-topic register data collection, quality, algorithm enhancement and a clinical decision support system (CDSS) study. The CDSS is aimed for the use of medical professionals and IBD patients to help them find best individualized treatments and better understand the treatment path and patient journey. Furthermore, we aim to decrease IBD treatment costs in Finland and Germany.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienten lasten bronkioliitin epidemiologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeisten 20 vuoden aikana. Asetelmana on kohorttiseurantatutkimus. Pyrimme löytämään sellaisia sairastuvuutta lisääviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa, sekä tunnistamaan lapsiryhmiä, joihin ennaltaehkäisevät toimet tulisi suunnata. Bronkioliitin ennusteellista merkitystä tutkimme kartoittamalla sitä, mitkä tekijät assosioituvat myöhempään astmalääkityksen tarpeeseen.

Tämän tieteellisen tutkimuksen tarkoitus on retrospektiivisesti selvittää Turun Pohjola Sairaalassa (myöhemmin Pihlajalinna Turku Kupittaa) kartiokeilatietokonetomografiakuvauksen vaikutusta nilkka- ja jalkateräpotilaiden hoidon valintaan ja jatkohoidon suunnitteluun.

Sairastavuuden, hoitomenetelmien ja muiden keskeisten terveydenhuoltojärjestelmää kuormittavien tekijöiden analysointi valituille potilasryhmille.

Tietoja kunt. psykoterapian korvauksista käytetään kohderyhmän tunnistamiseen ja osallistumisen arviointiin (yksi lopputulema). Terveydenhuollon käyntitietoja käytetään hoidon vaikutusten tutkimiseen. Tätä varten tarvitaan koko tutkimusryhmältä tiedot kaikista käynneistä, jotta voidaan arvioida miten nämä liittyvät hoitoon. Sama koskee lääketietoja, niiden avulla voidaan arvioida myös millaista muuta hoitoa henkilö sai mielenterveyden ongelmiin sekä vaikuttiko terapia näiden tarpeeseen.

Hankkeessa tutkitaan vankeuden täytäntöönpanoa ja vankien vapautumisen jälkeistä elämää Vankitietojärjestelmästä poimitun v. 2006–2021 vapautuneiden vankien aineistolla, johon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen ja Findatan rekisteriaineistoista. Aineiston avulla analysoidaan työssäkäyntiä, terveyttä ja kuolleisuutta pitkään vapautumisen jälkeen. Vastaavasti voimme tutkia vapautuneiden vankien vankeuskausien sisältöjä (mm. kuntoutus ja työtoiminta) aikaisempaa tarkemmin.

Selvitämme hoitoilmoitusrekisterin ja syöpärekisterin avulla leikkausmäärien ja -menetelmien muuttumista Suomessa syöpäpotilailla 1994–2021 välisenä ajanjaksona. Edelleen selvitämme kehitystä rangan primaarikasvainten ja metastaasien osalta sekä syöpäpotilaiden syöpään liittymättömien selkäleikkausten osalta. Arvioimme myös eloonjäämisaikojen kehitystä metastaasikirurgian jälkeen.

Tilastoa käytetään C.diff potilaiden hoitokäytäntöjen ja niiden muutosten arviointiin. Tietoja käsittelee Success Clinic Oy ja tilastoanalyysien tuloksia jaetaan Success Clinic Oy:n sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa sekä vertaillaan muiden pohjoismaiden vastaaviin tuloksiin.

Lääketoimitusten, lääkemääräysten ja potilaiden tarkastelu alueittain.

Success Clinic Oy seuraa terapia-aluetta mm. THL:n toimittaman datan avulla. Tietoja käsittelee Success Clinic Oy ja tilastoanalyysien tuloksia jaetaan Success Clinic Oy:n sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa sekä vertaillaan muiden pohjoismaiden vastaaviin tuloksiin.

Alueellisten lääkehoitokäytäntöjen tarkastelu

Tietopyynnön tavoitteena selvittää munuaisten vajaatoiminnan, sydämen vaajatoiminnan sekä diabeteksen esiintyvyyttä että SGLT2- estäjien käyttöä näiden potilaiden keskuudessa

Tavoitteena on selvittää COPD:stä johtuvien kiireellisten hoitojen, päivystyskäyntien ja sairaalahoidon määrä alueellisella tasolla. Päivystyskäyntien ja sairaalahoidon aiheuttaman taakan arvioimiseksi tarvitaan lisäksi taustatietoja.

Hanke on jatkoa aikaisemmin toteutetulle ATTR-CM– THL -tietopyynnölle, jonka tavoitteena on seurata transtyretiiniamyloidoosi (ATTR) potilaiden ilmaantuvuutta ja vallitsevuutta Suomessa.
Sydänamyloidooseja on pidetty harvinaisina sairauksina, mutta diagnostisten menetelmien kehittyessä tautitapaukset tunnistetaan entistä paremmin. Hoitomenetelmien kehittyessä oikea aikainen diagnosointi ja hoitoon pääsyn kehittäminen on entistä tärkeämpää potilaiden ennusteen parantamiseksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten PD-(L)1-estäjien käyttö on kehittynyt Suomessa ja verrata tuloksia kansainväliseen aineistoon. IQVIA harkitsee näiden tietojen käyttämistä validointitarkoituksiin, ajatusjohtamiseen (thought leadership), ennustamiseen, mallintamiseen sekä osana Life Science -alan ja suomalaisten julkisyhteisöjen hankkeita.

Rikollisuustilanne-katsaus antaa vuosittain kokonaiskuvan rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista käyttämällä eri tietolähteitä (esim. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilasto, Kansallinen rikosuhritutkimus, Polstat). Hoitoilmoitusjärjestelmistä saatavat aggregaattitason tiedot väkivaltaan liittyvistä terveydenhuollon käynneistä (perusterveydenhuollon avohoito, erikoissairaanhoito) ovat oleellisia väkivaltarikollisuuden kokonaiskuvan kannalta.

Data will be used to report diagnosis and procedural aggregate data at hospitals or health care facilities level information using codes (Nomesco and ICD-10). The data as processed will be available for other products within Clarivate (MedTech 360 insights, Epidemiology) to detect trends they can use in their modelling of future trends (forecast). In the case of commercial applications, clients use our data to provide better healthcare services to institutions.

Tilasto sisältää rotavirusrokotettujen ja rotavirusinfektion saaneiden henkilöiden määrän Suomessa. Rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009. Tämä tilasto osoittaa infektiomäärän laskun rokotusmäärien kasvettua.

To our knowledge there is no recently published data on incidence and prevalence for Duchenne muscular dystrophy (DMD), Becker dystrophy (BMD), and other MDs, respectively, in Finland. Therefore, we would like to order data, as recent as possible, describing the patient population size, including both incidence and prevalence rates as well as treating hospitals. This assessment is a crucial preparatory step for designing an upcoming real-world evidence study.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimus on osa väitöskirjaani. Se pyrkii selvittämään, mitä vaikutuksia työmarkkinatuen saajille ja erityisesti heidän
työllistymiselle oli vuoden 2013 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella, jossa työmarkkinatuen tarveharkinta koskien
puolison tuloja poistettiin.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimus on osa väitöskirjaani. Hanke selvittää, mitä vaikutuksia työllistymiseen sekä työttömien palveluihin ja
aktivoimiseen oli vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella, jossa työmarkkinatuen rahoitusvastuuta
kunnille lisättiin pitkäaikaistyöttömien osalta. Muutos toi kunnille lisäkannusteen lisätä pitkäaikaistyöttömille tarjottavia
palveluita. Myös lakiuudistuksen yhteisvaikutuksia monialaisen yhteispalvelun uudistuksen sekä työllisyyden
kuntakokeilujen kanssa arvioidaan.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findatan myöntämä; Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa laparoskooppisten suoliresektioiden tekniikan käyttöönottoa Suomessa. Tutkimuksessa arvioidaan menetelmän yleistymistä, eli määrää, sekä laadun kehitystä. Kartoitetaan myös mahdollisia alueellisia eroja oppimiskäyrässä. Laatua kuvaavina parametreina käytetään mm. komplikaatioiden määrää ja onkologista tulosta.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

FinDiCon-tutkimuksen tavoitteena on laajasti kuvata tyypin 1 ja tyypin 2 hoitotasapainoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus
toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan useissa vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Selvitimme retrospektiivisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) 1-16-vuotiaiden maksaentsyymien mittausmääriä 1992-2018 ja poikkeavien arvojen syitä. Koska ylipainoon liittyvä rasvamaksa oli yleinen syy, tutkimuksen 2. osassa poimittiin TAYS:ssa Tampereen perusterveydenhuollossa ylipainodiagnoosin saaneet 1-16-vuotiaat vuosilta 2002-2018 ja kerättiin myös vanhempien tietoja. Myöhemmin ylipainoisten aineistoa täydennettiin Findatan kautta (Kelan reseptit, Avohilmo, Syntymärekisteri)

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findatan myöntämä; Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Pidennys ajanjaksoon

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hankkeen tarkoituksena on tutkia bipolaarihäiriötä ja unipolaari-depressiota sairastavien potilaiden sairauden kulkua, kuolleisuutta ja työkykyvaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten käytetyn lääkityksen laatu liittyy kuolleisuuteen, työkykyyn ja sairaalahoitoihin seurannan aikana. Lisäksi tutkimme muun muassa hoitoresistentin depression esiintyvyyttä, hoitoa ja yhteyttä sairaslomapäiviin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

Tutkimuksessa selvitetään avoterveydenhoidon markkinoiden toimintaa, monituottajuutta ja sääntelytoimenpiteiden vaikutuksia Suomessa. Tutkimus perustuu Kelan, THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin, jotka mahdollistavat eri sektoreiden toimijoiden analyysin. Tutkimustulokset tulevat olemaan hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia, yrityskauppojen vaikutuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän yhdenvertaisuuden ja palveluintegraation toteutumista.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on kansallinen kalloimplanttirekisteri, jonka kuvaus on toimitettu eri lomakkeilla Findatalle useita kertoja.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hankkeessa tutkitaan valinnanvapautta ja kilpailua julkisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimme esimerkiksi valinnanvapausreformien vaikutuksia hoitopaikan valintaan ja hoitotuloksiin. Lisäksi hankkeessa on toteutettu samoihin teemoihin liittyvä tutkimus synnytyssairaaloiden lakkauttamisista. Tutkimus perustuu THL:n ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan uutta tietoa väestön ikääntymisen vaikutuksista terveydenhuollon ja ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannuksiin ja tarkastellaan keinoja, joilla kustannusten kasvua voidaan hillitä. Hankkeen tulokset auttavat kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.

Changes to the permit: addition of data

Issuer of the original permit: Findata

Tavoitteena on parantaa lasten infektiosairauksien diagnostiikkaa ja hoidon laatua. Tarkemmin: 1) selvittää mitä antibiootteja määrätään lapsille sairaalan ulkopuolella; 2) kartoittaa diagnostisten menetelmien laatua; 3) tunnistaa hoitosuosituksista poikkeamiseen vaikuttavat riskitekijät; 4) arvioida nykykäytäntöjen kustannusvaikutuksia; ja 5) luoda suunnattuja interventiota.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Pyritään harvinaissairauksista (glomerulo)nefriittien, vaskuliittien ja myosiittien fasilitoituun, nopeutettuun diagnoosiin käyttämällä HUSin tietovarannon tietoja ja muodostettuja tekoälyalgoritmeja, joista muodostuvat hälytteet arvioidaan HUSin tutkijalääkäreiden, joista arvioija on tutkitun tautiryhmän kokenut tautiryhmän erityisasiantuntijan toimesta. Jos hälyte diagnosoimattomasta potilaasta arvioidaan aiheelliseksi, käynnistetään potilaspolun nopeuttamismenettely toisiolain §55:n mukaisena.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimushankkeen tavoitteena on kuvata eturauhassyövän 1) potilasprofiileja, 2) hoitopolkuja ja niiden kustannuksia
sekä 3) käytetyn diagnostiikan ja 4) COVID-19 pandemian vaikutuksia hoitopolkuihin. Tiedot kerätään viidestä
yliopistollisesta sairaalasta ja yhdestä yksityisestä sairaalasta, jotta tutkimuksella saadaan mahdollisimman kattava
kokonaiskuva Suomessa hoidetuista eturauhassyöpäpotilaista ja heidän hoitopoluistaan.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Teen väitöskirjaa Suomessa syntyneistä ohut- ja paksusuoliatresialapsista ja tarvitsen siihen tätä reksiteriaineistoa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

SUPER-tutkimus on Suomen laajuinen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja selvittävä yleishyödyllinen tutkimus, johon on osallistunut 10500 suomalaista. Hankkeessa tutkitaan psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja sekä yleisemmin pyritään saamaan tietoa psykoosisairauksista ja psykoosia sairastavien tai sairastaneiden tilanteesta Suomessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hanke tarkastelee sosioekonomiseen asemaan ja elämäntapahtumiin liittyviä eroja perinataalivaiheen terveydessä ja riskitekijöissä, sekä perinataalivaiheen merkitystä kognitiivisten kykyjen kehittymiselle sekä sosioekonomisen aseman ja hyvinvoinnin ylisukupolviselle periytymiselle. Perinataalivaiheella tarkoitetaan aikaa 23. raskausviikosta lapsen ensimmäisen syntymänjälkeisen viikon loppuun saakka. Tutkimus on väestötason rekisteritutkimus.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lymfoomiin sairastumisen ja sairauden hoidon vaikutusta potilaiden terveyteen ja sosioekonomiaan sekä potilaspopulaation hoidon kustannuksia. Näitä ei ole aiemmin tutkittu Suomalaisista rekistereistä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findatan myöntämä; Jonkun muun kuin Findatan myöntämä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää leuan osteonekroosin ilmaantuvuutta suomalaisilla luustolääkkeiden käyttäjillä suomalaisessa potilasaineistossa, sekä hahmottaa leuan osteonekroosille altistavia riskitekijöitä (ikä, sukupuoli, krooniset sairaudet, lääkitykset ja tupakointi). Tutkimuksessa vertaillaan leuan osteonekroosiin sairastuneita luustolääkkeiden käyttäjiä sellaisiin luustolääkkeiden käyttäjiin, jotka eivät ole sairastuneet osteonekroosiin. Kyseessä on väitöskirjatutkimus.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikeaa psoriaasista sairastavien potilaiden karakteristiikkaa, hoitokäytäntöjä,
hoitotuloksia, resurssinkäyttöä sekä epäsuoria ja suoria kustannuksia vaikean psoriasiksen tautitaakan
kartoittamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon tietoja sekä kansallisia rekistereitä.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hanke on rekisteripohjainen pitkittäistutkimus koulutuksen yhteydestä (1) terveyteen ja kuolleisuuteen ja (2)
yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten rikollisuuteen ja työllisyyteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan kaksosten ja sisarusten
lasten (serkusten) terveys-, koulutus- ja työmarkkinatulemia erottaen geneettisen ja kulttuurisen periytymisen osuudet.
Kolmantena osana hanketta tutkitaan terveyskäyttäytymisen, sairauspoissaolojen ja työllisyyden/tulojen
pitkittäisyhteyksiä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on yli 30 vuotta kestänyt seurantatutkimus noin 15000 post-menopausaalisen naisen ikääntymisestä.
Rekisteriaineistot muodostavat seurannan tukirangan, mutta tietoa on kerätty myös postikyselyin, tutkimuskäynneillä
sekä interventiotutkimuksilla. Tietojen käyttötarkoituksena on tarkastella naisten terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä,
jotta voitaisiin ymmärtää terveeseen ikääntymiseen johtavia pitkittäisiä mekanismeja ja löytää keinoja
terveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on KELAn tutkimusyksikön johtama korsortiohanke, jossa tarkoituksena on selvittää työterveyshuollon integroitumista hyvinvointialuekokonaisuuteen. Tutkimme, millaisia työkyvyn tukitoimia on tehty ennen kuin työikäinen on saanut leikkaus- tai polikliinista hoitoa julkisessa erikoissairaanhoidossa. Keskitymme merkittävästi työkyvyttömyyttä aiheuttaviin diagnooseihin kuten masennukseen ja joihinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Aineisto kerätään THLn, Kelan ja ETKn rekisteristä.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tavoitteena on selvittää terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuteen Suomessa vaikuttavia tekijöitä väestötieteellisestä näkökulmasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat mielenterveyteen, kuolleisuuteen ja perheen muodostukseen liittyvät sosiaaliset, alueelliset ja perhetekijät, ja näiden muutokset 1970-luvulta lähtien. Lisäksi tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa vuoden 2020 COVID-19-epidemian seurauksista, rikollisuudesta ja näiden väestöryhmittäisistä eroista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kasvaingeenitutkimus on vuosia jatkunut pitkäkestoinen hanke, jossa pyrimme löytämään uusia kasvainalttiuksia aiheuttavia geenivirheitä. Käytämme tähän kansallisia rekistereitä, erityisesti Suomen Syöpärekisteriä sekä biopankkien ja patologian osastojen arkistoja. Keräämme potilasnäytteitä HUSin ja KSSHP:n alueelta ja tutkimme näytteiden lisäksi sukujen syöpäryvästymiä, jotka voivat kertoa periytyvästä alttiudesta. Tutkimusmenetelmänä on
koko genomin sekvensointi.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Rekisterinpitäjän muutos

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata; Joku muu kuin Findata

Sote-tietoja käytetään Uudenmaan asukkaiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeiden ymmärtämiseen, asiakassegmentointiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien tarkasteluun, hyvinvointialueiden määrä-, kusrtannus ja laatueroavuuksien juurisyiden analyysiin, parhaiden käytäntöjen paikantamiseen sekä ennusteiden tekemiseen. Luodut tietomallit, skriptit ja datan käsittelyprosessit ovat sitten käytettävissä muidenkin asiakasryhmien ja Suomen alueiden tutkimiseen ja kähittämiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on kliininen rekisteritutkimus, jonka tavoitteena on kerätä ja raportoida tietoa DLBCL- ja manttelisolulymfoomaa sairastavien potilaiden lymfoomalle altistavista riskitekijöistä, lymfoomahoidoista ja lymfooman ennusteesta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tässä tutkimushankkeessa arvioidaan sosiaalisten haittojen ja huonon terveydentilan siirtymistä sukupolvesta toiseen ja klusteroitumista perheissä. Erityisenä tavoitteena on purkaa syy-mekanismit ja prosessit, jotka aiheuttavat huonoa terveyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The iCAN Flagship Project is a biobank study that integrates deep molecular profiling data from tumors with comprehensive and dynamic longitudinal healthy data.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen on suomalaisen ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyky verrattuna muiden Euroopan maiden vastaaviin ikäryhmiin ja miten kuntoutus ja terveysetuudet ovat yhteydessä suomalaisen ikääntyvän väestön työkykyyn ja työssä jatkamiseen. Tutkimuksessa yhdistetään SHARE-kyselyaineistoon rekisteritietoja tutkittavien eläkkeistä, kuntoutuksesta ja terveysetuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää työkyvyn tukemisessa ja kuntoutuksen kohdentamisessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Nightingale Health Oyj has developed a biomarker profiling technology widely used in population health research. Nightingale has measured biomarkers from 40,000 samples from THL biobank cohorts. The aim of this THL Biobank project is to continue research on the existing NMR biomarker data for precision medicine research. The research will also help further developments of this technology in healthcare. The project duration has been extended by THL Biobank. Here the data analyst team is updated.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata; Joku muu kuin Findata

The aim of this study is to assess the epidemiology, treatment practices, and the burden of DMD in the nationwide cohort of DMD patients in Finland.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tässä EU:n lääkeviranomaisen (European Medicines Agency EMA) hankintana toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään reaalimaailman tietolähteiden hyödyntämistä rokotteiden turvallisuusarviossa. Tutkimus toteutetaan kahdeksassa eri maassa. Suomen osatutkimus hyödyntää kansallisia rekisteritietoja sairastavuuden, lääkkeidenkäytön sekä kuolleisuuden osalta. Eri maiden yksilötason tietoja ei yhdistetä.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää DXA ja muihin radiologisiin kuviin ja koneoppimiseen perustuvaa kuva-analyysin käyttöä potilaiden diagnostiikassa. Tutkimuksen pääkohde on osteoporoosin diagnostiikka, mutta tutkimus keskittyy DXA-kuvien analysoimiseen koneoppimisen keinoin myös muiden soveltuvien sairauksien diagnostiikassa. Koneoppimismalleja opetetaan myös ennustamaan erilaisia sairastumisvasteita sairaaloissa tuotettavasta kuvantamisdatasta (röntgen- ja magneettikuvat).

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Joku muu kuin Findata

Tavoitteena on tarkastella Mavencladin tehoa suhteutettuna muihin suun kautta otettaviin MS-taudin taudinkulkua muuttaviin lääkkeisiin sekä Mavencladin kustannustehokkuutta toisiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on naturalistinen vaikuttavuustutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää psykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä nuorilla, liittyvä seurantatutkimus. Tutkimus on toteutettu potilaiden täyttämien oireita ja toimintakykyä mittaavien itsearviointilomakkeiden sekä seurantakyselyn avulla, ja aineistoon on liitetty Hilmorekistereistä saatavat tiedot tutkittavien seuranta-aikana (5 vuotta) käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The requested data will be used to assess treatment guidelines adherence, treatment patterns, clinical characteristics, and healthcare utilization for patients with heart failure.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hankkeen tarkoituksena on tutkia bipolaarihäiriötä ja unipolaari-depressiota sairastavien potilaiden sairauden kulkua, kuolleisuutta ja työkykyvaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten käytetyn lääkityksen laatu liittyy kuolleisuuteen, työkykyyn ja sairaalahoitoihin seurannan aikana. Lisäksi tutkimme muun muassa hoitoresistentin depression esiintyvyyttä, hoitoa ja yhteyttä sairaslomapäiviin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Kela, Tilastokeskus, ETK

Clinical, safety, medical resource use and patient related outcomes of MIS posterior thoracic and lumbar fusion surgery versus open surgery in the Finnish Spine Registry.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FIREA-tutkimuksen tavoitteena on selvittää elintavoissa ja terveydessä tapahtuvia muutoksia eläkkeellesiirtymisiässä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät työuran aikana ennustavat muutoksia kyseisissä indikaattoreissa ja miten terveydentila sekä sairauksien ilmaantuvuus kehittyvät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Nyt haettavat rekisteritiedot terveysindikaattoreista täydentävät kyselylomakkeilla saatavaa tietoa terveydentilan kehityksestä sekä sairauksien ilmaantuvuudesta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tieteellisessä tutkimuksessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja
reaalimaailman datan hyödyntämiseen lääkkeisiin liittyvässä viranomaispäätöksenteossa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this study is to provide long-term real-world evidence on long-acting injectable (LAI) buprenorphine-treated
patients in Finland to understand the reasons for converting to LAI treatment, how LAI is used in clinical practice,
(including treatment trajectory), and to clarify unclear measures of treatment success.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinDiCon-tutkimuksen tavoitteena on laajasti kuvata tyypin 1 ja tyypin 2 hoitotasapainoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus
toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan useissa vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, muu kuin Findata

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen
Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen,
sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä
ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan
vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, muu kuin Findata

Tutkimus on työpaketti 2 STN:n rahoittamassa 6-vuotisessa ACELife-tutkimushankkeessa. Tutkimuskohteena on
lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuus, jota tutkitaan laajan rekisteri- ja asiakirja-aineiston avulla. Tutkimus
tuottaa täysin uutta tietoa lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tulosten avulla
lastensuojelun avohuollon palveluja voidaan kehittää haitallisia lapsuudenkokemuksia ehkäisevään ja raskaita
lastensuojelutoimenpiteitä vähentävään suuntaan.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, THL, Kela, Tilastokeskus

Tutkimus on osa Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksymää empagliflotsiinia ja empagliflotsiini / metformiinihydrokloridia koskevaa riskinhallintasuunnitelmaa, jonka mukaan on suoritettava myyntiluvan myöntämisen jälkeinen turvallisuustutkimus (PASS). Tutkimuksella arvioidaan virtsateiden pahanlaatuisten syöpien riskiä empagliflotsiinin käyttäjillä verrattuna dipeptidyylipeptidaasi 4:n (DPP-4) estäjiin sekä muihin selektiivisen natriumglukoosikuljettajaproteiini 2:n (SGLT-2) estäjiin.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Kela

Tutkimuksessa tutkitaan julkisen vallan toimenpiteiden vaikutuksia mielenterveyteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen. Rekisteriaineistoilla voidaan luoda kattava kuva hyvinvoinnista ja erilaisten palvelujen käytöstä ja niiden yhteyksistä mielenterveysongelmiin ja niiden hoitoihin. Tutkimuksessa käytetään moderneja kausaalisen päättelyn menetelmiä vaikutusten erottamiseksi korrelaatioista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Tietojen lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Recent methodological advances enable the use of polygenic information in studying complex traits like disease and social outcomes. While genetic vulnerability to many diseases is established, it’s unclear if these effects are mediated or modified by social determinants. This study explores the joint effects of polygenic susceptibility, behavioral risk factors and social position on morbidity, mortality and sociodemographic outcomes using Finnish cohort data linked with administrative registers.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL, Kela, Tilastokeskus

Tutkimuksessa selvitetään haima-ja mahasyöpäpotilaiden hoitoon pääsyä, hoidon muutosta, ennusteen kehitystä
sekä riskitekijöitä ja lääkityksen yhteyttä ennusteeseen 2000-luvulla kansallisella rekisteritutkimuksella. Selvitämme
myös HUSin alueen haimasyöpädiagnostiikan tarkkuutta, kuinka monesta on histologinen diagnosointi tehty.
Tutkimusdata tallennetaan tietoturvalliseen HUS Acamedic käyttöympäristöön, joka täyttää lain mukaisesti sosiaali- ja
terveystietojen toissijaisen käytön (552/2019).

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimushanke tarkastelee Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden lääkkeiden käyttöä, sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä Parkinsonin taudin riskitekijöitä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hankkeessa tutkitaan lasten kasvuympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia lasten myöhempään hyvinvointiin. Lasten hyvinvointia mitataan esimerkiksi terveystiedoilla, lasten neuvolatiedoilla, kouluttautumistiedoilla, rikostiedoilla ja aikuisiän tuloilla ja urakehityksellä. Lasten kasvuympäristössä on vaihtelua vanhempien työurissa ja tuloissa sekä sosioekonomisessa asemassa, huoltajuustilanteissa, rikostaustassa, lasten hoitomuodoissa ja kouluympäristössä sekä yhteiskunnallisissa ympäristöissä.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Tilastokeskus, kunnat ja kuntayhtymät

Tutkimuksessa tutkitaan koko väestön hyvinvoinnin jakautumista niin kuin se ilmenee terveydessä, tuloissa ja varallisuudessa sekä näiden yhdistelmänä. Terveyttä tutkitaan HILMO, Kelan lääkekorvaustoimitukset, Kanta-rekisterin lääketoimitukset, kuolemansyyrekisteri sekä lasten syntyneiden rekisteritietojen avulla. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksessa kattavasti muihin yksilötason rekisteritietoihin mm terveydestä, tuloista, varallisuudesta ja yksilöiden taustatiedoista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia nivelpsoriaasin (PsA) hoitoon käytettävän guselkumabin (GUS) hoitomalleja, joihin
kuuluvat lääkkeen käyttönannoksen selvittäminen, lääkehoitoon sitoutuminen sekä terveydenhuollon resurssien
käytön arviointi. Kohortin muodostavat GUS-lääkehoitoa saaneet vuodesta 2021 alkaen saaneet henkilöt. Tavoitteisiin
sisältyy myös selvitys taudin aktiivisuudesta ja vaikutuksesta elämänlaatuun.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tämä tietopyyntö koskee tutkimusta Suomalainen Pre-eklampsiatutkimus, tarkemmin sen
FINNPEC-osatutkimusta. FINNPEC on Suomalainen pre-eklampsia geenitutkimus, jonka
yhtenä tutkimustavoitteena on selvittää seurantatutkimuksen keinoin pre-eklampsian
pitkäaikaisvaikutuksia äidin, syntyvän lapsen ja isän myöhempään terveyteen.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this study is to explore direct and indirect economic burden of invasive pneumococcal disease on
healthcare resource utilization and work absenteeism.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksessa selvitetään läiskäpsoriaasiin käytettävän lääkkeen hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia Suomessa. Näiden
lisäksi tutkitaan laajasti hoidon vaikutusta psoriaasin kustannuksiin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Pidennys ajanjaksoon

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Pohjois-Suomen syntymäkohorttien hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma muodostuu Oulun yliopistossa, lääketieteellisessä tiedekunnassa kerätyistä pitkittäisistä väestötutkimuksen aineistoista ja niillä tehtävästä tutkimuksesta. Tavoitteena on selvittää kohortteihin kuuluvien henkilöiden terveyttä ja elintapoja sekä pitkäaikaista sairastavuutta sikiökaudelta lähtien, tutkia ikääntyneen väestön toimintakykyä ja sairastavuutta sekä sukupolvien välisiä eroja.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Tietojen lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tämän esiselvityksen tarkoituksena on selvittää, onko valituissa tutkimusmaissa tarpeeksi potilaita PASS-tutkimuksen tekemiselle. Tavoitteina ovat:

• selvittää raskauksien lukumäärä, joissa äiti tai isä on elinsiirtopotilas ja käyttänyt takrolimuusia tai muita immunostuppressantteja ennen hedelmöitystä tai raskauden aikana
• kuvata millaisia elinsiirtotyyppejä kohdejoukossa on
• selvittää mihin ajankohtiin raskaudenaikainen lääkealtistus ajoittui.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Synnynnäistä sydänvikaa sairastaville lapsille tehdään usein jo varhaislapsuudessa avosydänleikkaus, jonka yhteydessä poistetaan kateenkorva ainakin osittain paremman näkyvyyden saamiseksi. Kateenkorva on osa immuunijärjestelmää tuottamalla etenkin lapsuuden aikana T-soluja. Tutkimme näiden lasten ja nuorten myöhempää immuniteettia ja sairastuvuutta oirekyselytutkimuksella ja immunologisilla verikokeilla. Kateenkorvan koon ja olemassa olon arvioimiseksi teemme myös MRI-kuvauksia osalle lapsista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL

Tutkimuksessa selvitetään ortopedisten sairauksien ja leikkausta vaikuttavuutta sairaslomien, lääkeostojen ja eläkepäätösten näkökulmasta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimushankkeen tarkoituksena on kansallisten rekisteriaineistojen avulla selvittää neurologisessa kehitysriskissä olevien vastasyntyneiden pitkäaikaisennustetta, keskittyen sekä diagnooseihin että aikuisiän toimintakykyyn koulutuksen ja työllisyyden valossa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan järjestämän työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) vaikutuksia
työllistymiseen. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat vuosina 2021 ja 2022 TEAK-palvelun aloittaneet. Kohdejoukolle
kaltaistetaan väestöotoksesta verrokkiryhmä, johon heitä verrataan. Aineisto koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen,
Digi- ja väestötietoviraston ja Tilastokeskuksen rekisteritiedoista sekä Verohallinnon Tulorekisteritiedoista ajanjaksolta
2019-2023.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this study is to explore direct and indirect economic burden of invasive pneumococcal disease on
healthcare resource utilization and work absenteeism.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen
Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen,
sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä
ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan
vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL

SUPER-tutkimus on Suomen laajuinen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja selvittävä yleishyödyllinen tutkimus, johon on osallistunut 10500 suomalaista. Hankkeessa tutkitaan psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja sekä yleisemmin pyritään saamaan tietoa psykoosisairauksista ja psykoosia sairastavien tai sairastaneiden tilanteesta Suomessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinDiCon-tutkimuksen tavoitteena on laajasti kuvata tyypin 1 ja tyypin 2 hoitotasapainoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus
toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan useissa vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this study is to provide long-term real-world evidence on long-acting injectable (LAI) buprenorphine-treated
patients in Finland to understand the reasons for converting to LAI treatment, how LAI is used in clinical practice,
(including treatment trajectory), and to clarify unclear measures of treatment success.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen
päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja
tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä
yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja
että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ei-pienisoluisen EGFR-positiivisten keuhkosyöpäpotilaiden hoitoa Suomessa vuosina 2010–2023. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (1) kuvataan ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon kehitystä vuosina 2010–2023. Tämä osio keskittyy NSCLC potilaisiin, joilla on tietyt EGFR mutaatiot ja vakava tautimuoto. Toisessa osassa (2) kuvataan EGFR-positiivisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon nykytilaa huomioiden kaikki eri EGFR mutaatiotyypit.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Pidennys ajanjaksoon

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksessa selvitetään Oulun yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Neurokirugian klinikoissa selkäydinstimulaatiolla hoidettujen vaikeasta kroonisesta neuropaattisesta kivusta kärsivien potilaiden neuro-psyko farmako-sosioekonominen pitkäaikaisselviytyminen 1200 potilaan ja heidän 5500 sukulaisen ja 6000 kaltaistetun verrokin aineistossa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hankkeessa tutkitaan vankeuden täytäntöönpanoa ja vankien vapautumisen jälkeistä elämää Vankitietojärjestelmästä poimitun v. 2006–2021 vapautuneiden vankien aineistolla, johon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen ja Findatan rekisteriaineistoista. Aineiston avulla analysoidaan työssäkäyntiä, terveyttä ja kuolleisuutta pitkään vapautumisen jälkeen. Vastaavasti voimme tutkia vapautuneiden vankien vankeuskausien sisältöjä (mm. kuntoutus ja työtoiminta) aikaisempaa tarkemmin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The iCAN Flagship Project is a biobank study that integrates deep molecular profiling data from tumors with comprehensive and dynamic longitudinal healthy data.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FINNICU (Finnish Intensive Care Unit) -tutkimushankkeessa selvitetään suomalaisilla teho-osastoilla hoidossa olleiden potilaiden edeltävä terveydentila ja toimintakyky, sairauden laatu ja vaikeusaste, annettu tehohoito sekä potilaiden lyhyen ja pitkän aikavälin selviytyminen ja siihen liittyvät tekijät.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimushankkeessa on tarkoituksena selvittää rekisteriaineistosta PCOS:aan liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta,
hedelmällisyyttä ja raskaukisen kulkua. Tutkimme myös PCOS:n liittyvää periytyvyyttä ensimmäisen asteen
sukulaisissa sekä kolmannessa polvessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL, Tilastokeskus

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ennustava malli joka arvioisi keuhkosyövän sairastumisen riskiä. Mallin on tarkoitus toimia perusterveydenhuollon tasolla ja edistää aikaista keuhkosyövän diagnoosia. Tätä mallia voisi myös käyttää korkean riskin potilaiden poimintaan keuhkosyövän kohdistettua seulontaa varten.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaoloajan jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this study is to explore the possibility to predict PFS and OS in NSCLC patients, including patients with EGFRex20ins, based on pre- and on-treatment tumor growth dynamics. In addition, clinical characteristics, lines of therapy, and RECIST 1.1 – based response rates (ORR) under various standards of care are characterized for patients harboring EGFRex20ins or other driver mutations and patients without driver mutations.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

This project examines how market competition and regulation affects the pricing and demand for pharmaceuticals.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista eri vaiheissa työuraa ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työn ja muun elinympäristön, sosioekonomisten tekijöiden, elintapojen ja biologisten riskitekijöiden yhteyksiä sairauksiin, hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimuksessa käytetään sekä kysely- että rekisteritietoja.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

HY:n, THL:n ja HUS:n ITU-kohorttitutkimuksessa tutkitaan 944 perheen joukossa, miten äidin raskausajan terveys, ja (epi)geneettiset tekijät eri laboratorionäytteissä selittävät varhaisten ympäristötekijöiden vaikutusta äidin ja lapsen terveyteen. HILMO-rekisteritietoja, DVV-rekisteritietoja ja KELA:n rekisteritietoja käytetään osana tätä tutkimusta tutkittavien perheiden terveyden seuraamiseksi ja rekisteritietoja yhdistetään muihin tutkimustietoihin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Hanke on rekisteripohjainen pitkittäistutkimus koulutuksen yhteydestä (1) terveyteen ja kuolleisuuteen ja (2)
yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten rikollisuuteen ja työllisyyteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan kaksosten ja sisarusten
lasten (serkusten) terveys-, koulutus- ja työmarkkinatulemia erottaen geneettisen ja kulttuurisen periytymisen osuudet.
Kolmantena osana hanketta tutkitaan terveyskäyttäytymisen, sairauspoissaolojen ja työllisyyden/tulojen
pitkittäisyhteyksiä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia munasarjasyöpäpotilaiden hoitoa Suomessa vuosina 2019-2023.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lasten leukemian ja tyypin 1 diabeteksen yhteisiin syntymekanismeihin liittyviä tekijöitä ja kuvailemaan tautien välistä yhteyttä suomalaisella aineistolla. Suomessa kyseisten sairauksien ilmaantuvuus on lisääntynyt ja tavoitteenamme on avata mahdollisuuksia ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

SOLDEX-hankkeessa tarkastellaan ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa iäkkäille kotihoidon asiakkaille toteutetaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskeva kyselytutkimus. Kyselyaineisto yhdistetään asiakkaiden palveluiden käytön ja toimintakyvyn arvioinnin rekisteritietoihin, joita hyödynnetään syrjäytymisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelussa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Tietojen lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Useat erilaiset lyhyet psykologiset hoidot edesauttavat psyykkisen oireilun vähenemisessä mutta hoitojen työkykyhyödyistä ja mielenterveyden jatkohoidon tarpeesta on niukasti tietoa. Tutkimme lyhyiden hoitojen käyttöön liittyviä demografisia tekijöitä ja tuloksellisuutta työkyvyn tuessa laajassa työterveyshuollon aineistossa. Otokseen kuuluvien työkykyä, sosioekonomisia tekijöitä ja mielenterveyttä seurataan kansallisten rekisterien perusteella vuodesta 2012 vuoteen 2028.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikeaa psoriaasista sairastavien potilaiden karakteristiikkaa, hoitokäytäntöjä, hoitotuloksia, resurssinkäyttöä sekä epäsuoria ja suoria kustannuksia vaikean psoriasiksen tautitaakan kartoittamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon tietoja sekä kansallisia rekistereitä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Tilastokeskus

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää v. 2004-2016 syntyneiden VLGA-lasten (alle 32 rv ja/tai alle 1501g) CP:n, ADHD:n, autismin, kognitiivisten, kieli-ja oppimisongelmien prevalenssi. Lisäksi selvitämme, mitkä ovat em. neurologisen sairastavuuden ante- ja neonataaliset riskitekijät. Tutkimuskysymyksenämme on myös, onko sairastavuudessa eroja syntymävuosien välillä. Tutkimuksen aineisto on muodostettu v. 2019 yhdistämällä THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Kela, Tilastokeskus

This a nationwide register-based case control study investigating the various risk factors for the development of brain tumors in children (For example, medical radiation exposure). These tumors are the leading cause of cancer-related death in children. We have obtained data from various national registers such a the Finnish Cancer Registry and DVV, with the purpose of comparing cases and controls and estimating cancer risk after accounting for potential confounders and biases.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The aim of this project is to provide new and relevant information on the determinants of health and income inequality, and to increase our understanding of how these relate to each other. Inherited characteristics and socioeconomic status are known to have a complex relationship with health, educational attainment, and labor market outcomes. We link genetic data from biobanks with different Finnish population registers to study these health and public policy-relevant topics.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan uutta tietoa väestön ikääntymisen vaikutuksista terveydenhuollon ja ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannuksiin ja tarkastellaan keinoja, joilla kustannusten kasvua voidaan hillitä. Hankkeen tulokset auttavat kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The iCAN Flagship Project is a biobank study that integrates deep molecular profiling data from tumors with comprehensive and dynamic longitudinal healthy data.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimus on työpaketti 2 STN:n rahoittamassa 6-vuotisessa ACELife-tutkimushankkeessa. Tutkimuskohteena on lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuus, jota tutkitaan laajan rekisteri- ja asiakirja-aineiston avulla. Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tulosten avulla lastensuojelun avohuollon palveluja voidaan kehittää haitallisia lapsuudenkokemuksia ehkäisevään ja raskaita lastensuojelutoimenpiteitä vähentävään suuntaan.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Länsi-Uudenman hyvinvointialue, THL, Tilastokeskus, Kela

Joka kolmas suomalainen lapsi ja aikuinen pelkää hammashoitoa. Hammashoitopelko johtaa hammashoidon välttelyyn, jotka on yhteydessä huonoon suunterveyteen ja elämänlaatuun (Terveys 2000 ja 2011). Vanhempien hammashoitopelko on yhteydessä lasten pelkoon. Hankkeen tarkoituksena on tutkia vaikuttavatko vanhempien hammashoitopelko ja vanhemmille tehdyt hammashoitotoimenpiteet heidän lastensa pelkoon ja hammashoidon toimenpiteisiin sekä vanhempien suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia koulutuksen, työmarkkinoiden ja mielenterveyden välisiä kausaaliyhteyksiä ja niihin liittyviä vaikutusmekanismeja. Tutkimuksen kohteena ovat Suomen väestö. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti, miten koulutus vaikuttaa mielenterveyteen ja yleisemmin terveyteen.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Aineiston käsittelyn laajentaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tieteellisessä tutkimuksessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja
reaalimaailman datan hyödyntämiseen viranomaispäätöksenteossa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

PREDO on seurantatutkimus, jossa tutkitaan pre-eklampsian lääketieteellisiä ja psykologisia riskitekijöitä ja näiden eri tekijöiden seurauksia äidin ja lapsen hyvinvointiin. Tutkimukseen kuuluu noin 4730 raskaana ollutta naista ja heidän 4774 lasta.  Heitä on seurattu äitien raskausajalta läpi tutkittavien lasten lapsuuden kliinisten-, geneettisten- kysely- ja rekisteritukimusten avulla.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen päätavoitteena on kuvailla erenumabin käyttöä migreeniä sairastavilla potilailla. Toissaijaisena tavoitteena on löytää mahdollinen verrokkijoukko markkinoille tulon jälkeiselle turvallisuustutkimukselle (PASS – post authorisation safety study). Tällä tutkimuksella selvitetään 1) erenumabia tai muita migreeninestolääkitystä käyttävien henkilöiden keskuudessa esiintyvien sydän- ja verisuonitautien yleisyyttä ja 2) erenumabin käyttöä ja siihen liittyviä seurauksia raskauden aikana.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Tilastokeskus

Hankkeen tavoitteena on tutkia työterveyshuollon asiakkaiden terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttöä, sekä jonotusaikoja erikoissairaanhoitoon, jonotuksen aikaisia sekä erikoissairaanhoidon jälkeisiä sairauspoissaoloja ja työkyvyn tukitoimia. Lisäksi selvitetään erityyppisten digipalvelujen käyttöä työterveyshuollossa ja käytön muutoksia viime vuosina. Aineistona käytetään Pihlajalinnan työterveyshuollon potilas- ja laskutustietoja, jotka yhdistetään muihin rekisteritietoihin.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Recent methodological advances enable the use of polygenic information in studying complex traits like disease and social outcomes. While genetic vulnerability to many diseases is established, it’s unclear if these effects are mediated or modified by social determinants. This study explores the joint effects of polygenic susceptibility, behavioral risk factors and social position on morbidity, mortality and sociodemographic outcomes using Finnish cohort data linked with administrative registers.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, Tilastokeskus, Biopankki

Sote-tietoja käytetään mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden palvelutarpeiden ymmärtämiseen, asiakassegmentointiin, sote-palveluketjujen ja -kokonaisuuksien kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, määrä- ja laatueroavuuksien syiden ja parhaiden käytäntöjen paikantamiseen ja ennusteiden tekemiseen. Luodaan tietomallit, joita validoidaan olemassa olevin rekisteritiedoin. Sen jälkeen samat tietomallit ja -prosessit ovat käytettävissä muidenkin palveluketjujen ja -kokonaisuuksien tutkimiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Selvitämme, miten S-MyosAb –tutkimuksessa määritettävät 16 eri autovasta-ainespesifiteettiä assosioituvat potilaan saamiin diagnooseihin ja niiden ajankohtaan suhteessa positiiviseen autovasta-ainelöydökseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää DXA ja muihin radiologisiin kuviin ja koneoppimiseen perustuvaa kuva-analyysin käyttöä potilaiden diagnostiikassa. Tutkimuksen pääkohde on osteoporoosin diagnostiikka, mutta tutkimus keskittyy DXA-kuvien analysoimiseen koneoppimisen kenoin myös muiden soveltuvien sairauksien diagnostiikassa. Koneoppimismalleja opetetaan myös ennustamaan erilaisia sairastumisvasteita sairaaloissa tuotettavasta kuvantamisdatasta (röntgen- ja magneettikuvat).

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

The iCAN Flagship Project is a biobank study that integrates deep molecular profiling data from tumors with comprehensive and dynamic longitudinal health data.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksen tavoitteena on terveydenhuollon rekistereiden avulla selvittää monisairastavuuden yleisyyttä ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan monisairastavuuteen liittyvää terveydenhuollon palveluiden käyttöä, palveluiden saavutettavuutta, ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL

The WHO and the FIGO recommend using the Robson 10 classification as a global standard to evaluate, monitor, compare the percentage of CS. No studies have been performed in Estonia based on Robson 10. It is essential to analyze the data of Estonia and Finland according to Robson 10, compare time trends and groups. Concurrent analysis of the proportion of vacuum and CS shows the proportion of all operative delivery. The content of the two register is quite similar, which makes the comparisons easy.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

Kyseessä on retrospektiivinen sairauskertomustietoihin perustuva seurantatutkimus kolorektaalikarsinoomapotilaiden kirurgisen hoidon tuloksista vuosina 2003-2017 Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Tutkimuksessa selvitetään potilaiden 5-vuotiselossaololuvut ja kuolleisuus eritellen sekä karsinoomaspesifinen että kokonaiskuolleisuus, välittömät sekä myöhemmät leikkauskomplikaatiot, mahdolliset liitännäishoidot ja niiden tulokset.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaoloajan jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lasten leukemian ja tyypin 1 diabeteksen yhteisiin syntymekanismeihin liittyviä tekijöitä ja kuvailemaan tautien välistä yhteyttä suomalaisella aineistolla. Suomessa kyseisten sairauksien ilmaantuvuus on lisääntynyt ja tavoitteenamme on avata mahdollisuuksia ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Investigate healthcare resource use, direct and indirect costs, treatment patterns and outcomes among patients with low back pain or osteoarthritis.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Kela, Tilastokeskus, ETK

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on follikulaarisen lymfooman pitkäaikaisennusteen selvitys potilaista, joilla lymfooma on
diagnosoitu vv. 1997-2020. Tutkimuksessa kerätään tiedot tautien kliinisistä piirteistä, potilaiden ennusteesta ja ominaisuuksista, annetuista hoidoista ja niiden vasteista. Kerätyistä tiedoista selvitetään, miten eri diagnoosivaiheen piirteet ja annetut hoidot vaikuttavat potilaiden pitkäaikaisselviytymiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Kyseessä on kliininen rekisteritutkimus, jonka tavoitteena on kerätä ja raportoida tietoa DLBCL- ja manttelisolulymfoomaa sairastavien potilaiden lymfoomalle altistavista riskitekijöistä, lymfoomahoidoista ja lymfooman ennusteesta.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Descriptive analysis of MS patients converting from Natalizumab (Tysabri) IV to SC
formulation in Finnish register data.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tavoitteena on selvittää terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuteen Suomessa vaikuttavia tekijöitä väestötieteellisestä
näkökulmasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat mielenterveyteen, kuolleisuuteen ja perheen muodostukseen
liittyvät sosiaaliset, alueelliset ja perhetekijät, ja näiden muutokset 1970-luvulta lähtien. Lisäksi tutkimuksella pyritään
tuottamaan tietoa vuoden 2020 COVID-19-epidemian seurauksista, rikollisuudesta ja näiden väestöryhmittäisistä
eroista.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkitaan hormonaalisen raskauden ehkäisyn vaikutuksia terveyteen, sairauksien ilmaantuvuuteen, kuolleisuuteen ja käyttäytymiseen.

Lupaan tehdyt muutokset: Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The purpose is to compare OAC naive patients commencing treatment with reduced dose NOAC compared to those initiating warfarin, to describe the risk of cardiovascular events including ischemic stroke/systemic embolism, intracranial hemorrhage, fatal bleeding, and other events such as kidney failure and acute kidney injury.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Kela, Tilastokeskus

Nightingale Health Oyj has developed a biomarker profiling technology widely used in population health research. Nightingale has measured biomarkers from ~40,000 samples from THL biobank cohorts. The aim of this THL Biobank project is to continue research on the existing NMR biomarker data for precision medicine research. The research will also help further developments of this technology in healthcare settings. The project duration has been extended by THL Biobank.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL, Kela, Tilastokeskus

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimukseen on poimittu kaikki omaishoidon palkkiota saaneet vuodelta 2012 (42 372 henkilöä) ja Väestörekisterikeskuksesta jokaiselle kaksi sukupuolen, syntymävuoden ja asuinkunnan suhteen kaltaistettua verrokkia (84 476 henkilöä). Omaishoitajien ja verrokkien sairastavuutta, lääkkeiden käyttöä, työkyvyttömyyttä, eläköitymistä ja kuolleisuutta verrataan Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla vuosina 2011-2017.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Kela, Tilastokeskus, Eläketurvakeskus, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ulkosynnytinsyövän leikkauskäytännöistä Suomessa. Yksilöityinä tavoitteina on selvittää plastiikkakirurgisten rekonstruktioiden vaikutusta ulkosynnytinsyövän hoitoennusteeseen, kartoittaa ulkosynnytinsyövän hoitokäytäntöjen muutosta Suomessa viime vuosikymmeninä ja tutkia modernien leikkausinstrumenttien vaikutusta ulkosynnytinsyövän välittömiin leikkauskomplikaatioihin.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida yhdistelmäseulonnan biomarkkerien, raskauteen liittyvän plasma proteiini A:n (PAPP-A) ja istukkahormonin vapaa beeta-muoto eli fβ-hCG toimivuutta sekä yhdistelmäseulonnan riskiluvun hyödyntämistä raskauskomplikaatioiden riskin arvioimisessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

FinnGen-tutkimus on koko Suomen kattava, julkisen sektorin ja lääketeollisuuden yhteinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa genomi- ja terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista uutta tietoa ja tehdä tämän tiedon avulla terveyttä edistäviä innovaatioita. Samalla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tutkimuksessa selvitetään aivoverenkiertohäiriön (avh) sairastaneiden potilaiden kaulasuonten ja aivovaltimoiden ahtaumien ennusteellista merkitystä kardiovaskulaarikuolleisuuteen, kokonaiskuolleisuuteen sekä aivoverenkiertohäiriöiden uusiutumisriskiin. Aineiston koko 703 prospektiivista avh:n sairastanutta vuonna 2010; täydellinen suonikuvausaineisto on 436 potilaalta analysoituna. Suoniahtaumien ennusteellista merkitystä tutkitaan monimuuttujamallissa, jossa mukana tunnetut muut riskitekijät.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Käyttöympäristön vaihtaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

The purpose is to investigate the association between treatment with empagliflozin and other available SGLT2 inhibitors and cardiovascular events in patients with type 2 diabetes in Finland. In the study, empagliflozin and other available SGLT2 inhibitors will be compared with DPP-4 inhibitors, which represent an alternative to SGLT2 inhibitors.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Kela

Tutkimuksessa kartoitetaan tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden ja diabeteksen munuaistaudin perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon hoito- ja lähetekäytänteitä sekä vastaavia taustatekijöitä ja hoitotuloksia munuais- ja kardiovaskulaaritapahtumien osalta. Tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys hoidoista/hoitopoluista, diagnostiikan haasteista sekä niiden taustatekijöistä, ja siten tukea hoitojen/hoitopolkujen kehitystä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen; Muuttujien lisäys

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata, THL, Tilastokeskus

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Pidennys ajanjaksoon

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL

Tutkimushanke tarkastelee Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden lääkkeiden käyttöä, sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä Parkinsonin taudin riskitekijöitä.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

SUPER-tutkimus on Suomen laajuinen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja selvittävä yleishyödyllinen tutkimus, johon on osallistunut 10500 suomalaista. Hankkeessa tutkitaan psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismeja sekä yleisemmin pyritään saamaan tietoa psykoosisairauksista ja psykoosia sairastavien tai sairastaneiden tilanteesta Suomessa.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tämä tutkimushanke selvittää synnynnäisen lonkkanivelen dysplasian perinnöllistä taustaa ja hoidon tuloksia TAYS:ista kerätyn retrospektiivisen aineiston sekä kansallisen rekisteriaineiston avulla. Hankkeen aineistot ovat FINDATA:n Kapseli-etäkäyttöympäristössä.

Lupaan tehdyt muutokset: Voimassaolon jatkaminen; Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: THL, Tays

Tutkimus perustuu THL biopankin materiaaleihin, FINRISKI 1992-2012 sekä Terveys 2000 ja 2011 tutkimuksiin, joita yhdistetään kansallisiin seurantarekistereihin maksatautiin liittyvien sairaalahoitojen, syövän ja kuoleman osalta, tarkoituksena selvittää maksataudin ennustetekijöitä. Tutkitaan myös tutkimustilanteessa maksatautia sairastavien henkilöiden tai maksatautiriskissä olevien henkilöiden muita päätetapahtumia (kuolemia, sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, munuaisten vajaatoimintaa ym).

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tässä tutkimushankkeessa arvioidaan sosiaalisten haittojen ja huonon terveydentilan siirtymistä sukupolvesta toiseen ja klusteroitumista perheissä. Erityisenä tavoitteena on purkaa syy-mekanismit ja prosessit, jotka aiheuttavat huonoa terveyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta.

Lupaan tehdyt muutokset: Käsittelijöiden muuttaminen

Alkuperäisen luvan myöntäjä: Findata

Tämän post doc -tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon perustaksi olemassa olevaa, alun perin väitöskirjaa varten poimittua dataa hyödyntäen. Tavoitteena on kehittää ensihoidon potilaiden hoitokäytänteitä ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta, sekä lisätä potilasturvallisuutta. Tutkimuskokonaisuus tulee kohdentumaan laajasti ensihoidon potilaisiin, potilasasiakirjoihin, tiedonhallintaan, data-analytiikkaan ja teknologisiin sovelluksiin.

Hankkeessa tarkastellaan mielenterveyden hoitopolkuja koneoppimismenetelmiä hyödyntäen työterveyshuollon rekisteristä. Hoitopolku määritellään erilaisia palvelutapahtumia käsittäväksi prosessiksi, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy hoitosuhteen loppumiseen. Hankkeessa luodaan työkyvyn ennustemalli hoitopolkujen perusteella. Hankkeen tuotokset tukevat työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa mielenterveyteen liittyvissä työkyvyn tuen prosesseissa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä ikääntyneiden kokema parisuhdeväkivalta on ja millaisia merkityksiä se sisältää. Tarkoituksena on kuvata naisten kokemaa parisuhdeväkivaltaa, ilmiöön liittyviä merkityssuhteita ja sitä arjen todellisuutta, jossa naiset elävät. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ikääntyneiden naisten kokemasta parisuhdeväkivallasta, väkivallan muodoista ja avun tarpeista. Tutkimustieto vahvistaa tunnistamiseen liittyvää osaamista ja antaa keinoja väkivallan ehkäisyyn.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ei-pienisoluisen EGFR-positiivisten keuhkosyöpäpotilaiden hoitoa Suomessa vuosina 2010–2023. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (1) kuvataan ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon kehitystä vuosina 2010–2023. Tämä osio keskittyy NSCLC potilaisiin, joilla on tietyt EGFR mutaatiot ja vakava tautimuoto.Toisessa osassa (2) kuvataan EGFR-positiivisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon nykytilaa huomioiden kaikki eri EGFR mutaatiotyypit.

Tutkimus on monikansallinen kohorttitutkimus, jossa tarkastellaan sydän- ja verisuonitautien ja aivoverisuonisairauksien esiintyvyyden riskiä yli 40-vuotiailla keuhkoahtaumapotilailla, jotka ovat aloittaneet tutkimuslääkkeen (TRIMBOW) käytön inhalaatiojauheella verrattuna ihalaatiosumutteeseen. Tutkimus toteutetaan retrospektiivisesti kerätyllä sekondäärisellä datalla, joka haetaan Eurooppalaisista tietokannoista.

Longitudinal observational cohort study, using secondary data from established administrative and clinical registers, aiming to investigate the real-world clinical and economic burden of patients with soft tissue sarcoma (STS), liposarcoma (LPS) and dedifferentiated liposarcoma (DDLPS) in Finland.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millä indikaatioilla oikomishoidon erikoishammaslääkärit lähettävät potilaita III-luokan luustoankkurihoitoon, miten hoitojakso toteutetaan ja minkälaisia tuloksia hoidolla aikaansaadaan. Tutkimustulosten perusteella pyritään saamaan uutta tietoa ortopedisen yläleuan kasvunohjailun hoitotehosta, hoitotuloksesta ja levyihin liittyvistä komplikaatioista. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään III-luokan purentapoikkeaman hoitoa.

Tutkimuksessa selvitetään vatsan elinten syöpien hoitoa Suomessa, erityisesti ruokatorvi- ja mahasyövän osalta. Tavoitteenamme on vähentää näiden syöpien kuolleisuutta ja niihin liittyvää kärsimystä arvioimalla missä, milloin ja miten nämä tulisi hoitaa, sekä etsiä keinoja tunnistaa liitännäishoidoista hyötyvät potilaat.

This feasibility project aims to assess the potential of selected data sources in providing adequate sample size to conduct a potential safety study evaluating pregnancy outcomes after exposure to tacrolimus and alternative immunosuppressants. The objectives are to estimate the count of pregnancies in which the mother or father is a transplant recipient exposed to tacrolimus or alternative immunosuppressants, to describe transplantation types among the pregnancies and timing of maternal exposure

Tutkimus on työpaketti 2 STN:n rahoittamassa 6-vuotisessa ACELife-tutkimushankkeessa. Tutkimuskohteena on lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuus, jota tutkitaan laajan rekisteri- ja asiakirja-aineiston avulla. Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tulosten avulla lastensuojelun avohuollon palveluja voidaan kehittää haitallisia lapsuudenkokemuksia ehkäisevään ja raskaita lastensuojelutoimenpiteitä vähentävään suuntaan.

Saamelaisten sairastavuuden tarkastelu ja vertailu muuhun väestöön.

Tutkimuksessa kuvataan lasten sairastavuutta eri sairauksien, tapaturmien ja kuolemien osalta sekä selvitetään etiologisia syitä lapsen erilaiselle sairastavuudelle, esimerkiksi psykiatriselle sairastavuudelle, ja psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä sairastavuuteen ja lastensuojelun tukitoimiin.

Tutkimuksessa tutkitaan koko väestön hyvinvoinnin jakautumista niin kuin se ilmenee terveydessä, tuloissa ja varallisuudessa sekä näiden yhdistelmänä. Terveyttä tutkitaan HILMO, Kelan lääkekorvaustoimitukset, Kanta-rekisterin lääketoimitukset sekä lasten syntyneiden rekisteritietojen avulla. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksessa kattavasti muihin yksilötason rekisteritietoihin mm terveydestä, tuloista, varallisuudesta ja yksilöiden taustatiedoista.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia munasarjasyöpäpotilaiden hoitoa Suomessa vuosina 2019-2023. Tutkimus on jatkumoa aikaisempaan OCRWE-Finland (Dnro THL/3571/14.02.00/2020).  Potilaiden taudin ominaisuuksia, eri  hoitotyyppien kestoa, hoitopolkuja sekä taudin etenemistä ja hoitojen vaikutuksia tutkitaan diagnoosihetkestä eteenpäin. Hoidon edellyttämää terveydenhuollon resurssikäyttöä ja epäsuoria kustannuksia tarkastellaan eri hoitojen väleillä.

Hakemus liittyy Findatan myöntämään lupaan: Dnro THL/5006/14.02.00/2020. Tarkoitus on yhdistää edm luvan tietoihin Espoon, Turun ja Vantaan keräämät peruskoulun 8-luokkalaisten täyttämät Revised Beck Depression Inventory (R-BDI) tiedot (lukumäärä yhteensä noin 4000). Tietojen avulla arvioidaan heidän äitiensä raskauden aikana käyttämiensä SSRI-masennuslääkkeiden vaikutusta nuorten mahdollisen masennuksen luonteeseen ja vaikeusasteeseen. Tarkoituksena on tehdä myös validointitutkimusta.

Tutkimuksessa selvitetään luu- ja pehmytkudoskasvainten hoidon tuloksia ja vaikuttavuutta.

This is a a descriptive real-world evidence study, which aims to characterize Finnish MS patients treated SC formulation of natalizumab.

Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalainen oikeuspsykiatrinen potilas selviytyy avohoidossa, tutkitaan potilaiden rikollisuutta ja sitä ennustavia tekijöitä sekä oikeuspsykiatristen potilaiden kuolleisuutta. Tutkimusaineisto muodostuu 1.1.1980 – 31.12.2021 hoitoon määrätyistä oikeuspsykiatrisista potilaista.

Hankkeessa selvitetään Länsirannikon OT-pilotin potentiaalisia taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle, jos lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrian yhteisasiakkaiden hyvinvointia ja samalla yhteiskuntaan integroitumista voidaan parantaa koko Suomessa.

Toteutamme sarjoittaista päänsärkyä sairastaville kohdennetun tieteellisen kyselytutkimuksen. Kysely toteutetaan avoimena nettikyselynä. Vastaajat voivat halutessaan antaa henkilötunnuksensa, jonka avulla heidät yksilöidään ja heidän sarjoittainen päänsärky -diagnoosinsa varmennetaan hoitoilmoitusrekistereistä. Ilman vastaajien yksilöintiä ja diagnoosien varmistamista kyselyn tuottama aineisto olisi epäluotettava ja hyödytön.

The aim of this study is to explore the clinical and economic burden of invasive pneumococcal disease and community-acquired pneumonia in the Finnish population of all ages in terms of healthcare utilization and work absenteeism.

Tutkimus antaa tietoa diabeteksen, esidiabeteksen ja niiden liitännäissairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta,
hoidon toteutumisesta, hoitotasapainoista, riskitekijöistä sekä hoidon kustannuksista. Sen avulla voidaan arvioida,
miten tasa-arvoisesti diabeteksen hoito toteutuu eri puolella aluetta ja vaikuttaako hoidon laatu, hoidon jatkuvuus ja varhainen puuttuminen riskitekijöihin lisäsairauksien määrään ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin ja tarkastella kustannusvaikuttavuutta.

Asthma and COPD are multifaceted diseases that are associated with significant impairment and risk of health deterioration. Both conditions currently have a therapeutic response that is highly variable, and the prevalence of both is expected to increase over the next decade. The aim of the study is to describe the burden of illness in both asthma and COPD.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää Orton sairaalassa tehtävien polven ja lonkan tekonivelleikkausten laatua sairaalan oman toiminnan kannalta. Hyödynnetään potilasrekisterissä olevia taustatietoja ja leikkaustietoja sekä potilaan täyttämiä PROM -kyselyitä. Sen lisäksi selvitetään THL:n ortopediset proteesirekisterit-tiedon pohjalta mm. mahdolliset revisiot Ortonin tekonivelleikatuille potilaille.

Inherited characteristics and socioeconomic status are known to have a complex relationship with health, educational
attainment, and labor market outcomes. We link genetic data from biobanks with different Finnish population registers
to study these health and public policy-relevant topics.

The aim of this project is to provide new and relevant information on the determinants of health and income inequality,
and to increase our understanding of how these relate to each other.

Life expectancy and treatment response is currently very low for bladder cancer (BC) patients. The aim of the study is to a) define high-risk clinical characteristics and biomarker levels to identify patients requiring improved monitoring or earlier intervention b) define which patient populations currently have suboptimal outcomes and treatment responses c) what are the unmet medical needs concerning BC patients d) what are the current clinical outcomes and treatment patterns for BC.

Tutkimuksen päätavoitteena on seerumin PSA-pitoisuuteen perustuvan eturauhassyöpäseulonnan pitkän aikavälin kuolleisuusvaikutusten selvittäminen. Lisäksi selvitetään seulonnan vaikutusta (hyötyjä ja haittoja) eri alaryhmissä sekä toissijaisina tavoitteina eturauhassyövän etiologiaa ja ennustetta eli pyritään löytämään tekijöitä, jotka ennustavat eturauhassyöpään sairastumista tai hoitotulosta.

Tietojen käsittelyn tarkoituksena on virtuaalisen suusairauksien riskinarvioinnin ja ennaltaehkäisyn kehittäminen. Tutkimuksella selvitetään, voidaanko kyselyn ja hampaiston valokuvien perusteella tuottaa riskinarvio ja ohjata omahoitoa. Kyselyn vastauksista ja hampaiston kuvista tehtyjä havaintoja ja päätelmiä verrataan potilasrekisterissä oleviin suun ja hampaiden terveyttä koskeviin tietoihin ja tietojen avulla muodostetaan koneoppimiseen perustuva (tekoälyä hyödyntävä) järjestelmä.

Tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) hoidetaan sekä lääke- että leikkaushoidoilla. Kansallisia tietoja Suomessa tehdyistä IBD-leikkauksista ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitetään IBD-leikkauksien määrät 2000-luvulla ja onko niihin tullut muutoksia kehittyneiden lääkehoitojen myötä. Tutkimustulos auttaa kohdentamaan IBD-hoitoja.

SVVT-tutkimuksessa selvitetään yleisten kansansairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Vuosina 1984-1989 tutkimukseen kutsuttiin Kuopiosta ja lähikunnista 42-60-vuotiaista miehistä koostuva satunnaisotos. 2682 miestä osallistui. Tutkimuksessa toteutettiin kolme seurantakäyntiä 4, 11 ja 20 vuoden kohdalla. 11-vuoden seurannassa mukaan tuli myös 920 saman ikäistä naista. Kyseessä on epidemiologinen seurantatutkimus, jossa sairaus- ja kuolemansyytietojen seurannalla on keskeinen osa.

Sairauspoissaolot ja lääkehoidon tarve, erityisesti antitromboottisten lääkkeiden osalta ovat keskeisimpiä tekonivelkirurgian ja ortopedian alan kustannusvaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään ortopedian ja traumatologian alan, erityisesti tekonivelkirurgian vaikuttavuutta edellä kuvattujen mittareiden näkökulmasta.

Seurantatutkimuksessa selvitetään psykopaateiksi arvioitujen henkilöiden ennustetta, sairastavuutta ja uusintarikollisuutta koneoppimista hyväksi käyttäen. Vuoden 1984–1993 mielentilatutkimuksista erotellaan henkilöt, jotka täyttävät psykopatian kriteeristön (PCL-R>25 pistettä). Kuolleisuuden osalta verrokkina on normaaliväestö ja muilta osin ei-psykopaattiset henkilöt. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteina ovat kuolleisuus, erilaisten muuttujien vaikutus kuolinsyihin sekä uusintarikollisuuteen.

Tämä kliinisepidemiologinen tutkimus kartoittaa onkolyyttisen viroterapian yhteisvaikutusta samanaikaisen muun lääkityksen kanssa. Tutkimus myös tutkii hoidon akuuttien vaikutusten (kuten hypotension, akuutin neutropenian) vaikutuksia päätetapahtumiin.

The aim of this study is to assess the epidemiology, treatment practices, and the burden of DMD in the nationwide cohort of DMD patients in Finland.

Suunnitellussa kuvailevassa tutkimuksessa kartoitetaan yleisimmän mitokondriaalisen mutaation kantajanaisia. Mutaatio voi aiheuttaa vaikean MELAS-sairauden, lievempiä oirekuvia tai kantaja voi olla oireetonkin. Nykytiedon valossa myös oireettomat mutaation kantajat voivat olla keskimääräistä suuremmassa riskissä raskauskomplikaatioille, mutta rekisteripohjaisia tutkimuksia ei aiheesta ole. Tarkoituksena on kartoittaa mutaation kantajien raskauksien kulkua ja raskauskomplikaatioita.

Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ylimmän johdon henkilökohtaisten ominaisuuksien kuten riskikäyttäytymisen merkitystä yrityksen liiketaloudellisissa päätöksissä. Näitä päätöksiä ovat mm. investointi- ja rahoituspäätökset, yrityskaupat, verosuunnittelu ja yritystä läheisesti sivuavat päätökset kuten sisäpiirikaupankäynti ja muut omistusmuutokset. Tutkimuksessa tutkitaan myös vanhempien vastaavien ominaisuuksien vaikutusta ylimmän johdon käyttäytymiseen yrityksen päätöksenteossa.

Kyseessä on naturalistiseen vaikuttavuustutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää psykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä nuorilla, liittyvä seurantatutkimus. Tutkimus on toteutettu potilaiden täyttämien oireita ja toimintakykyä mittaavien itsearviointilomakkeiden sekä seurantakyselyn avulla, ja aineistoon liitetään Hilmorekistereistä saatavat tiedot tutkittavien seuranta-aikana (5 vuotta) käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Tämä tietolupahakemus koskee Suomalainen Pre-eklampsiatutkimus -tutkimuksen PREDO-osatutkimusta. PREDO on seurantatutkimus, jossa tutkitaan pre-eklampsian lääketieteellisiä ja psykologisia riskitekijöitä ja seurauksia äidin ja lapsen hyvinvointiin. Tutkimukseen kuuluu noin 4730 raskaana ollutta naista ja heidän 4774 lasta.  Heitä on seurattu äitien raskausajalta läpi tutkittavien lasten lapsuuden kliinisten-, geneettisten- kysely- ja rekisteritutkimusten avulla.

Synnynnäistä sydänvikaa sairastaville lapsille tehdään usein jo varhaislapsuudessa avosydänleikkaus, jonka yhteydessä poistetaan kateenkorva ainakin osittain paremman näkyvyyden saamiseksi. Kateenkorva on osa immuunijärjestelmää tuottamalla etenkin lapsuuden aikana T-soluja. Tutkimme näiden lasten ja nuorten myöhempää immuniteettia ja sairastuvuutta oirekyselytutkimuksella ja immunologisilla verikokeilla. Kateenkorvan koon ja olemassa olon arvioimiseksi teemme myös MRI-kuvauksia osalle lapsista.

Tutkimuksessa arvioidaan enoksaparinin standardi- tai sitä suuremman lääkeannoksen vaikutusta riskiin saada
laskimokomplikaatio tai merkittävä verenvuototapahtuma kolmen kuukauden seurantajaksolla leikkauspotilailla ja potilailla
sairaalahoidossa lihavilla potilailla.

Hankkeessa muodostetaan valtakunnallisia rekistereitä (väestötietorekisteri, Kelan etuusrekisteri) sekä kohdekaupungin useita sosiaali- ja terveyspalvelujen rekistereitä yhdistävä pitkittäisaineisto kaupungissa 11/2021* asunnottomana vuosittaisen kansallisen asunnottomuustilaston mukaan olleista. Tutkimuskohteena ovat asunnottomuutta edeltäneet asumis-, palvelu- ja etuusolut pitkällä aikavälillä.

Lisätietoa hankkeesta (projects.tuni.fi)

*myös 11/2018, 11/2019, 11/2020 ja 11/2022

Prospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on tutkia Pohjois-Suomen alueella itsemurhan tehneiden ja itsemurhaa yrittäneiden demografisia ja kliinisiä taustatekijöitä itsemurhien kansallisen ehkäisyohjelman tueksi. Tuloksia verrataan muualla Suomessa itsemurhan tehneiden ja itsemurhaa yrittäneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksen toteuttaa Lapin hyvinvointialue ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla astman ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaan tautitaakkaa. Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat monitahoisia sairauksia, joihin molempiin liittyy merkittävä riski terveyden heikkenemisestä.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttien hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma muodostuu Oulun yliopistossa, lääketieteellisessä tiedekunnassa kerätyistä pitkittäisistä väestötutkimuksen aineistoista ja niillä tehtävästä tutkimuksesta. Tavoitteena on selvittää kohortteihin kuuluvien henkilöiden terveyttä ja elintapoja sekä pitkäaikaista sairastavuutta sikiökaudelta lähtien, tutkia ikääntyneen väestön toimintakykyä ja sairastavuutta sekä sukupolvien välisiä eroja.

The current study aims to be the first to utilize longitudinal administrative registries from multiple countries to identify patients with Epstein-Barr virus related infectios mononucleosis (EBV-IM) to study the induced risk of malignancy and multiple sclerosis (MS) onset. The results will, additionally, be stratified by year and age of EBV-IM diagnosis as well as subtype of malignancy and MS.

Tutkimuksemme tarkoituksena on arvioida väestön laajuudella ruokatorviatresiapotilaiden riskiä sairastua ruokatorven syöpään. Lisäksi selvitämme ruokatorviatresiaan liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta koko elinkaaren aikana ja tarkastelemme eliniänennusteen kehitystä.

Kyseessä on rekisteritutkimus Uudenmaan koronavirustartunnanjäljitystiedoista. Tutkimuksessa selvitetään, missä jäljitetyt tartunnat ja tartuntaketjut ovat tapahtuneet vuosina 2020-2021 eri aikoina, ja miten esimerkiksi testatun ikä tai sukupuoli on vaikuttanut tartuntaketjuihin.

It is not clear whether new quantitative SARS CoV-2 saliva tests correlate with the clinical signs and symptoms. Possible prognostic factor of the disease severity in testing would be of great clinical importance. Mitigation of the ongoing COVID-19 also requires continuous developing of reliable and accessible laboratory diagnostic services.

Saaduilla tiedoilla selvitetään sairastetun mononukleoosin tuomaa absoluuttista riskiä sairastua MS-tautiin.

Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan lasten ja nuorten ylipainoisuuteen ja lihavuuteen liittyvät riskitekijät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tutkimustiedon avulla pyritään löytämään lapsen riskikasvumalleja ja niihin liittyviä riskitekijöitä, jotka auttaisivat suuntaamaan lasten lihavuuden ehkäisytyön resursseja äitiys- ja lastenneuvoloissa.

Tarkoituksenamme on perehtyä laajalti lunatummalasian epidemiologiaan ja etiologiaan. Aiomme selvittää lunatummalasian ilmaantuvuuden Suomessa ja taudin syntyyn/kulkuun vaikuttavia tekijöitä Hilmosta saatavan aineiston avulla. Lisäksi aiomme selvittää Kelan ja eläketurvakeskuksen tietoihin pohjaten kansallisessa rekisteriaineistossa, miten paljon lunatummalasia aiheuttaa sairaslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Tutkimuksessa arvioidaan enoksaparinin standardi- tai sitä suuremman lääkeannoksen vaikutusta riskiin saada laskimokomplikaatio tai merkittävä verenvuototapahtuma 3 kuukauden seurantajaksolla leikkauspotilailla ja potilailla sairaalahoidossa lihavilla potilailla. Tutkimussuunnitelmamme on päivitetty ja haemme uutta tietolupaa aineistolle, joka on poimittu vanhan tietoluvan nojalla.

Aikaisemmin on kerätty kaikki potilaat, joilla on eteisväliseinäaukon (ASD) diagnoosikoodi sekä verrokkipopulaatio (5 verrokkia per 1 ASD potilas). Aineiston koko n. 14 000 ASD potilasta ja 70 000 verrokkia. Lisähyödynnämme kyseistä aineistoa tutkiaksemme ASD potilaiden raskauskomplikaatioita, tätä varten pyytäisimme että kyseiseen aineistoon yhdistettäisiin THL:n syntyneiden lasten rekisteristä, raskauden keskeyttämisrekisteristä, malformaatiorekisteristä ja lääkerekisteristä tietoja.

Useat erilaiset lyhyet psykologiset hoidot edesauttavat psyykkisen oireilun vähenemisessä mutta hoitojen työkykyhyödyistä ja mielenterveyden jatkohoidon tarpeesta on niukasti tietoa. Tutkimme lyhyiden hoitojen käyttöön liittyviä demografisia tekijöitä ja tuloksellisuutta työkyvyn tuessa laajassa työterveyshuollon aineistossa. Otokseen kuuluvien työkykyä, sosioekonomisia tekijöitä ja mielenterveyttä seurataan rekisterien (KELA, Tilastokeskus, ETK) perusteella vuodesta 2012 vuoteen 2028.

Botnia-tutkimus aloitettiin vuonna 1990 tavoitteena tutkia ja selvittää geneettisiä ja ympäristöllisiä riskitekijöitä, jotka altistavat diabetekselle ja sen mahdollisille komplikaatioille. Lisäksi Botnia-tutkimus pyrkii löytämään työkaluja diabeteksen yksilölliseen ehkäisemiseen ja hoitoon. Nykyisin Botnia-tutkimuksella on 2 keskusta Suomessa (Helsinki, Vaasa). Tutkittavien seuranta jatkuu ja uusia tutkittavia rekrytoidaan erityisesti PPP Botnia- ja Finnmody-alatutkimuksiin.

Clinical, safety, medical resource use and patient related outcomes of MIS posterior thoracic and lumbar fusion surgery versus open surgery in the Finnish Spine Registry.

Tutkimus koostuu vuosina 2016-2018 varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatin ilmatorjuntakomppaniassa aloittaneista nuorista aikuisista. Tutkimuksemme tavoitteena on kerätä tietoa unen vaikutuksesta toimintakykyyn, psyykkiseen terveyteen, palvelusturvallisuuteen ja -kelpoisuuteen sekä palveluksen aikana että pitkittäisseurannassa.

Hankkeessa selvitetään erilaisten ihosairauksien esiintyvyyttä Suomessa ja näihin sairauksiin liittyvää liitännäissairastavuutta.

Tietoja käytetään rintojen liikakasvun tutkimukseen. Tutkimusosioita on kaksi, molempiin haetaan lupaa samalla hakemuksella. Tavoitteena on selvittää rintojen liikakasvun prevalenssia, koon ja oireiden korrelaatiota kohorttiaineistosta (NFBC1966) sekä selvittää leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia mm. elämänlaatukartoituksella laajasta leikkauspotilaiden tutkimusaineistosta ja näiden jälkeen tehdä terveystaloustieteellistä analyysia hoidon kustannuksista.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten lääkäreiden tekemät valinnat riippuvat siitä, työskenteleekö lääkäri yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tarkastelussa keskitytään erilaisten lääkkeiden määräämiseen. Eri sektoreilla toimivilla lääkäreillä on erilaiset taloudelliset kannusteet (erityisesti yritystoiminnan voitot ja mahdolliset muut kannustinjärjestelmät yksityisellä sektorilla), mikä saattaa vaikuttaa heidän valintoihinsa ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksiin ja hoidon laatuun.

Tutkimus toteutetaan rekisteritutkimuksena THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen aineistoista v 2008-2015 syntyneistä vastasyntyneistä. Tavoitteena on kerätä tietoa ja verrata keskenään syntymän jälkeen varhain kotiutuvia vastasyntyneitä myöhemmin kotiutuviin vastasyntyneisiin. Tutkimukseen otetaan mukaan täysiaikaiset, alateitse ja terveinä syntyneet vastasyntyneet.

Hankkeen tavoitteena on tutkia työterveyshuollon asiakkaiden terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttöä, sekä jonotusaikoja erikoissairaanhoitoon, jonotuksen aikaisia sekä erikoissairaanhoidon jälkeisiä sairauspoissaoloja ja työkyvyn tukitoimia. Lisäksi selvitetään erityyppisten digipalvelujen käyttöä työterveyshuollossa ja käytön muutoksia viime vuosina. Aineistona käytetään Pihlajalinnan työterveyshuollon potilas- ja laskutustietoja, jotka yhdistetään muihin rekisteritietoihin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaikuttaako naisen raskaushistoria myöhempään riskiin sairastua rintasyöpään. Raskaushistorian osalta tarkastellaan keskenmenoja, raskaudenkeskeytyksiä ja kohdunulkoisia raskauksia sekä niiden ajoittumista naisen elämänkaareen. Lisäksi selvitetään mahdolliseen raskaudenkeskeytykseen liittyvien tekijöiden, kuten keskeytysmenetelmä ja raskaudenkesto, merkitystä rintasyövän kehittymiseen.

Kyseessä on follikulaarisen lymfooman pitkäaikaisennusteen selvitys potilaista, joilla lymfooma on diagnosoitu vv. 2000-2020. Tutkimuksessa kerätään tiedot tautien kliinisistä piirteistä, potilaiden ennusteesta ja ominaisuuksista, annetuista hoidoista ja niiden vasteista. Kerätyistä tiedoista selvitetään, miten eri diagnoosivaiheen piirteet ja annetut hoidot vaikuttavat potilaiden pitkäaikaisselviytymiseen.

Endometrioosipotilaiden ehkäisypillereiden käyttöä koskevassa tutkimuksessa hormonaalisen ehkäisyn tiedot poimitaan endometrioosikohortin osalta toisesta rekisteritutkimuksesta ”Hormonaalinen ehkäisy: hyödyt ja haitat Suomessa – etenevä kansallinen rekisteritutkimus”. Tiedot siirretään Fionasta Findatan Kapseli etäkäyttöympäristöön, jossa tutkimustietojen käsittely ja analyysit tapahtuvat.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää okasolusyöpien huonoon ennusteeseen ja useiden tuumorien kehittymiseen liittyviä tekijöitä sekä selvittää okasolusyöpien ilmaantuvuuden viimeisimpiä muutoksia. Tähän väitöstutkimukseen kuuluu kolme osatyötä, joista osatyötä 1 varten tehdään tietolupahakemus Findataan. Tässä työssä aiemmin vuosilta 2006–2015 kerättyjen okasolusyöpäpotilaiden kuolinsyyt selvitetään Tilastokeskuksesta. Kokonaiskuolleisuutta verrataan muuhun väestöön hakemalla tiedot verrokeilta.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen on suomalaisen ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyky verrattuna muiden Euroopan maiden vastaaviin ikäryhmiin ja miten kuntoutus ja terveysetuudet ovat yhteydessä suomalaisen ikääntyvän väestön työkykyyn ja työssä jatkamiseen. Tutkimuksessa yhdistetään SHARE-kyselyaineistoon rekisteritietoja tutkittavien eläkkeistä, kuntoutuksesta ja terveysetuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää työkyvyn tukemisessa ja kuntoutuksen kohdentamisessa.

Identification of T2D patients in the early stages of the disease and optimizing early treatment is anticipated to lead to improved treatment outcomes and healthcare costs. Machine learning (ML) models trained on routinely collected health data can be used to accurately predict the onset of T2D at the population level. The aim of this registry study is to test and utilize ML-based algorithms to predict T2D progression and its effects of healthcare use, costs and mortality in Finland.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ulkosynnytinsyövän leikkauskäytännöistä Suomessa. Yksilöityinä tavoitteena on selvittää plastiikkakirurgisten rekonstruktioiden vaikutusta ulkosynnytinsyövän hoitoennusteeseen, kartoittaa ulkosynnytinsyöpäleikkausten yhteydessä tehtävien rekonstruktiivisten toimenpiteiden yleisyyttä ja jakautumista Suomessa sairaanhoitopiireittäin sekä tutkia modernien leikkausinstrumenttien vaikutusta ulkosynnytinsyövän välittömiin leikkauskomplikaatioihin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena selvittää Suomessa sappitiemalformaatiopotilaiden kirurgista hoitoa, pitkän ajan syöpäriskiä ja kuolleisuutta hyödyntäen valtakunnanlaajuisia kansallisia rekistereitä.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka yleisesti päihderiippuvaisista tai huumausaineita säännöllisesti käyttävistä potilaista tehdään ilmoitusvelvollisuuden mukainen ajoterveysilmoitus poliisille. Tavoitteena on selvittää, onko päihdehäiriöisten henkilöiden ajo-oikeuteen puuttuminen yhteydessä liikennerikosten riskiin ja parantaako ilmoitusvelvollisuuden mukainen toiminta liikenneturvallisuutta.

The overall aim is to estimate the risk of neurodevelopmental and psychiatric diagnoses (here together called neuropsychiatric) after prenatal exposure to infection, antibiotic drugs or mothers with metabolic or major inflammatory disease. Such prenatal exposures have been associated with offspring neurodevelopmental disorders (mainly autism and ADHD). Little is known about associations between prenatal metabolic exposures and other offspring neuropsychiatric disorders and metabolic disorder.

The present study aims to identify patients affected by maternal autoimmune diseases in Finland, and to characterize pregnancy outcomes, neonatal treatment pattern and long-term outcomes in livebirths to understand their current unmet needs in this patient group. Another aim is to identify predictive risk factors for index and subsequent pregnancies, which may contribute to developing better prognostic tools and prevention measures.

Tarkoituksenamme on tutkia lonkan, polven sekä olka- ja kyynärpään tekonivelkirurgiaa THL:n Implanttirekisteriin perustuen. Täydennämme Implanttirekisterin tietoja Hoitoilmoitusrekisterin avulla potilaiden perussairauksien suhteen. Painopistealueitamme ovat bakteeri-infektioiden vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset, reisiluun yläosan murtumien tekonivelkirurginen hoito, riskilaskurimallinnus sekä metalli-metalliliukupintaisten lonkkaproteesipotilaiden syöpäriskin arviointi Syöpärekisterin avulla.

Substance addiction has strong genetic influences.  This project seeks to overcome previous limitations in genomic studies of alcohol, tobacco, and other drugs to enhance our understanding and predictive utility of the set(s) of genetic variants that drive substance addiction. We propose a novel integrative tool that prioritizes genes and non-protein encoding gene loci based on empirical evidence across multiple ethnic populations and species to provide a likely gene set for substance addiction.

Aorttaläpän perkutaaninen katetrihoito (TAVI) on toimenpide vaikean aorttastenoosin hoitoon. Väestön ikääntymisen myötä hyvin iäkkäiden aorttastenoosipotilaiden merkitys tulee kasvamaan TAVI-hoitoa ajatellen. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella TAVI-toimenpiteen vaikutuksia yli 90-vuotiailla potilailla ja pyrkiä tunnistamaan hoidon lopputulosta ennustavia tekijöitä.

Tutkimuksessa arvioidaan autologisen kantasolusiirteen saaneiden potilaiden ennustetta ja hoitojen toksisuutta koko Suomen kattavassa aineistossa kaikista yliopistosairaaloista.

Tutkimuksessa selvitetään Tilastokeskuksen ja FINDATAn rekisteriaineistojen avulla sosiodemografisia taustatekijöitä sekä rikollista käyttäytymistä henkilöillä, jotka ovat saaneet etenevän neurodegeneratiivisen sairauden diagnoosin. Näissä tekijöissä ilmeneviä muutoksia tutkitaan tilastollisin menetelmin sekä ennen että jälkeen diagnoosin. Tutkittavat muodostuvat Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden erityistason muistipoliklinikoiden valikoimattomista aineistoista.

FinnDiane-tutkimus (The Finnish Diabetic Nephropathy Study, FD) on kansallinen monikeskustutkimus, jonka toiminnan tavoitteena on selvittää diabeettisten komplikaatioden perinnöllisiä ja ympäristöllisiä syitä (tautimekanismeja). Koska fenotyyppi on oleellisen tärkeä asia geneettisissä tutkimuksissa, teemme jatkuvasti fenotyypin päivitystä. Myös kuolemansyytiedot, jotka koostuvat taulukkomuotoisesta aineistosta että kuolintodistuksista, ovat oleellisen tärkeitä.

Tässä tutkimuksessa selvitämme lasten ja nuorten selkäkivun sekä rasitusosteopatioiden (luun ödeema, spondylolyysi, spondylolisteesi) ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 1995-2021. Lisäksi selvitämme kaikkien selkäkivun vuoksi tehtyjen toimenpiteiden ilmaantuvuuden käyttäen NOMESCO -toimenpideluokitusta (Nordic Medico-Statistical Committee, toimenpidekoodit = NA3AA, NA3BG, NA3AD).

Tavoitteena on selvittää terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuteen Suomessa vaikuttavia tekijöitä väestötieteellisestä näkökulmasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat mielenterveyteen, kuolleisuuteen ja perheen muodostukseen liittyvät sosiaaliset, alueelliset ja perhetekijät, ja näiden muutokset 1970-luvulta lähtien. Lisäksi tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa vuoden 2020 COVID-19-epidemian seurauksista, rikollisuudesta ja näiden väestöryhmittäisistä eroista.

Current understanding of treatments and outcomes of chronic lymphocytic leukemia (CLL) and non-Hodgkin’s lymphoma (including mantle cell lymphoma (MCL), Waldenström macroglobulinemia (WM), follicular lymphoma (FL), marginal zone lymphoma (MZL) and diffuse large B-cell lymphoma [DLBCL]) patients in Finland is limited. FINLeukemia study will address these outstanding questions utilizing data from national registries and regional data lakes in a 3-phase non-interventional RWE study.

Tavoitteena on tutkia terveyteen, työkykyyn ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomen aikuisväestössä. Tilastokeskuksen FOLK-aineistossa 31.12.2017 oleviin 16-70-vuotiaisiin henkilöihin litetään rekisteritietoja, joita ovat esim. diagnosoidut sairaudet, sairauspoissaolot ja kuolleisuus (THL, Kela ja Tilastokeskus). FOLK-aineiston avulla tutkitaan esim. pitkän aikavälin ammattiaseman ja työhistorian yhteyttä terveyteen.

The present study aims to identify patients affected by maternal-fetal alloimmunization in Finland, to characterize pregnancy outcomes, perinatal treatment pattern and long-term outcomes in livebirths to understand their current unmet needs in this patient group. Another aim is to identify predictive risk factors for index and subsequent pregnancies, which may contribute to developing better prognostic tools and prevention measures.

Arvioidaan poskiontelon suuaukon laajennusleikkauksien sekä alakuorikkotoimenpiteiden tulosta vertaamalla ennen leikkausta käytettyjen antibioottikuurien ja nenäkortisonin käytön määrää leikkauksen jälkeisiin määriin. Selvitetään, onko leikkaustekniikoiden välillä (poskionteloiden pallolaajennus vs. kirurginen tekniikka), (RFA vs. MAIT vs. diodilaser) eroa. Tähän tarvitaan tiedot 2 v ennen ja 2 v leikkauksen jälkeen ylähengitystieinfektioihin käytetyistä antibiooteista ja nenäkortisoneista.

Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista eri vaiheissa työuraa ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työn ja muun elinympäristön, sosioekonomisten tekijöiden, elintapojen ja biologisten riskitekijöiden yhteyksiä sairauksiin, hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimuksessa käytetään sekä kysely- että rekisteritietoja.

Aiemman tutkimustiedon perusteella infektiosairauksien tarttuvuus ja kulku saattavat vaihdella suuresti yksilöiden välillä ja tähän on patogeenin lisäksi osoitettu vaikuttavan myös ympäristötekijät ja yksilön genominen vaihtelu. GeneRISK Covid-19 tutkimusprojektissa tutkimme sitä mitkä yksilökohtaiset tekijät yksilön perimässä, elintavoissa ja kliinisissä tekijöissä vaikuttavat eroihin sairastumisessa, oireiden vakavuudessa ja liitännäissairauksien määrässä.

Sairaaloista kerätään retrospektiivinen kliininen aineisto: taudin kliininen ilmentyminen, potilaan ikä, muu sairastavuus, suorituskyky taudin toteamisen hetkellä, sekä kunkin onkologisen hoidon aloitusajankohtana. Tietoihin kirjataan hoito, sen aloitus- ja lopetusajankohdat ja saavutettu vaste, sekä merkittävimmät sivuvaikutukset. Näistä selvitetään, kuinka monta hoitolinjaa potilaat todellisuudessa saavat ja onko tämä linjassa olemassa olevan tieteellisen näytön kanssa.

FINNICU (Finnish Intensive Care Units) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvät mahdollisuudet erilaisilla potilailla on hyötyä tehohoidosta. Tällainen tieto on arvokas päätöksenteon tuki hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Pohjoismaisessa yhteistyötutkimushankkeessa selvitetään Covid-19-potilaiden tehohoitoa ja sen tuloksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Tutkimushankkeessa tutkitaan lastensuojelulain (40 §) mukaisia huostaanottopäätösasiakirjoja. Aineistosta toteutetaan kaksi yhden hankkeen osatutkimusta. Väitöskirjassa tutkitaan huostaanottopäätösasiakirjojen argumentointia ja kysytään, miten sosiaalityöntekijät perustelevat huostaanottoasiakirjossa huostaanoton välttämättömyyttä ja lapsen edun mukaisuutta. Toisessa hankkeen osatutkimuksessa tutkitaan, millä tavoin lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu on tunnistettu lastensuojelun työskentelystä laadituissa asiakirjoissa ja miten siihen on vastattu.

Tavoitteena on tarkastella Mavencladin tehoa suhteutettuna muihin suun kautta otettaviin MS-taudin taudinkulkua muuttaviin lääkkeisiin sekä Mavencladin kustannustehokkuutta toisiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna.

Tavoitteena on selvittää eturauhasen liikakasvun hoitomuotojen pitkäaikaisvaikutuksia selvittämällä konservatiivisen hoidon riittävyyttä ja operatiivisten hoitomuotojen jälkeen esiintyvää todennäköisyyttä uusintatoimenpiteille ja lääkehoidon tarpeelle. Mikäli hoitomuotojen pitkäaikaistuloksissa todetaan merkittäviä eroja, on sillä jatkossa keskeinen vaikutus myös yksittäisen potilaan kohdalla hoidon valintaan.

Tämän havainnoivan pitkittäistutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisessa väestöpohjaisessa MS-potilaiden kohortissa syöpäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä ja tutkia, onko MS-taudilla tai sen taudinkulkuun vaikuttavilla lääkkeillä vaikutusta syöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen.

Tutkimusprojektin perusaineiston muodostavat Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisella akuuttihoito-osastolla (osasto 70) aikavälillä 1.4.2001–31.3.2006 hoidetut potilaat (n= 508).
Käyttötarkoituksena on jatkaa meneillään olevaa tutkimusta niin, että tutkittavien tilanteesta on käytettävissä rekisteritietoa aina aikuisikään (29-40 vuoden ikään) saakka. Päivitetyt rekisteritiedot mahdollistavat mm. meneillään olevien väitöskirjatöiden loppuun saattamisen.

Jatkohakemus käynnissä olevaan rekisteritutkimukseen. Tarkoituksena on täydentää seurantatutkimuksen aineistoja vuosilta 2017-2020.
Tutkimussuunnitelmassa kuvattu tutkimusosuutta tarkemmin.

Hankkeessa tutkitaan, käyttäen tilastokeskuksen, oikeusrekisterikeskuksen ja THL:än rekisteriaineistoja rikosten ja rikostuomioiden yhteyttä tuomittujen ja rikosten uhrien tulemiin, kuten työllisyyteen, tuloihin sekä terveyteen.

Pustular psoriasis (PP) consists of a group of severe inflammatory skin disorders with repeated eruptions of macroscopically visible, painful pustules. PP manifests as different clinical phenotypes: most commonly generalized pustular psoriasis (GPP) and palmoplantar pustulosis (PPP). The aim is to characterize epidemiology, clinical characteristics, healthcare resource utilization and costs of GPP and PPP in Finland based on data retrospectively collected from the Finnish national registers.

Rekisteritutkimus, jossa pyritään selvittämään, onko tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy koronaviruspandemian aikana ollut tavallista hitaampaa. Tuberkuloosipotilaat tunnistetaan eri rekistereistä ja tuberkuloosipotilaita (ennen pandemiaa ja pandemian aikana) verrataan (hoidon viiveet, rekisteröidyt todennäköisesti tuberkuloosioireisiin liittyvät kontaktit terveydenhuoltoon ennen diagnoosiin johtanutta hoitojaksoa, hoidon kustannukset) keskenään.

Multiple myeloma (MM) is an incurable cancer characterized by a high concentration of clonal malignant B cell population in the bone marrow. Despite the recent advances in relapsed or refractory MM treatment, the prognosis of the patients remain poor as the depth and duration of response to current therapies diminish over time and the disease inevitably becomes refractory. This study aims to characterize MM patient population and to describe current treatment practices in advanced MM.

This study maps the treatment and referral practices of primary health care and specialist care for patients with psoriasis, as well as the corresponding background factors and treatment outcomes. The aim is to achieve a better understanding of treatments / treatment pathways, the challenges of diagnostics and their background factors, and thus to support the development of treatments / treatment pathways.

This study aims at describing the evolution of first-line treatment patterns and escalation strategies in patients with RRMS in Finland.

Tampereen kaupungin toteuttama hanke jonka tavoitteena on tietoon perustuvan monialaisen yhteistyön, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sekä johtamisen kehittäminen. Hanke toistaa vuonna 2021 tehdyn lapsiperheanalyysin huomioiden vuodet 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021. Ymmärtämällä lasten, nuorten ja perheiden olosuhteet moniarvoisesti muodostetaan moniulotteinen tilannekuva tietolähteitä yhdistämällä ja analytiikkaa hyödyntämällä.

Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ennustava malli, joka arvioisi keuhkosyövän sairastumisen riskiä. Mallin on tarkoitus toimia perusterveydenhuollon tasolla ja edistää aikaista keuhkosyövän diagnoosia. Tätä mallia voisi myös käyttää korkean riskin potilaiden poimintaan keuhkosyövän kohdistettua seulontaa varten. Tutkimus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, jonka tulokset julkaistaan vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa.

Syöpäpotilaan tupakointistatus syövän diagnoosihetkellä vaikuttaa syövän ennusteeseen. Tutkimuksen tavoite on selvittää kuinka paljon diagnoosin jälkeen jatkuva tupakointi heikentää elinajan odotetta, ja miten tupakoinnin lopettaminen diagnoosihetkellä vaikuttaa ennusteeseen. Tutkimuksessa yhdistetään Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden väestöpohja.

Tutkimus on poikkitieteellinen ja yhdistää epidemiologian, virusgenetiikan ja datatieteen aloja. Tarkoituksena on muodostaa SARS-CoV-2 tartuntaketjuja kattavasti, ymmärtää pandemian leviämismekanismeja, altistumistilanteita, virusvarianttien ominaisuuksia ja interventioiden vaikutusta, sekä kehittää laskennallisia malleja epidemioiden hallintaan, tilanteiden ennakointiin, uhka- ja toimenpideskenaarioiden vaikutusten arviointiin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa väestötason tietoa suomalaisten terveydesta ja työkyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimme työmarkkinasiirtymien, työkyvyn, työttömyyden ja työhön osallistumisen trendejä ja kehityspolkuja, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia ala- ja osaryhmiä. Tutkimuksemme antaa tietoa päätöksenteon tueksi erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Monisairastavuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, yksilön elämänlaatuun ja korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Savitaipale Studyssa on mahdollista tutkia lihavuutta, diabetesta ja monisairastavuutta pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa. Hilmossa ja avohilmon kaikki kirjatut diagnoosit tarvitaan monisairastavuus tutkimusta varten.

Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyvisolusyövän epidemiologiaa Suomessa. Tarkastelemme sairastetun tyvisolusyövän yhteyttä muiden ihosyöpien sekä muiden syöpien kuin ihosyöpien ilmaantumisen riskiin. Tutkimme lisäksi eri lääkeaineiden, kuten verenpaine- ja diabeteslääkkeiden, käytön yhteyttä tyvisolusyövän riskiin.

Aiemmalla luvalla on haettu vuosien 2020 ja 2021 tiedot raskaana olleista koronainfektion sairastaneista. Tiedot on kerätty yhdistämällä tartuntatautirekisteri syntyneiden lasten rekisteriin ja raskauden keskeytysrekisteriin. Lisäksi HILMOsta on haettu sairaalahoitotiedot. Tällä luvalla haetaan vuodelta 2021 koronarokotetiedot synnyttäneille.

Tutkimuksen tietolupahakemusta koskevassa osiossa arvioidaan selkäkirurgiahoitojen yksilöllisiä hyötyjä ja suositeltavuutta. Hoidon suositeltavuus operationalisoidaan odotusarvoisena hyötynä yli yksilöllisesti ennustettujen terveystilojen utiliteettien. Terveystilat määritellään EQ-5D 3l -mittarilla. Utiliteetti johdetaan näiden mittareiden kuvaamille terveystiloille menneissä tutkimuksissa johdettujen algoritmien avulla. Kustannukset ovat selkärekisteriin Hilmosta linkitettyjä DRG-kustannuksia.

SOLDEX-hankkeessa tarkastellaan ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa iäkkäille kotihoidon asiakkaille toteutetaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskeva kyselytutkimus. Kyselyaineisto yhdistetään asiakkaiden palveluiden käytön ja toimintakyvyn arvioinnin rekisteritietoihin, joita hyödynnetään syrjäytymisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ADHD:n esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden, hoitolinjojen sekä tautitaakan kuvaaminen Suomessa. Tutkimusaineisto kerätään suomalaisista rekistereistä, ja aineisto koostuu terveyteen sekä koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan ja mahdollisiin rikoksiin liittyvistä muuttujista. Tutkimuskohortti muodostuu kaikenikäisistä ADHD-potilaista Suomessa sekä viisinkertaisesta verrokkipopulaatiosta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.

The data will be used to perform a PhD at HYKS
Aim #1. Evaluate the risk factors for peripartum cardiomyopathy in Finland.
Aim #2. Evaluate neonatal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #3. Evaluate maternal outcome in pregnancies in which the mother suffered from peripartum cardiomyopathy.
Aim #4. Evaluate the outcome of the subsequent pregnancy of women with peripartum cardiomyopathy in the first pregnancy.

Rekisteriseurannan tavoitteena on lisätä tietoa nuorisopsykiatristen palveluiden käytöstä, hoitomenetelmistä ja nuorisopsykiatrisen hoidon pitkän aikavälin hoitotuloksista suomalaisessa palvelujärjestelmässä.